Miten Suomen luottotietojärjestelmä toimii?
Toisen osapuolen luotettavuuden arviointi on erityisen tärkeää niissä tilanteissa, joissa maksu ei tapahdu samanaikaisesti suoritteen luovuttamisen kanssa. Valveutunut luotonantaja voi maksuaikaa myöntäessään kerätä tietoa – luotonhakijalta kysymisen lisäksi – muun muassa luottotietotoiminnan harjoittajilta.
Suomessa luottotietorekisterien ylläpidosta vastaavat yksityiset luottotietotoiminnan harjoittajat. Markkinoilla toimii useita luottotietotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Dun & Bradstreet ja Suomen Asiakastieto Oy keräävät kattavaa luottotietorekisteriä suomalaisista yrityksistä ja kuluttajista. Yhtiöt keräävät tietoja muun muassa viranomaisilta sekä julkisista lähteistä. Tietoja hankitaan myös yksityisistä lähteistä, kuten rahoittajilta ja perintätoimistoilta. Intrum ylläpitää suomalaisista yrityksistä sekä luotto- että perintätietorekisteriä.
Luottotietolaki edistää hyvää luottotietotapaa
Luottotietotoiminnasta säädetään luottotietolaissa, joka sisältää säännökset liittyen luottotietojen käsittelyyn, luottotietotoiminnan harjoittamiseen, tietosisältöön, tietojen käsittelyyn, rekisteröityjen oikeuksien toteuttamiseen sekä luottotietolain noudattamisen valvontaan. Luottotiedolla tarkoitetaan tietoja, jotka kuvaavat luonnollisen henkilön maksukykyä, maksuhalukkuutta tai jotka muulla tavoin kuvaavat henkilön tai yrityksen kykyä vastata sitoumuksistaan. Luottotietoja käytetään luottoa myönnettäessä ja luottoa valvottaessa.
Luottotietolakia päivitettiin joulukuussa 2022. Uudistuksen myötä maksuhäiriömerkintä poistetaan luottotietorekisteristä kuukauden kuluttua siitä, kun velan maksamisesta on ilmoitettu rekisterin ylläpitäjälle. Niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä koskeneen lakiuudistuksen tavoitteena on helpottaa ylivelkaantuneiden asemaa ja palauttaa luotonhakijan taloudellinen toimintakyky.
Mitä maksuhäiriötietoja luottotietorekisteriin tallennetaan?
Henkilöluottotietoina luottotietorekisteriin saa tallentaa maksuhäiriötietojen lisäksi muun muassa henkilön välttämättömät yksilöintitiedot, toimintakelpoisuutta koskevat tiedot, tieto hänen itsensä ilmoittamasta luottokiellosta sekä yrityskytkentätiedot eli tieto siitä, missä yrityksissä hän toimii tai on toiminut vastuuhenkilönä. Toimintakelpoisuutta koskevilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja, jotka jokaisella on oikeus saada holhousasioiden rekisteristä. Näitä kutsutaan myös edunvalvontatiedoiksi, ja niiden tietolähteenä ovat maistraatit sekä Digi- ja väestötietovirasto.
Suomessa luottotietorekisterien ylläpidosta vastaavat yksityiset luottotietotoiminnan harjoittajat.
Toisen henkilön luottotietojen tarkastaminen edellyttää hyväksyttävää syytä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi luoton myöntäminen, luotonvalvonta tai huoneenvuokrasopimuksen tekeminen. Henkilöluottotietojen sallitut käyttötarkoitukset on lueteltu kattavasti luottotietolaissa. Luottotietojen käyttäjän on huolehdittava siitä, että henkilö saa tiedon niiden käytöstä etukäteen, ja mikäli hakemus hylätään luottotietojen perusteella, tästä on hänelle ilmoitettava. Henkilöllä on myös oikeus saada tieto siitä, kenelle luottotietotoiminnan harjoittaja on hänen tietonsa viimeisen vuoden aikana luovuttanut.
Yritysluottotietoina luottotietorekisteriin saa tallentaa yrityksen perustietoina viranomaisten julkisista rekistereistä tai muista julkisista lähteistä saatavat tiedot. Esimerkiksi kaupparekisteriin tai yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ) tallennetut tiedot ovat yrityksen perustietoja. Luottotietorekisteriin saa tallentaa myös tiedon vastuuhenkilön liiketoimintakiellosta ja sen kestosta sekä tiedot yrityksen maksuhäiriöistä ja yrityksen maksutapaa koskevat tiedot. Yritysluottotietojen käyttöön ei tarvita erityistä perustetta, vaan ne ovat henkilöluottotietoja laajemmin hyödynnettävissä.
Maksuhäiriömerkintöjä voidaan jaotella syntytapansa perusteella luottosuhteita koskeviin maksuhäiriöihin, velkomusasioihin, trattaprotesteihin, konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioihin sekä muihin luottotietomerkintöihin. Jokaisella luottotietomerkinnällä on oma koodinsa, ja merkinnän tyypistä riippuu se, kauanko tieto säilyy luottotietorekisterissä.
