Määräaikaisista työsopimuksista

Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määrä­aikaiseksi. Määräaikaisen työsopimuksen käytölle ei siis ole estettä, jos siihen on työnantajan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta perusteltu syy eikä tarkoituksena ole työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten sopimusten käyttöä ei voida pitää sallittuna, vaan tehtävien työsopimusten tulee olla voimassa toistaiseksi.Perusteltu syy tehdä määräaikainen työsopimus voi olla esimerkiksi silloin, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka edellyttää määräaikaista sopimusta. Määräaikainen työsopimus on sallittu myös, jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen.Perusteltua syytä koskeva vaatimus ei koske niitä tilanteita, joissa työsopimus tehdään määräaikaiseksi työntekijän pyynnöstä tai aloitteesta, tai työntekijä on 68 vuotta täyttänyt. Näissä tilanteissa työnantaja voi siis solmia määrä­aikaisen sopimuksen, vaikka muuta lainmukaista perusteltua syytä ei olisikaan.Jos määräaikainen työsopimus on tehty ilman perustelua syytä, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana.Työn luonneMääräaikaisen sopimuksen käyttö on perusteltua, kun kysymys on jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä tai sellaisesta lyhytaikaisesta määrätystä työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti. Huomiota on kiinnitettävä sekä työn luonteeseen, että työnantajan toimintamahdolli­suuksiin. Voidaan kysyä, onko työnantajalla toimintansa laajuuden vuoksi mahdollisuus teettää jatkuvasti sinänsä määrättyjä, erillisinä tai itsenäisinä pidettäviä töitä.Myös sellaiset työt, joissa vaaditaan erityisiä ammattitaito­vaatimuksia, joita työnantajan vakituisessa työsuhteessa olevilla ei ole, voidaan teettää määräaikaisilla työntekijöillä. Myös silloin, kun kyseessä on sellainen työ, jota työnantaja ei yleensä teetä, voi olla perusteltua tehdä tällaisen työn teettämisestä määräaikainen työsopimus.Työn kausiluonteisuusMääräaikaisten sopimusten käyttö on mahdollista myös kausi­luonteisissa töissä. Työ on kausiluonteista, jos sitä tehdään ainoastaan tiettynä aikana vuodesta tai jos työn määrä olennaisesti lisääntyy etukäteen tiedossa olevina ajanjaksoina.Työtä voidaan pitää kausiluonteisena, jos tilapäistyö­voimaa tarvitaan vain lyhyehköksi ajaksi. Jos työtä sen sijaan teetetään toistuvasti vuosittain esimerkiksi yhdeksästä kymmeneen kuukautta, työtä ei ole pidettävä kausiluonteisena. Harkittaessa oikeutta määräaikaisen sopimuksen tekemiseen on otettava huomioon, onko työnantajalla mahdollisuus muun muassa töiden järjestelyjen tai loma-aikojen porrastuksen avulla tarjota työntekijälle jotakin muuta työtä jäljelle jääväksi lyhyeksi väliajaksi tai sopia työsopimuksessa työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä.ProjektiTyönantaja voi palkata lisätyövoimaa määräaikaisin sopimuksin myös jonkin tietyn tilauksen kestoajaksi, jos tilauksen toimittaminen sitä välttämättä edellyttää. Tällöin määräaikaisten sopimusten käytön edellytykseksi on kuitenkin asetettava työnantajan perusteltu aihe olettaa, että tilauksen toimittamisen jälkeen kyseistä työtä ei enää ole tai teetetä.Määräaikainen työsopimus voi perustua myös ulkopuoliseen projektirahoitukseen. Perusteltu syy edellyttää tällaisessa tilanteessa sitä, että kyseinen rahoitus tiedetään määräaikaiseksi niin, että rahoituksen päättymisen jälkeen määrä­aikaisen työsopimuksen tarkoittama työ ei jatku.Oikeuskäytännössä on lähdetty siitä, että määräai­kainen työsopimus on laillinen, mikäli työntekijä tekee pääosin kyseisen rahoitusprojektin tarkoittamaa työtä. Mikäli työntekijä tekee pysyvästi ja pääosin muuta kuin projektiin liittyviä tehtäviä, eli tekee työnantajan tavanomaisia ja pysyviä