CTA Paikka

Laki työntekijöiden lähettämisestä uusittiin

Työntekijöiden lähettämistä koskevat säännöt uudistuivat kesäkuussa. Lakia työntekijöiden lähettämisestä sovelletaan, kun ulkomainen yritys lähettää työntekijöitään Suomeen. Lailla selkeytettiin yritysten velvoitteita sekä tehostettiin valvontaa.
23.8.2016

Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies, OMT, Suomen Yrittäjät ry

Uusi laki työntekijöiden lähettämisestä tuli voimaan 18.6.2016. Lailla pantiin täytäntöön lähetettyjen työntekijöiden niin sanottu täytäntöönpano­direktiivi. Samalla vanha laki lähetetyistä työntekijöistä kumottiin. 

Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka ulkomainen työnantaja lähettää tilapäisesti työskentelemään Suomeen rajat ylittäviä palveluja tarjotessaan. Palvelussa voi olla kysymys alihankinnasta, yritysryhmän sisäisestä siirrosta tai vuokratyöstä. 

Tyypillinen esimerkki on rakennuspalvelun suorittaminen. Tällöin ulkomainen yritys lähettää työntekijänsä Suomeen suorittamaan sopimuksen mukaisen rakennustyön. 

Uuden lain soveltamisala on nykyistä laajempi. Se koskee myös julkisen keskushallintoviranomaisen hankinta­sopimuksen perusteella tehtävää työtä. Muilta osin soveltamisala on ennallaan. Rakennusala on erityispiirteidensä vuoksi edelleen erityisasemassa. 

Maantiekuljetuksia ei asetettu lakia säädettäessä erityisasemaan rakennusalan tavoin. Jos ulkomainen yritys suorittaa kuljetuspalveluita kabotaasiliikenteenä, sovelletaan lain yleisiä säännöksiä.

 

Työehdot ennallaan

Uudessa laissa ei muutettu lähetetyn työntekijän työehtoja koskevia säännöksiä. Lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lähetettyyn työntekijään sovellettavat Suomen työlainsäädännön säännökset on määritelty yksityiskohtaisesti laissa. 

Lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn tarkoituksena on turvata lähetetyille työntekijöille oikeudenmukaiset työehdot ja yrityksille tasapuoliset kilpailun edellytykset. Uuden lain taustalla olevan täytäntöönpanodirektiivin tarkoituksena on varmistaa, että nämä tavoitteet toteutuvat.  

Näiden tavoitteiden vuoksi lakiin otettiin uusia viranomaisvalvontaa tehostavia säännöksiä. Merkittäviä ovat erityisesti viranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä koskevat uudet säännökset. Tavoitteena on myös, että viranomaiset saavat valvonnassa tarvittavia tietoja entistä helpommin.

 

Lähettämisestä ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle

Lähettävän yrityksen on tehtävä ennakkoilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Suomen työsuojeluviranomaiselle. Velvollisuus on uusi. Ennakkoilmoitus on mahdollista tehdä sähköisesti, ja sen tavoitteena on valvonnan kohdentaminen. Ennakkoilmoitusta koskeva säännös tulee voimaan muuta lakia myöhemmin, kun tarvittavat tietojärjestelmät ovat valmistuneet.

Muut lähettävän yrityksen velvollisuudet perustuvat vanhaan lakiin. Lähettävällä yrityksellä on oltava Suomessa edustaja. Edustajan tulee olla lähetetyn työntekijän ja viranomaisten tavoitettavissa koko lähettämisen ajan. 

Lähettävän yrityksen on myös huolehdittava työaika-asiakirjoista sekä vuosilomakirjanpidosta. Lisäksi lähettävän yrityksen on pidettävä kirjallisesti Suomessa saatavilla tietoja lähetetyistä työntekijöistä. Myös nämä velvoitteet sisältyivät jo vanhaan lakiin.