Henkilöluottotietojen osalta yleisimmät merkinnät koskevat ulosotossa todettua varattomuutta tai yksipuolista velkomustuomiota. Yritysluottotietojen osalta yleinen merkintä on trattaprotesti. Näiden merkintöjen tallennusaika on lähtökohtaisesti kolme vuotta, mutta mikäli merkinnän aiheuttanut saatava maksetaan, maksuhäiriötieto pitää poistaa kuukauden kuluessa siitä, kun luottotietotoiminnan harjoittaja on saanut tiedon saatavan maksusta.
Yksipuolista velkomustuomiota koskeva merkintä syntyy, kun velkoja vaatii henkilöltä tai yritykseltä velkomuskanteella riidattomia laskusaataviaan oikeudenkäynnissä. Jos velallinen ei reagoi asiaan, käräjäoikeus antaa asiasta yksipuolisen tuomion, joka tallennetaan valtakunnalliseen Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään tuomiorekisteriin, josta tieto välittyy luottotietorekistereihin.
Velkomusasioihin voidaan lukea myös ulosottoon liittyvät maksuhäiriömerkinnät. Jos velallinen ei noudata vapaaehtoisesti tuomioistuimen antamaa tuomiota, tuomio pannaan täytäntöön ulosotossa. Mikäli saatavaa ei saada ulosotossa perittyä velalliselta, ulosotosta syntyy luottotietoihin varattomuusmerkintä. Ulosottotoimenpiteistä voi syntyä myös toistuvaistulon ulosmittausta koskeva merkintä, joka voidaan merkitä luottotietorekisteriin, kun ulosottotoimenpiteet ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti 18 kuukautta.
Maksuhäiriötiedot ovat historiatietoa, ja yrityksillä on jatkossa yhä suurempi tarve selvittää asiakkaidensa maksukyky reaaliaikaisen tiedon avulla.
Tratta tekee yrityksen maksuvaikeuksista julkisen
Tratta eli julkisuusuhkainen maksukehotus on yritysperinnässä käytettävä keino. Perintätoimisto lähettää tratan velalliselle ja tiedon tratan lähettämisestä luottotietorekisterin ylläpitäjälle. Jos velallinen ei maksa trattaa eräpäivään mennessä, luottotietoyhtiö merkitsee velalliselle maksuhäiriömerkinnän eli trattaprotestin. Jos tratta protestoidaan hiljaisena, merkintä näkyy vain luottotietorekisterissä. Mikäli tratta protestoidaan julkisena, tiedot julkaistaan protestilistalla. Tratan julkisuusvaikutus tekee siitä tehokkaan perintäkeinon. Protestilistalla julkaistaan muitakin yritysluottotietoja, kuten velkomusasioita, ulosoton estemerkintöjä ja maksamattomia veroja.
Yrityksen maksutapaa koskevilla tiedoilla tarkoitetaan esimerkiksi perintätoimiston välittämiä perintätietoja, jotka kertovat varhaisena varoittajana asiakkaan lähestyvistä vakavista maksuvaikeuksista. Perintätieto syntyy jo ennen trattaamista.
Maksuhäiriömerkintöjen osalta on hyvä huomata, että samasta saatavasta saattaa syntyä useampi maksuhäiriömerkintä. Esimerkiksi yrityssaatavaa voidaan periä ensin tratalla, sitten siitä haetaan ulosottokelpoinen tuomio ja lopuksi yritys todetaan ulosotossa varattomaksi. Luottotietotoiminnan harjoittajan on mahdollisuuksien mukaan ja aina velallisen pyynnöstä merkittävä luottotietorekisteriin tieto siitä, mitkä merkinnät aiheutuvat saman saatavan laiminlyönnistä.
Toisen henkilön luottotietojen tarkastaminen edellyttää hyväksyttävää syytä.
Verovelat ja verovelkarekisteri
Maksamattomista veroista voi syntyä merkintä luottotietoihin. Mikäli yrityksellä on maksamatta jääneitä arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä ja työnantajan sairausvakuutusmaksuja maksamatta vähintään 15 000 euroa eikä niistä ole tehty maksujärjestelyä, Verohallinto lähettää protestoidut verovelkatiedot julkaistaviksi Suomen Asiakastiedon, Dun & Bradstreetin ja Virallisen lehden kautta.
Maksamattomista veroista voi syntyä maksuhäiriömerkintä myös ulosoton kautta, perusteena on tällöin pitkäaikainen ulosotto tai asiakkaan toteaminen varattomaksi tai tuntemattomaksi ulosotossa. Useimmat verot ovat suoraan ulosottokelpoisia eli niihin ei tarvita käräjäoikeuden tuomiota.
Verohallinto ylläpitää myös verovelkarekisteriä, jonka tietoja voi kuka tahansa tarkastella YTJ-palvelussa. Maksamattomat verot sekä mahdolliset laiminlyönnit oma-aloitteisten verojen ilmoituksista näkyvät palvelussa, mikäli verovelkaa on vähintään 10 000 euroa, eikä siitä ole tehty maksujärjestelyä.
Verojen protestointi, ulosotto ja verovelkarekisteri eroavat toisistaan siten, ettei Verohallinnon verovelkarekisterin tietojen perusteella tehdä merkintöjä luottotietoihin. Yrityksellä voi siis olla maksamatonta verovelkaa ilman, että luottotietoihin syntyy maksuhäiriömerkintä.
Jos perintöveron 1. eräpäivä on ollut vuonna 2023 tai aiemmin, myöhässä olevasta perintöverosta lähetetään kolme maksukehotusta ennen kuin se lähetetään ulosottoon, ja viimeinen maksukehotus lähetetään kahden vuoden kuluttua eräpäivästä. Mikäli 1. eräpäivä on ollut 1.1.2024 tai sen jälkeen, myöhässä olevasta perintöverosta saa viimeisen maksukehotuksen 10 vuoden kuluttua eräpäivästä. Tämän jälkeen perintöveroa voidaan periä ulosotossa, perinnönsaajaa hakea perintöveron perusteella konkurssiin tai tieto maksamatta olevasta perintöverosta voidaan merkitä verovelkarekisteriin.
Kuinka luottotietoja yhdistellään?
Luottotietotoiminnan harjoittajat tarjoavat yrityksistä erilaisia luokitusraportteja, joissa yrityksen talous- ja taustatiedot yhdistetään luokitukseksi. Luokitusmallien tavoitteena on esimerkiksi ennakoida maksuhäiriön tai konkurssin todennäköisyyttä. Yritysluokitukseen vaikuttavat muun muassa yrityksen yhtiömuoto, toiminta-aika, maksuhäiriö- ja maksutapatiedot, vastuuhenkilöt ja vastuuhenkilötausta sekä omistuspohja. Eri luottotietoyhtiöillä on erilaisia painotuksia luokitusmalleissaan.
Myös vastuuhenkilön henkilöluottotiedot voivat vaikuttaa luokitukseen. Luottotietolain mukaan luottotietotoiminnan harjoittaja voi yhdistää vastuuhenkilön henkilöluottotiedot yritysluottotietorekisteriin, mikäli arviointi koskee elinkeinotoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä, avointa yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä tai sellaista osakeyhtiötä, jolla tilintarkastuslainsäädännön mukaan ei ole velvollisuutta valita hyväksyttyä tilintarkastajaa. Tiedot voi yhdistää siihen saakka, kunnes yritys on harjoittanut elinkeinotoimintaa kahden tilikauden ajan ja julkaissut niitä koskevat tilinpäätökset. Mikäli määräysvalta yrityksessä siirtyy tai enemmistö vastuuhenkilöistä vaihtuu, henkilöluottotietojen yhdistäminen yritysluottotietorekisteriin on jälleen mahdollista kahden seuraavan tilikauden ajan. Lisäksi henkilöluottotietojen yhdistäminen yritysluottotietorekisteriin on mahdollista, jos on kulunut yli kaksi vuotta viimeisen sellaisen tilikauden päättymisestä, jota koskevan tilinpäätöksen yritys on julkaissut.
Jos yrityksen vastuuhenkilö toimii vastuuhenkilönä esimerkiksi konkurssiin menneessä yrityksessä, tieto voi vaikuttaa toisen yrityksen luottoluokitukseen vastuuhenkilön kautta, etenkin esimerkiksi, jos kyseessä on samalla toimialalla konkurssiin menneen yrityksen kanssa toimiva uusi yhtiö. Yrityskytkentätiedot on poistettava luottotietorekisteristä vuoden kuluessa siitä, kun tieto on poistettu kaupparekisteristä eli vastuuhenkilörooli konkurssiyrityksessä on päättynyt tai yritys on lakannut.
Mihin luottotietojärjestelmä on matkalla?
Inflaation laukatessa ja korkojen ollessa korkealla yritysten ja kuluttajien maksukyvyssä tapahtuu nopeita muutoksia. Luottotiedot yhdistetään puhekielessä usein maksuhäiriöön. Kun sanotaan, että ”luottotiedot ovat menneet”, viitataan siihen, että henkilölle tai yritykselle on rekisteröity maksuhäiriömerkintöjä.
Maksetut maksuhäiriöt poistetaan luottotietorekisteristä kuukauden kuluttua siitä, kun velan maksamisesta on ilmoitettu luottotietorekisterin ylläpitäjälle. Maksuhäiriötiedot ovat siten historiatietoa, ja yrityksillä on jatkossa yhä suurempi tarve selvittää asiakkaidensa maksukyky reaaliaikaisen tiedon avulla. Luottotietotoimintaa harjoittavista perintätoimistoista esimerkiksi Intrum tarjoaa asiakkailleen maksuhäiriötä reaaliaikaisempaa perintätietoa.
Huhtikuun alussa otetaan käyttöön Verohallinnon ylläpitämä positiivinen luottotietorekisteri, jonne kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Positiivisen luottotietorekisterin luottotietorekisteriotteelta selviävät ajantasaiset tiedot rekisteriin ilmoitetuista luotonhakijan luotoista sekä hänen tuloistaan. Positiivisen luottotietorekisterin tietoja voivat käyttää kuitenkin vain pankit ja luotonantajat, muiden käyttäjien tarpeisiin tiedot löytyvät jatkossakin muista palveluista.
