CTA Paikka

Lahjat ja lahjoitukset yhtiöoikeudellisena kysymyksenä

Osakeyhtiölain 13 luvun 8 §:n mukaan ”Yhtiökokous voi päättää lahjan antamisesta yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen, jos lahjoituksen määrää voidaan käyttötarkoitukseen sekä yhtiön tilaan ja muihin olosuhteisiin katsoen pitää kohtuullisena. Hallitus saa käyttää sanottuun tarkoitukseen varoja, joiden merkitys yhtiön tila huomioon ottaen on vähäinen.”
18.5.2010

Matti J. Sillanpää professori, Turun Kauppakorkeakoulu - Turun yliopisto

Sekä yhtiökokous että hallitus päättävät lahjoituksesta normaalilla enemmistöpäätöksellä, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Tekemistään lahjoituksista hallitus on vaadittaessa velvollinen tekemään tiliä mahdolliselle hallintoneuvostolle sekä yhtiökokoukselle ja tilintarkastajille. Kaikkien osakkeenomistajien päätöksellä voidaan päättää lain tarkoittamaa kohtuullista lahjaa suuremman lahjoituksen tekemisestä. Yksimielistenkin osakkeenomistajien päätöksentekoa rajoittavat kuitenkin velkojien suojaksi säädetyt maksukykyisyysvaatimus ja tilinpäätökseen perustuva vapaan oman pääoman määrä.

Lahjoitussäännös koskee vain varsinaisia lahjoja, joiden ei tarvitse välillisestikään edistää yhtiön toimintaa. Säännös koskee yhtä hyvin suoranaisia rahalahjoituksia kuin palvelujen tai hyödykkeiden muodossa annettavia lahjoja. Lahjaksi katsotaan myös saatavan anteeksianto.

Lahjoituksen määrän osalta mittapuuna on yhtiön taloudellinen tila ja enimmäismäärän muodostaa toisaalta yhtiön taseen mukainen vapaan oman pääoman määrä ja toisaalta yhtiön maksukyky lahjoituksen tekohetkellä. Varoja ei saa jakaa, jos tiedetään tai pitäisi tietää, että jako aiheuttaa maksukyvyttömyyden. Säännöksen vastaista varojen jakamista pidetään laittomana varojen jakona ja se johtaa muun muassa luovutettujen varojen palautusvelvollisuuteen.

Yleishyödyllinen tarkoitus

Sekä yhtiökokous että hallitus saavat tehdä lahjoituksia vain yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen. Yleishyödyllisyyden tunnusmerkkejä arvioitaessa tulkinta-apua voidaan etsiä verolainsäädännöstä. Osakeyhtiölain tulkinnassa yleishyödyllisyyden kriteerejä on kuitenkin tulkittu hieman väljemmin, koska kysymys on yhtiön omien varojen käytöstä ja sen vuoksi päätösvalta yleishyödyllisyyden osalta on viime kädessä yhtiöllä itsellään.

Tuloverolain 22 §:n mukaan ”yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä, jos sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin ja jos se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä”.

Lahjoitukset osakkeenomistajille ovat periaatteessa kiellettyjä. Kielto ei kuitenkaan koske sellaisia lahjoja, jotka perustuvat muihin syihin kuin asianomaisen asemaan osakkeenomistajana. Tällaisia lahjoja ovat esimerkiksi tavanomainen merkkipäivälahja toimitusjohtajalle, joka on myös osakkeenomistaja, ja lahjoitus tieteelliselle yhteisölle, joka omistaa lahjoittajayhtiön osakkeita.

Liiketoimintaan liittyvät lahjat

Lahjoitussäännös ei rajoita yhtiön oikeutta käyttää varoja sellaisiin mainoslahjoituksiin tai jonkin tapahtuman sponsorointiin tai vastaaviin, joista voidaan katsoa olevan yhtiölle ainakin välillistä hyötyä. Näistä lahjoituksista päättää yhtiön hallitus tai toimitusjohtaja toimivaltansa rajoissa. Lahjan luonteen osalta ratkaisevaa on se, pidetäänkö varojen luovutusta liiketaloudellisen perusteen omaavana, liiketoimintaan liittyvänä kuluna vai ei.

Liiketoimintaan liittyviä ovat erilaiset yhtiön tavanomaiseen toimintaan ja yhteiskuntasuhteiden ylläpitämiseen liittyvät muodollisesti vastikkeettomat suoritukset, joilla kuitenkin on merkitystä yhtiön liiketoiminnan edistämisen kannalta. Yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyn, kohtuullisen merkkipäivälahjan antamista yhtiön työntekijälle tai liikekumppanina toimivan yhtiön johtoon kuuluvalle pidetään osana yhtiön liiketoimintaa, eivätkä sellaiset lahjat siten kuulu lahjoitussäännöksen soveltamisalan piiriin. Yhtiön maineen ja siten liiketoiminnankin kannalta voi olla perusteltua tehdä lahjoituksia näennäisesti täysin yhtiön liiketoiminnasta irrallaan olevaan tarkoitukseen, kuten tieteen, taiteen, luonnonsuojelun, maanpuolustuksen tai muun vastaavan, yleisesti hyvänä pidetyn asian tukemiseen.

Lahjan kohtuullisuuden arviointi

Osakeyhtiölain 13 luvun 8 §:n mukaan yhtiökokous voi päättää antaa lahjan, jota voidaan ”käyttötarkoitukseen sekä yhtiön tilaan ja muihin olosuhteisiin katsoen pitää kohtuullisena”, ja yhtiön hallitus puolestaan voi käyttää lahjoituksiin varoja, joiden ”merkitys yhtiön tila huomioon ottaen on vähäinen”. Lain esitöissä tätä lahjan määrää on täsmennetty ainoastaan toteamalla, että määrän kohtuullisuuden arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota yhtiön pääoma-asemaan. Tästä voidaan päätellä, että mitä suurempi ja vakavaraisempi yhtiö on kysymyksessä, sitä suurempia lahjoja yhtiö voi antaa sekä yhtiökokouksen että hallituksen päätöksellä.

Kohtuullisuuden lisäksi lahjan määrä on sidoksissa yhtiön vapaan oman pääoman määrään. Tosin tämä sääntö ei ole aivan ehdoton, koska hallituksen esityksessä on todettu lahjan antamisen olevan mahdollista ”lähinnä” vapaan oman pääoman puitteissa (HE 109/2005 s. 129). Lahjoituksesta ei kuitenkaan saa päättää, jos yhtiö on maksukyvytön tai jos lahjoituksesta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää lahjoituksen aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Sinänsä ei ole estettä sille, että yhtiö lahjoituksen suorittaakseen myy omaisuuttaan tai ottaa luottoa, jos tämä yhtiön taloudellinen tila ja toiminnan jatkuvuus huomioon ottaen on perusteltua.

Osakeyhtiölaissa ei ole tarkempia ohjeita säännöksessä tarkoitetun kohtuullisuuden arviointiin. Tässä harkinnassa tulee ottaa huomioon lahjan tarkoitus sekä yhtiön vakavaraisuus ja yhtiön asema muutoinkin. Huomiotta ei voida jättää myöskään yhteiskunnassa yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yhtiön näkökulmasta lahjoituksen kohtuullisuutta on arvioitava osakkeenomistajan kannalta. Lahjaa voidaan pitää kohtuullisena, jos sen antaminen ei olennaisesti vaikuta osakkeenomistajille jaettavan voiton määrään. Asiaan vaikuttaa myös lahjan käyttötarkoitus. Mitä lähempänä esimerkiksi tuettava tieteellinen tutkimus on yhtiön toimialaa, sitä suurempaa lahjoitusta voidaan pitää perusteltuna.

Hallituksen päätösvalta

Hallitus saa osakeyhtiölain 13 luvun 8 §:n jälkimmäisen virkkeen mukaan käyttää lahjan antamiseen varoja, joiden merkitys yhtiön tila huomioon ottaen on vähäinen. Osakeyhtiölaissa ei ole tarkempia ohjeita asiasta, vaan se on jätetty yhtiökäytännön varaan. Monissa suurissa yhtiöissä yhtiökokous varaa jonkin tietyn summan yhtiön hallituksen käyttöön joko yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaisesti tai hallituksen oman harkinnan mukaan käytettäväksi. Tämän lisäksi hallitus voi myös oma-aloitteisesti, toisin sanoen ilman yhtiökokouksen etukäteisvaltuutusta, päättää yhtiön koko ja tila huomioon ottaen vähäisistä lahjoituksista.

Hallituksen päätösvallalle ei voida sinänsä asettaa mitään tiettyä euromääräistä rajaa. Säännöksen tarkoittamaa lahjoituksen vähäisyyttä harkittaessa huomiota tulee kiinnittää yhtiön taloudellisen tilan ohella lahjoituksen tarkoitukseen sekä yhtiökäytännössä ja yhteiskunnassa vakiintuneisiin menettelytapoihin.

Laittomat lahjat

Lainvastainen yhtiökokouksen tai hallituksen lahjoituspäätös on pätemätön, eikä sitä saa panna täytäntöön. Yhtiökokouksen tekemää lahjoituspäätöstä voidaan moittia osakeyhtiölain normaalien moitesäännösten mukaisesti, toisin sanoen kolmen kuukauden moiteajan puitteissa (OYL 21:1). Jos lahjoitus on kuitenkin jo toteutettu, riippuu sen luonteesta, voidaanko luovutettuja varoja vaatia takaisin vai ei.

Vastoin osakeyhtiölain säännöksiä lahjana annetut varat on palautettava, jos varojen (lahjan) saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää lahjoituksen tapahtuneen osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti (OYL 13:4). Mikäli lahja on selkeästi osakeyhtiölain lahjoitussäännöksen (OYL 13:8) vastainen, ei edes saajan vilpitön mieli suojaa tätä, vaan saadut varat on palautettava. Tällainen tilanne voi olla kysymyksessä, jos yhtiön edustajan voidaan lahjoituksesta päättäessään katsoa toimineen vastoin osakeyhtiölaissa säädettyä kelpoisuuden rajoitusta (OYL 6:28.1), jolloin lahjoitus ei sido yhtiötä. Lahjan saajan edellytetään nimittäin tuntevan lain pakottavat säännökset ja tietävän, että osakeyhtiö voi tehdä lahjoituksia vain yleishyödyllisiin tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin ja että lahjan tulee olla käyttötarkoitukseensa ja yhtiön taloudelliseen tilaan nähden kohtuullinen.

Laittomiin lahjoituksiin soveltuvat myös lain yleiset säännökset johtohenkilöiden, tilintarkastajien ja osakkeenomistajien korvausvelvollisuudesta yhtiölle tai muulle taholle aiheutetusta vahingosta.

Lahjonta

Lahjonta on säännelty rikoslaissa. Mikäli yhtiö antaa jollekin lahjuksen antamisen tunnusmerkistön täyttävän lahjan, seuraamuksena on lahjomassa mukana oleville henkilöille tulevan rangaistuksen lisäksi lahjan arvon tuomitseminen valtiolle menetetyksi ja mahdollisesti yhtiön maksettavaksi tuleva yhteisösakko. Osakeyhtiölain tarkoittama laiton lahja ja rikoslain tarkoittama lahjoma ovat sinänsä varsin lähellä toisiaan, ja rajanveto niiden välillä on tehtävä arvioimalla kokonaistilannetta. Keskeinen ero on siinä, että osakeyhtiölain tarkoittamalla laittomalla lahjalla ei ole tavoiteltu yhtiölle etua eikä pyritty vaikuttamaan lahjan vastaanottajan käyttäytymiseen, vaan on vain annettu joko yhtiön taloudelliseen tilaan nähden liian suuri tai käyttötarkoitukseltaan vääränlainen lahja. Lahjoman antamiseen puolestaan liittyy tyypillisesti pyrkimys vaikuttaa sen vastaanottajan toimintaan siten, että tästä olisi yhtiölle jotakin etua.

Virkamiehen lahjontaa koskevan säännöksen mukaan se, joka lupaa, tarjoaa tai antaa virkamiehelle tai toiselle lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan, on tuomittava sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen (RL 16:13). Törkeästä lahjomisesta on kysymys, jos sillä tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai pyritään aiheuttamaan huomattava vahinko taikka jos lahjan arvo on huomattava (RL 16:14). Tällöin rangaistuksena on aina vankeutta. Kansanedustajan lahjomisesta on erillinen säännös, joka säätää rangaistavaksi sellaisen lahjoman antamisen, jonka tavoitteena on saada kansanedustaja menettelemään eduskunnassa toivotulla tavalla (RL 16:14a). Näiden kummankin normin tunnusmerkistö liittyy kohteen toimintamahdollisuuksiin, eivätkä ne edellytä, että lahjus olisi todella vaikuttanut saajan toimintaan. Seuraamuksena on tekoon syyllistyneille henkilöille tulevan rangaistuksen lisäksi antajayritykselle tuleva yhteisösakko (RL 16:18).

Lahjomisena elinkeinotoiminnassa puolestaan pidetään rikoslain 30 luvun 7 §:n mukaan sitä, joka elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevalle tai tämän toimielimen jäsenelle taikka elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittavalle lupaa, tarjoaa tai antaa lahjottavalle tai toiselle oikeudettoman edun (lahjuksen), jotta tämä toimessaan suosisi lahjuksen antajaa tai jotakin muuta.

Normaaliin liiketoimintaan tyypillisesti kuuluvia asianmukaisia palkkioita, provisioita, välityspalkkioita ei sen sijaan voida pitää lahjuksina. Lahjuksia eivät myöskään ole tavanomaiset merkkipäivälahjat, mainoslahjat tai normaaliin vieraanvaraisuuteen kuuluva kestitseminen jne. kunhan niillä ei ole pyritty vaikuttamaan yrityksen ja kohdehenkilön luottamussuhteeseen.

YritysjuridiikkaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki