Osakeyhtiölaki muuttui – mitä pitää tietää?
Osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/36/EY (SHRD I). Direktiiviä muutettiin toukokuussa 2017 osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisen osalta antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/828 (SHRD II). Kesäkuussa (10.6.2019) tulivat voimaan SHRD II:sta johtuvat osakeyhtiölain muutokset (L 512/2019). Muutokset koskevat erityisesti lähipiiriä, pörssiyhtiön lähipiiriä, lähipiiriliiketoimia, pörssiyhtiön palkitsemispolitiikkaa ja -raporttia, esteellisyyttä pörssiyhtiön yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksenteossa sekä pörssiyhtiön hallituksen jäsenten palkitsemista. Muutokset ovat lisänneet merkittävästi pörssiyhtiötä koskevaa sääntelyä.
Lähipiirisääntely on tärkeää, koska lähipiirisuhde saattaa vaikuttaa yhteisön voittoon tai tappioon ja sen taloudelliseen asemaan.
Lähipiirimääritelmät
Lähipiirisääntely on tärkeää, koska lähipiirisuhde saattaa vaikuttaa yhteisön voittoon tai tappioon ja sen taloudelliseen asemaan. Toistensa lähipiiriin kuuluvat osapuolet saattavat toteuttaa sellaisia liiketoimia, joita toistensa lähipiiriin kuulumattomat eivät toteuttaisi. Toistensa lähipiiriin kuuluvien väliset liiketoimet eivät mahdollisesti myöskään toteudu saman määräisinä kuin toistensa lähipiiriin kuulumattomien väliset liiketoimet. Kansanomaisesti voisi sanoa, että lähipiirillä tarkoitetaan yhtiötä lähellä olevia henkilöitä ja yhtiöitä.
Lähipiirisääntelyn systematiikka on säädetty osakeyhtiölaissa nyt niin, että osakeyhtiölaissa säädetään erikseen yhtiön (OYL 1:11) ja pörssiyhtiön (OYL 1:12) lähipiiristä. OYL 1:11 säännökset ovat varsin yksityiskohtaiset, eikä niitä ole tarpeen avata tässä yhteydessä. Esitöissä (HE 305/2018 vp, s. 162) tuodaan esille, että lähipiirin määritelmässä ei ole otettu huomioon kaikkia mahdollisia yhtiön toiminnan organisaatio- ja toimintamalleja, koska lähipiirimääritelmän on oltava niin selvä, että yhtiön johtoon kuuluvat, yhtiön henkilöstö ja muut yhtiön puolesta toimivat – yhtiön osakkeenomistajat, sijoittajat, rahoittajat ja muut yhtiön toimien osapuolet – voivat ottaa määritelmän huomioon päivittäisessä toiminnassaan.
Määritelmä ei siis koske muun kuin lakiin perustuvan yhtiön toimielimen jäsenenä yhtiön toimintaan osallistuvia, ei siis yhtiön ulkoistamien toimien palveluntarjoajia ja näiden palveluksessa olevia. Yhtiöillä ei ole OYL 1:11:n perusteella velvollisuutta järjestää lähipiirirekisteriä eikä yhtiön oleteta olevan aina tietoinen esimerkiksi yhtiön johtoon kuuluvien sukulaisuus- ja omistussuhteista. Toisaalta OYL 1:8:sta seuraa, että yhtiön kannalta epätavallisen tai muuten kuin tavanomaisin kaupallisin ehdoin tehtävän toimen kohdalla yhtiön johdolla voi olla yleisen lojaliteetti- ja huolellisuusvelvollisuutensa perusteella velvollisuus erikseen selvittää, kuuluuko toimen osapuoli yhtiön lähipiiriin esimerkiksi sukulaisuus- tai omistussuhteiden kautta.
Pörssiyhtiössä lähipiirillä tarkoitetaan lähipiiriä sellaisena kuin se on määritelty kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa. OYL 1:12:ssä on kyse yleistä esteellisyyssääntelyä täydentävistä esteellisyysvaatimuksista. Pörssiyhtiön lähipiirimääritelmää sovelletaan laissa erikseen säädetyissä tilanteissa.
Esteellisyys pörssiyhtiön yhtiökokouksessa
Pörssiyhtiön lähipiiriin kuuluva osakkeenomistaja ei saa (OYL 5:14:ssä säädetyn lisäksi) äänestää sellaisesta sopimuksesta tai muusta oikeustoimesta, jonka osapuolena on hän tai häneen OYL 1:12:ssä tarkoitetussa lähipiirisuhteessa oleva, ja oikeustoimi ei kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai sitä ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Erityisesti on huomattava, että lähipiirimääritelmää ei sovelleta suoraan lain nojalla OYL 5:14:ssä tarkoitettuun esteellisyyteen kannetta tai vastuusta vapauttamista koskevassa yhtiökokouksen päätöksenteossa. Lähipiiriasia kuuluu yhtiökokoukselle vain silloin, jos yhtiökokouksella on päätösvalta asiassa. Käytännössä esteellisyysasioita voivat olla sellaiset asiat, jotka hallitus siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi sekä päätökset sellaisista yhtiön tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista lähipiiritoimista, joita ei OYL 5:14 a.2:n perusteella rajata säännöksessä tarkoitetun esteellisyyssääntelyn ulkopuolelle.
Tyypillinen siirtotilanne hallitukselta yhtiökokoukselle on se, että hallituksen jäsenet ovat esteellisiä päättämään esillä olevasta asiasta. Päätöksenteon siirtäminen yhtiökokoukselle voi olla tarpeen myös silloin, kun enemmistö hallituksen jäsenistä on lähipiirisuhteessa päätettävään asiaan. Lähipiiritoimi voi olla myös liiketoimen ja yhtiöoikeudellisen toimen, kuten suunnatusta osakeannista päättämisen, yhdistelmä. Sanotuissa tilanteissa esteellisyys syntyy vain, jos sopimus, muu oikeustoimi tai edellä mainittu osakeyhtiölain mukainen erityistilanne ei kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai sitä ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin.
Tavanomaisilla kaupallisilla ehdoilla tarkoitetaan sitä, että toimi toteutetaan markkinaehtoperiaatteen mukaan eli tavanomaisin markkinaehdoin. Sopimusten ja muiden oikeustoimien osalta toimen tavanomaisuutta suhteessa yhtiön harjoittamaan toimintaan arvioidaan lähtökohtaisesti yhtiön toiminnan tarkoituksen, yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksen ja yhtiön tosiasiallisesti harjoittaman toiminnan perusteella.
OYL 5:14 a.2:ssa rajataan pörssiyhtiön yhtiökokousta koskevan esteellisyyssäännöksen soveltamista. Esteellisyyssäännöstä ei sovelleta 1) pörssiyhtiön ja sen tytäryhteisön väliseen toimeen, jos pörssiyhtiö ja sen muut tytäryhteisöt omistavat kaikki ensin mainitun tytäryhteisön osakkeet tai, jos yhtiö ja sen tytäryhteisöt eivät omista kaikkia ensin mainitun tytäryhteisön osakkeita, muulla yhtiön lähipiiriin kuuluvalla ei ole taloudellista etua ensin mainitussa tytäryhteisössä 2) yhtiökokouksen päätökseen OYL 9 luvussa tarkoitetusta osakeannista ja osakeantivaltuutuksesta, OYL 10 luvussa tarkoitetusta optio- ja muiden OYL 10:1:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta ja niitä koskevasta hallitukselle annettavasta valtuutuksesta, OYL 13 luvussa tarkoitetusta varojen jakamisesta, OYL 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta, OYL 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta, OYL 16 luvussa tarkoitetusta sulautumisesta, OYL 17 luvussa tarkoitetusta jakautumisesta ja OYL 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja selvitystilan lopettamisesta sekä 3) yhtiökokouksen päätökseen OYL 5:3 a:ssä tarkoitetusta palkitsemispolitiikasta ja siihen perustuvasta palkitsemisesta sekä OYL 5:3 b:ssä tarkoitetun palkitsemisraportin käsittelyyn yhtiökokouksessa.
Sulautumisessa poikkeus koskee sulautuvana yhtiönä olevan pörssiyhtiön yhtiökokouksen päätöstä ja vastaanottavana yhtiönä olevan pörssiyhtiön mahdollista yhtiökokouksen päätöstä. Jakautumisessa poikkeus koskee jakautuvana yhtiönä olevan pörssiyhtiön yhtiökokouksen päätöstä ja vastaanottavana yhtiönä olevan pörssiyhtiön mahdollista yhtiökokouksen päätöstä.
Yhtiökokous päättää, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitiikkaa.
Palkitsemispolitiikan käsittely
Palkitsemispolitiikkaa koskevat asiat ovat käytännössä esillä pörssiyhtiöissä päätösasiana ensi kerran vuonna 2020 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa.
OYL 5:3.2:n 4:n kohdan mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä ei ainoastaan hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten valitsemisesta, vaan myös palkitsemisesta. Palkitsemispolitiikalla tarkoitetaan sitä, millä tavalla ja minkälaisia palkitsemismekanismeja hyödyntämällä yhtiössä on ajateltu palkittavan yhtiön johtoa. SHRD II:n mukaan palkitsemispolitiikan avulla on edistettävä pörssiyhtiön liiketoimintastrategiaa ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Palkitsemispolitiikka liittyy aina johdon kannustamiseen toimimaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien yhteisen edun mukaisesti.
OYL 5:3 a.1:n mukaan pörssiyhtiön palkitsemispolitiikka on esitettävä yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein ja aina, kun siihen tehdään olennaisia muutoksia. Palkitsemispolitiikan vähimmäissisällöstä ja siinä esitettävien tietojen esittämistavasta säädetään tarkemmin arvopaperimarkkinalain nojalla annettavassa valtiovarainministeriön asetuksessa. Asetuksen 2.1 §:n mukaan palkitsemispolitiikassa on perusteltava, miten palkitsemispolitiikka edistää liikkeeseenlaskijan liiketoimintastrategiaa ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä.
OYL 5:3 a.1:n esitöiden (Ks. HE 305/2018 vp s. 167–168) mukaan palkitsemispolitiikassa tulisi määritellä soveltuvin osin muun muassa kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen osat ja niiden suhteelliset osuudet, muuttuvien osien määräytymisperusteet, muuttuvan palkitsemisen perusteena olevat taloudelliset ja muut kuin taloudelliset kriteerit sekä muuttuvien palkkioiden maksamista koskevat lykkäysajat sekä mahdollisuudet vaatia takaisin jo maksettuja muuttuvia palkkioita. Palkitsemispolitiikassa tulisi myös esittää periaatteet osakeperusteiseen palkitsemiseen sisältyville ansainta- ja sitouttamisjaksoille ja mahdollisille osakkeiden luovutusrajoituksille sekä johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa tehtävien toimisopimusten tai järjestelyjen kestolle, sovellettaville irtisanomisajoille, lisäeläkejärjestelyille, toimisuhteen päättämisen ehdoille ja päättämiseen liittyville korvauksille. Palkitsemispolitiikassa olisi myös kuvattava pörssiyhtiön palkitsemiseen liittyvä päätöksentekoprosessi sekä perusteltava, miten palkitsemispolitiikka edistää pörssiyhtiön liiketoimintastrategiaa ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä.
Yhtiökokous päättää, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen päätös on neuvoa-antava. Kun kysymys on siitä, kannattaako yhtiökokous esitettyä palkitsemispolitiikkaa, päätös voi olla vain joko puoltava tai hylkäävä. Jos pörssiyhtiön yhtiökokous ei ole kannattanut esitettyä palkitsemispolitiikkaa, tarkistettu palkitsemispolitiikka on esitettävä yhtiökokoukselle viimeistään seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Jos pörssiyhtiön yhtiökokous hylkää sille esitetyn palkitsemispolitiikan, OYL 6:14 a.2:n mukaan päätöksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta on perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn palkitsemispolitiikkaan, kunnes tarkistettu palkitsemispolitiikka on käsitelty yhtiökokouksessa. Pörssiyhtiö voi OYL 6:14 a.3:n perusteella väliaikaisesti poiketa yhtiökokoukselle esitetystä palkitsemispolitiikasta, jos poikkeaminen on tarpeen pörssiyhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi.
Palkitsemisraportin käsittely
Palkitsemisraportissa selvitetään, miten yhtiössä on noudatettu palkitsemispolitiikkaa. OYL 5:3 b:ssä edellytetään, että pörssiyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä palkitsemispolitiikan lisäksi AML 7:7 b:ssä tarkoitetun palkitsemisraportin hyväksymisestä. Yhtiökokouksen päätös on tässäkin tapauksessa neuvoa-antava.
Varojenjaosta päättämistä koskeva muutos
OYL 13:6.4:n varojen jakamisesta päättämistä koskevaa säännöstä on muutettu täsmentämällä säännöstä lisäämällä siihen sivulause ”— tai muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa —”. Esitöiden mukaan muutos oli tarpeen säännöksen sanamuodon selventämiseksi sen esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjä tulkintoja vastaavasti. Muutoksen tarve ei ole minulle täysin avautunut, mutta ei siitä haittaakaan ole. Lienee selvää, että kaikkien osakkeenomistajien päätöksellä yhtiön varoja voidaan jakaa poikkeamalla osakkeenomistuksen suhteesta. Mielenkiintoista on sinänsä se, että tämä vähäinen muutos tehtiin SHRD II:n implementoinnin yhteydessä ilman mitään kytköstä SHRD II:een tilanteessa, jossa osakeyhtiölain kymmenvuosihuolto on muutoin viivästynyt.