tehtäviä, kyseistä projektia ei voida pitää määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteena.SijaisuusMyös sijaisen tarve voi olla peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle. Sillä, minkä vuoksi sijaista tarvitaan, ei ole merkitystä, vaan olennaista on ainoastaan, että sijaiseksi otetun työntekijän määräaikaisen työsuhteen syynä on perhe­vapaan, opintovapaan, sairausloman, vuosiloman tai muun vastaavan syyn vuoksi vakituisen työntekijän poissaolo.Vaikka sijaisen käyttö johtuu jonkun työntekijän väli­aikaisesta poissaolosta, ei yrityksen ulkopuolelta tulleen työntekijän välttämättä tarvitsisi tehdä juuri vapaalla olevan työtehtäviä, vaan työnantaja voi järjestellä työtehtäviä uudelleen erilaisilla sisäisillä sijaisjärjestelyillä. Työnantajan tarpeen lisätyövoiman palkkaamiseen tulee kuitenkin perimmältään johtua jonkun työntekijän poissaolosta.Muu perusteltu syyMääräaikaisen sopimuksen käyttö on niin ikään mahdollista, jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä perusteltu syy, kuten tarve saada lisätyö­voimaa tuotantohuippujen tasaamiseksi.Kysynnän vakiintumattomuusJoillakin aloilla toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus saattaa aiheuttaa perustellun syyn tehdä jonkin aikaa määräaikaisia työsopimuksia. Kysynnän vakiinnuttua määräaikaisia työsopimuksia saadaan työn­antajan aloitteesta tehdä vain muin perustelluin syin.Korkeimman oikeuden ratkaisun (KKO:2012:10) mukaan vuokratyöntekijän työsopimuksen kestoa ei voida sitoa vuokra­työnantajan ja käyttäjäyrityksen välisen toimeksiannon kestoon, ellei toimeksiannon määräaikaisuudelle ole objektiivista perustetta. Koska työsopimuksen päättäminen ei ollut sidoksissa työsopimuksessa sovittuun työnte­kijän työhön liittyvään objektiiviseksi katsottavaan perusteeseen, kuten sijaisuuden päättymiseen, työsopimus oli solmittu määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä. Kyseisessä tapauksessa työnantaja piti määräaikaista työsopimusta perusteltuna, koska työvoiman vuokrausalalla työsopimuksen kesto sidottiin vakiintuneen käytännön mukaisesti toimeksiannon kestoon.Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan työsopimuksen määräaikaisuuden syyn on kuitenkin liityttävä työtehtävien määräaikaiseen luonteeseen, jollaisena ei pidetä pelkästään sitä, että työtä teetetään vuokratyönä.Määräajan ilmoittaminenMääräajan kirjaamiseen sopimukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Määräaikaisuus voi olla ilmoitettuna täsmällisenä kalenteriaikana, jolloin työsuhde päättyy ilmoitettuna kalenteripäivänä, mutta se voi käydä ilmi sopimuksen tarkoituksesta myös muutoin (esim. ”ruuhka-ajaksi, N.N:n perhevapaan/sairausloman keston ajan”). Jos määräaikaisen sopimuksen päättyminen ei ole täsmällistä, on työnantaja velvollinen ilmoittamaan määräajan päättymisestä heti, kun päättymisajankohta tulee sen tietoon.Määräaika voidaan ilmaista myös siten, että työsopimukseen kirjataan sopimuksen päättymisaika (esim. sijaisuudessa työntekijän ilmoittama paluuaika), mutta todetaan lisäksi, että sopimus voi päättyä aiemmin sijaistettavan henkilön palatessa töihin. Määräajan kirjaamistapa voi olla esimerkiksi seuraava: ”Työsuhde päättyy viimeistään 30.6.2012 tai sijaistettavan työntekijän palatessa työhön.”Määräaikainen työsopimus ei ole irtisanottavissa, vaan se sitoo molempia osapuolia koko määräajan keston ajan. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin ottaa määräaikaiseen työsopimukseen ehdon, jonka mukaan työsuhde voidaan irtisanoa lain mukaisin irtisanomisperustein kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.Toistuvat määräaikaiset työsopimuksetLähtökohtaisesti jokaista määräaikaista työsopimusta tarkastellaan erikseen. Peräkkäiset määräaikaiset työsopi­mukset ovat pääsääntöisesti sallittuja, kunhan jokaiselle yksittäiselle työsopimukselle löytyy perusteltu syy.Asiaa arvioidaan kuitenkin hieman toisin silloin, kun määräaikaisia sopimuksia uusitaan toistuvasti ja pitkäaikaisesti. Kielletystä peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä ei ole kysymys esimerkiksi silloin, kun työnantaja tarjoaa sijaiselle uutta sijaisuutta määräaikaisin sopimuksin. Edellytyksenä kuitenkin on, että työnantaja ei pyri toisiaan seuraavilla määräaikaisilla sopimuksilla kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää irtisanomis­suojaa. Jos työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttö samoissa töissä ei ole sallittua siitäkään huolimatta, että jokaiselle yksittäiselle sopimukselle olisi erikseen tarkasteltuna löydettävissä perusteltu syy.Työsopimuslaissa todetaan nimenomaan, että toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Säännöksellä pyritään siihen, että määräaikaisia sopimuksia solmittaessa solmimisedellytyksiin kiinnitettäisiin entistä enemmän huomioita. Mitä useampi sopimus solmitaan saman henkilön kanssa, sitä todennäköisempää on, että kysymys on työ­voiman tarpeen pysyvyydestä. Myös samassa tehtävässä useiden henkilöiden kanssa tehdyt toistuvat määräaikaiset sopimukset viittaavat siihen, että toiminnan edellyttämä työntekijöiden määrä on vakiintunut.Esimerkki 1:TT 2008-15 Opiskelijoiden etujärjestön koulutuspoliittisen sihteerin ja sosiaalipoliittisen sihteerin tehtäviin oli otettu henkilöt määräaikaiseen työ­suhteeseen, perusteena työnantajan asema opiskelijajärjestönä ja työn luonne. Työnantajan mukaan opiskelijoiden edunvalvontatyön uskottavuuden ylläpitäminen edellytti, että työntekijät ovat itsekin opiskelijoita tai vastavalmistuneita henkilöitä. Kun työtehtävät olivat pysyviä eikä ilmoitettua perustetta muutenkaan voitu pitää työsopimuslaissa perusteltuna syynä määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle, työntekijöiden työsopimusten vahvistettiin olevan voimassa toistaiseksi. Esimerkki 2:KKO 2012:2 Työntekijä oli työskennellyt TE-keskuksen palveluksessa vuosina 2000–2006 lähes keskeytyksettä kahdeksassa määräaikaisessa työsuhteessa. Työntekijän palkkaukseen käytetyt varat oli saatu osittain Euroopan aluekehitysrahastosta teknisenä tukena. Työntekijän työtehtävät olivat olleet luonteeltaan TE-keskuksen tavanomaiseen ja pysyvään toimintaan liittyneitä samankaltaisia yleisiä toimistotehtäviä. Oikeus totesi ratkaisussaan, että yksinomaan rahoituksen määräaikaisuus ei ole hyväksyttävä syy määräaikaisten työsopimusten solmimiseen, vaan sillä täytyy olla välitön yhteys työn teettämiseen. Oikeuden mukaan rahoitus muodostaa hyväksyttävän syyn määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle ainakin silloin, kun työvoiman tarve lakkaa, jos työn edellytyksenä oleva ulkopuolinen rahoitus loppuu. TE-keskuksella ei ollut perusteltua syytä solmia A:n kanssa määräaikaisia työsopimuksia. Esimerkki 3:KKO 2011:73 Työntekijä oli työskennellyt seitsemän vuoden ajan kuntayhtymän palveluksessa tutkimushoitajana pitkäaikaisiksi tarkoitetuissa tutkimusprojekteissa, joiden jatkuminen oli perustunut vuosittain saatavaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Työntekijän kanssa oli tehty 11 määräaikaista työsopimusta. Tuomioistuin katsoi, että työnantajan työvoiman tarve oli pysyvää ja työsopimus oli katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi. KKO 2008:29 Sairaanhoitopiiri oli palkannut hengityshalvauspotilaalle hoitajan määräaikaiseen työsuhteeseen niin, että työsopimus päättyi, kun potilaan hoidon tarve lakkasi. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla työnantajalla ei ollut työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä tehdä työsopimusta määräaikaisena. (Ään.)