Lähettävän yrityksen velvollisuuksiin sisältyy kynnysaikoja. Aivan lyhyimpiin lähettämistilanteisiin kaikkia velvollisuuksia ei siten välttämättä sovelleta.

 

Tilaajalla huolehti­­­mis­velvollisuus

Ulkomailta palveluja ostavalla tilaajalla on uuden lain mukaan velvollisuus huolehtia, että lähettävä yritys tekee laissa tarkoitetun ennakkoilmoituksen työntekijöiden lähettämisestä. Tämä velvollisuus voidaan helpoimmin täyttää ottamalla asiaa koskeva lauseke tilaajan ja lähettävän yrityksen väliseen sopimukseen. Vastaavasti tilaajan on huolehdittava, että lähettävällä yrityksellä on Suomessa lain mukainen edustaja.

Huolehtimisvelvollisuuteen liittyy velvollisuus auttaa työsuojeluviranomaista tavoittamaan lähettävän yrityksen edustaja, jos viranomainen ei tavoita edustajaa. Tilaajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto siitä, missä ja miten edustaja voidaan tavoittaa, ja annettava tämä tieto työsuojeluviranomaiselle.

 

Rakennusalalla uusia säännöksiä

Rakennusalan työssä tilaajalle asetetaan laissa uudenlainen menettelyvelvoite. Se perustuu Suomessa jo aiemmin rakennusalan työehtosopimuksen perusteella noudatettuun käytäntöön. 

Jos lähetetty työntekijä ilmoittaa rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle, ettei hänelle ole maksettu lain mukaista vähimmäispalkkaa, rakennuttajan ja pääurakoitsijan on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys maksetusta palkasta. Saatu selvitys ja selvityspyyntö on toimitettava työntekijälle ja tämän pyynnöstä myös työsuojeluviranomaiselle. Asiakirjoja on säilytettävä kaksi vuotta työnteon päättymisestä.

Lakiin ei päädytty ottamaan säännöstä tilaajan ja alihankkijan yhteisvastuusta lähetetyn työntekijän vähimmäispalkkasaatavista rakennusalalla. Täytäntöönpanodirektiivin mukaan yhteisvastuun sijasta myös muut täytäntöönpanotoimet ovat mahdollisia. Eduskunta katsoi, että rakennusalan erityinen menettelyvelvoite yhdessä rakennusalan muita aloja tiukempien määräysten kanssa täyttää täytäntöönpano­direktiivin edellytykset.

 

Seuraamuksena laiminlyöntimaksu

Seuraamukset lain rikkomisesta uudistettiin kokonaan. Aiemman lain mukainen rikosvastuu korvattiin hallinnollisella laiminlyöntimaksulla, joka voidaan määrätä lain tiettyjen säännösten rikkomisesta. Laiminlyöntimaksun suuruuteen vaikuttavat laiminlyönnin laatu, laajuus ja toistuvuus. Se voi olla 1 000–10 000 euroa. 

Lähettävälle yritykselle määrätty laiminlyöntimaksu voidaan uuden lain myötä periä entistä tehokkaammin myös lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltiossa. Rajat ylittävä täytäntöönpano parantanee suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kotimarkkinoilla kilpailtaessa.

 

Lyhyesti

  • Työntekijöiden lähettämisestä on kyse, kun työntekijä lähetetään työskentelemään toiseen EU-maahan palvelujen tarjontaa koskevan sopimuksen perusteella.
  • Palvelujen tarjontaa koskevia sopimuksia ovat alihankintasopimukset tietystä työsuorituksesta, rajat ylittävä työvoiman vuokraus sekä yritysryhmän sisäiset siirrot, joissa työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen toiseen EU-maahan.
  • Lähetettyyn työntekijään on sovellettava tiettyjä kohdemaan työehtoja siltä osin kun ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuin lähtömaan työehdot. Lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään kohdemaan lain tai työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Muista myös tilaajavastuulaki

Tilaajavastuulakia sovelletaan usein työntekijöiden lähettämisen yhteydessä. Tilaaja­vastuulakia sovelletaan, jos yritys käyttää vuokratyövoimaa tai ostaa toimintaansa liittyviä palveluita alihankintana. Alihankinta­tilanteissa soveltamisen edellytyksenä on, että alihankkijan työntekijät työskentelevät tilaajayrityksen työtiloissa tai työkohteessa. 

Tilaajan velvollisuutena on selvittää, että alihankkija tai työvoiman vuokrausyritys on hoitanut tietyt lakisääteiset velvoitteensa. Selvitysvelvollisuus on täytettävä ennen alihankintasopimuksen tekemistä. Lähetetyn työntekijän sosiaaliturvan määräytymistä koskeva selvitys voidaan kuitenkin pyytää sopimuksen tekemisen jälkeen. Se on saatava kuitenkin ennen kuin lähetetty työntekijä aloittaa työnsä Suomessa.

Tilaajavastuulain ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain soveltamisaloissa on eroja. Työntekijöiden lähettämistä koskevan lain säännökset voivat tulla sovellettaviksi, vaikka tilaajavastuulaki ei soveltuisi. 

Ulkomailta palveluja ostavan yrityksen on aina tarkistettava, kuuluuko palvelun ostoa koskeva sopimus tilaajavastuulain soveltamisalaan jo ennen kuin sopimus tehdään. Lisäksi on huomattava, että rakennusalalla tilaajavastuulain soveltamisala ja tilaajan selvitysvelvoitteiden sisältö ovat laajemmat.

 

EU:ssa valmistellaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutosta

Lähetettyjen työntekijöiden työehtojen sääntely perustuu vuonna 1996 annettuun direktiivin. Vuonna 2014 tehosteeksi annettiin niin sanottu täytäntöönpanodirektiivi, joka saatettiin osaksi Suomen lainsäädäntöä kesäkuussa voimaantulleella lailla. Direktiiveillä pyritään luomaan tasapaino palvelujen vapaan liikkuvuuden, yritysten välisen vapaan kilpailun ja työntekijöiden oikeuksien välille.

Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2016 ehdotuksen alkuperäisen lähetettyjen työn­tekijöiden direktiivin muuttamisesta. Komission ehdotuksen mukaan uudessa direktiivissä määriteltäisiin lähettämisen enimmäiskesto sekä muutettaisiin lähetetylle työntekijälle maksettavan palkan käsitettä. Lisäksi direktiiviin tulisi jäsenvaltioille valinnainen alihankintatilanteita koskeva artikla.

Direktiivin muuttaminen on osoittautunut poliittisesti vaikeaksi. Muutosdirektiiviä on vastustettu erityisesti niissä Itä-Euroopan jäsenvaltioissa, joissa on runsaasti työntekijöitä lähettäviä yrityksiä. Kannatusta muutosdirektiivillä on niissä jäsenvaltioissa, joissa lähetettyjen työntekijöiden käyttö on aiheuttanut merkittäviä ongelmia työmarkkinoilla. 

Muutosdirektiivin hyväksymiseen voi kulua jopa vuosia. Jos se päädytään antamaan, se on vielä pantava Suomessa kansallisesti täytäntöön.

Alkuperäinen direktiivi 1996 (Suomessa lainsäädäntöön 1999)

  • Lähetetyn työntekijän määrittely
  • Lähetettyyn työntekijään sovellettavat työehdot
  • Kynnysajat soveltamiselle

Täytäntöönpanodirektiivi 2014 (Suomessa lainsäädäntöön 2016)

  • Rajat ylittävä viranomaisten välinen yhteistyö
  • Tiedonsaannin parantaminen
  • Luettelo sallituista hallinnollisista valvontakeinoista  

Alkuperäisen direktiivin muutosdirektiivi (?)

  • Lähettämisen enimmäiskesto
  • Lähetetylle työntekijälle maksettava palkka
  • Alihankintatilanteiden tarkempi sääntely

 

YritysjuridiikkaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki