Osakeyhtiön oman pääoman menettämisestä ilmoitettava

Osakeyhtiölain 20:23:n mukaan, jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Hallituksella on siis aktiivinen velvollisuus huolehtia rekisteri-ilmoituksen tekemisestä, kun yhtiön oma pääoma on menetetty. Monesti kysymyksiä herättää se, milloin hallituksen tulisi oman pääoman menetys havaita, miten oma pääoma lasketaan ja kuinka nopeasti rekisteri-ilmoitus tulee tehdä siitä hetkestä, kun oman pääoman menettäminen on havaittu.

Hallituksen velvollisuuteen havaita oman pääoman menettäminen vaikuttaa se, miten aktiivisesti hallituksen tulisi muutoin kuin tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä arvioida oman pääoman määrää. Hallituksella on yleinen velvollisuus seurata yhtiön taloudellista asemaa, ja velvollisuus havaita oman pääoman menettäminen liittyy tähän yleiseen talouden seurantavelvollisuuteen. Laiminlyönti yleisessä talouden seurannassa voi johtaa siihen, että hallitus samalla rikkoo velvollisuuttaan havaita oman pääoman menettäminen ja sitä koskevan rekisteri-ilmoituksen tekeminen.

Yleensä osakeyhtiö ja sen hallituksen jäsenet saavat ainakin ulkopuoliselta kirjanpitäjältä talousraportit tarvittaessa kuukausikohtaisesti, mutta monissa yhtiöissä hallitus ei kuitenkaan seuraa taloutta kuukausittain. Hallituksella on kuitenkin korostunut huolellisuusvelvollisuus seurata yhtiön taloutta silloin, kun yhtiön taloudellinen asema on heikko eli riski oman pääoman menettämiseen on ilmeinen. Näin on siitäkin huolimatta, että osakeyhtiöiden hallitusten talouden seurannan intensiteetti ja yksityiskohtaisuus vaihtelevat yhtiökohtaisesti.
Jos oman pääoman menettämisestä vallitsee epäselvyyttä, ja yhtiön toiminta on selvästi tappiollista, huolellisen hallituksen tulee seurata yhtiön taloudellista asemaa aktiivisesti. Jos esimerkiksi viimeisen tilinpäätöksen perusteella tappiot ovat syöneet melkein kaiken oman pääoman ja toiminta edelleen jatkuu tappiollisena, ei ole pidettävä riittävänä, että hallitus arvioisi oman pääoman riittävyyttä vasta seuraavan tilinpäätöksen valmistuttua tai edes ensimmäisen puolivuotiskauden jälkeen.

Sitä, milloin hallituksen olisi tullut havaita oman pääoman riittävyys, joudutaan usein arvioimaan tapauskohtaisesti. Huomioon otetaan tällöin hallituksella ollut tieto ja arvio yhtiön oman pääoman määrästä sekä saatu selvitys sellaisista yhtiön taloudessa tapahtuneista seikoista, joiden perusteella huolellisen hallituksen olisi tullut havaita oman pääoman menettäminen. Hallituksen vahingonkorvausvastuuta koskevissa tuomioistuinriidoissa on yleensä katsottu, että tiettynä ajankohtana huolellisella hallituksella on viimeistään ollut tai ainakin olisi pitänyt olla tieto siitä, että yhtiön oma pääoma on menetetty, ja velvollisuus rekisteri-ilmoituksen tekemiseen on aktualisoitunut.

Oman pääoman määrän laskeminen

Ilmoitusvelvollisuuteen liittyvällä oman pääoman menettämisellä ei tarkoiteta yhtiön normaalin taseen mukaista oman pääoman määrää. Oman pääoman menettämistä koskevan rekisteri-ilmoituksen tekemistä koskeva velvollisuus perustuu OYL 20:23:ssä määriteltyyn oman pääoman laskentatapaan.

Ensinnäkin, oman pääoman määrää laskettaessa pääomalaina luetaan omaksi pääomaksi. Toiseksi, yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero) ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset otetaan huomioon oman pääoman lisäyksinä. Kolmanneksi, jos yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti sen kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä.

Edellä tarkoitetuissa oman pääoman lisäyksissä on noudatettava osakeyhtiölain mukaan erityistä varovaisuutta ja niistä on annettava perusteltu selvitys toimintakertomuksessa tai taseen liitetietona.

Jos yhtiön hallituksella on aihetta epäillä, että yhtiön oma pääoma on menetetty, voi hallituksen olla aiheellista laatia taselaskelma sellaisesta oman pääoman määrästä, jossa omaan pääomaan on lisätty edellä selostetut erät. Vasta tällaisen taseen laatimisen jälkeen hallitus saa riittävän tiedon siitä, tulisiko sen tehdä rekisteri-ilmoitus oman pääoman menettämisestä. Mikäli hallitus tekee laskennalliseen taseeseen edellä kuvattuja oman pääoman lisäyksiä perusteettomasti saadakseen oman pääoman positiiviseksi ja välttyäkseen ilmoituksen tekemiseltä, voidaan katsoa, että hallitus laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, koska oman pääoman määrä ei ole ollut aidosti positiivinen.

Missä ajassa ilmoitus on tehtävä?

OYL 20:23:n mukaan hallituksen on tehtävä ilmoitus viipymättä. Aikakriteeriä tulkittaessa ei lähtökohdaksi voida ottaa yhtiön näkökulmaa ja merkinnän tekemisestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten lykkäämismahdollisuutta. Osakeyhtiölaissa ei ole säännelty yksityiskohtaista määräaikaa, jonka kuluessa oman pääoman menettämisestä tulisi ilmoittaa sen jälkeen, kun hallitus on sen havainnut. Sen jälkeen kun hallituksella on katsottava olevan tieto siitä, että yhtiön oma pääoma on menetetty, tulisi hallituksen hovioikeuskäytännön perusteella tehdä rekisteri-ilmoitus muutaman viikon sisällä tämän tiedon saamisesta, jotta kyse ei olisi hallituksen velvollisuuksien laiminlyönnistä.

Oma kysymyksensä on johdon mahdollisuus ryhtyä oman pääoman määrää koskeviin korjaustoimenpiteisiin ja pidättyä tämän perusteella rekisteri-ilmoituksen tekemisestä. Tämä tulee kysymykseen silloin, kun hallitus voi olla varma tarvittavan lisäpääoman saamisesta. Näin on erityisesti pienissä harvaomisteisissa yhtiöissä, joissa omistajat ja potentiaaliset lisäpääoman sijoittajat ovat yhtiön hallituksessa edustettuina ja voivat sitoutua pääomittamaan yhtiötä omalla pääomalla tai antamaan yhtiölle pääomalainan oman pääoman saamiseksi positiiviseksi. Pääomalainan avulla tarvittava lisäpääoma voitaneen järjestää varsin pikaisellakin aikataululla. Sen sijaan laajasti omistetuissa yhtiöissä oman pääoman kerääminen osakeannin kautta voi vaatia aikaa ja olla lopputulokseltaan niin epävarma, että johdon on vahingonkorvausvastuun riskiltä välttyäkseen yleensä tehtävä rekisteri-ilmoitus. Hallituksen selvittäessä, onko oma pääoma tosiasiassa negatiivinen, on samanaikaisesti suositeltavaa ryhtyä myös toimiin lisäpääoman hankkimiseksi.

Jos rekisteri-ilmoitus oman pääoman menettämisestä on tehty, rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, kun yhtiön oma pääoma on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja muusta selvityksestä ilmenevällä tavalla yli puolet osakepääomasta. Oman pääoman menettämistä koskeva rekisteri-ilmoitus on siis tehtävä vasta silloin, kun oma pääoma on menetetty, mutta rekisterimerkinnän poistaminen kuitenkin edellyttää, että yhtiön oma pääoma on noussut yli puoleen osakepääomasta. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, edellä mainitun taseen ja muun selvityksen on oltava tilintarkastettuja.

Johdon vahingonkorvausvastuu rekisteri-ilmoituksen laiminlyömisestä

OYL 22:1:n perusteella hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Jos yhtiön hallitus laiminlyö rekisteri-ilmoituksen tekemisen, kysymys on velkojaa suojaavan säännöksen rikkomisesta. Näin ollen rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnistä seuraavan vahingonkorvauskanteen yhtiön johtoa vastaan voi nostaa yhtiön velkoja yleensä sen jälkeen, kun yhtiö on asetettu konkurssiin. Yhtiön velkojat ovat oikeutettuja saamaan vahingonkorvausta tuottamuksellisesti toimineelta yhtiön hallitukselta sellaisesta vahingosta, joka on aiheutunut velkojalle OYL 20:23:n mukaisen rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnin perusteella.

Hallituksen jäsenet ovat joutuneet lukuisissa käräjä- ja hovioikeustasolla käsitellyissä riita-asioissa vahingonkorvausvastuuseen velkojalle rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnin seurauksena. Velkojille syntyy tyypillisesti vahinkoa, koska he ovat tehneet oikeustoimia luottaen rekisterimerkinnöistä saatuun tietoon, että yhtiöllä on omaa pääomaa jäljellä.

Velkojat voivat vaatia hallituksen jäseniltä vahingonkorvausta, kun myöhemmin ilmenee, että:

1) yhtiön oma pääoma oli menetetty,
2) rekisteri-ilmoituksen tekeminen oli laiminlyöty ja
3) velkojalle on aiheutunut vahinkoa sen ryhdyttyä oikeustoimiin tällaisen sittemmin konkurssiin menneen osakeyhtiön kanssa.

Velkoja ei voi menestyksellisesti vaatia vahingonkorvausta silloin, jos velkojan vahinko konkurssissa ei ole syy-yhteydessä rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnin kanssa. Syy-yhteys puuttuu esimerkiksi silloin, kun velkojan saaminen on syntynyt ennen oman pääoman menettämistä tai jos velkoja olisi antanut velan myös oman pääoman menettämisestä tietoisena. Yleensä rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnin ja velkojalle aiheutuneen vahingon välillä voidaan puolestaan katsoa olevan syy-yhteys silloin, kun velkoja ei olisi ryhtynyt vahinkoa aiheuttaneeseen oikeustoimeen yhtiön kanssa, jos velkojalla olisi ollut rekisterimerkinnöistä saatu oikea tieto yhtiön oman pääoman menettämisestä.

Toisinaan hallituksen jäsenet ottavat tietoisen riskin ja lykkäävät oman pääoman menettämiseen liittyvää rekisteri-ilmoitusta senkin jälkeen, kun on käynyt ilmeiseksi, että oma pääoma on menetetty. Oman pääoman menettämistä koskevan tiedon julkistamisen lykkääminen voi aiheuttaa sen, että tavarantoimittajat eivät kieltäydy maksuajan antamisesta. Tällöin hallituksen jäsenet ottavat tietoisesti kantaakseen riskin vahingonkorvausvastuusta, jos yhtiö ajautuu myöhemmin konkurssiin ja yhtiön oman pääoman olemassaoloon luottaneille velkojille aiheutuu vahinkoa puutteellisten rekisteritietojen seurauksena.

Vastuu ilmoituksen tekemisestä on aina yhtiön hallituksella. Kuitenkin myös yhtiön toimitusjohtaja voi olla vastuussa rekisteri-ilmoituksen tekemiseen liittyvästä laiminlyönnistä, jos toimitusjohtaja ei ole esimerkiksi antanut hallituksen jäsenille tehtävän hoitamisessa tarvittavia tietoja, kuten taloudellista informaatiota yhtiön oman pääoman menettämisestä. Samoin toimitusjohtaja voi joutua vastuuseen, jos hän ei pane täytäntöön hallituksen tekemää päätöstä rekisteri-ilmoituksen tekemisestä, ja johon toimitusjohtaja on valtuutettu.