CTA Paikka

Eurooppalaiset konkurssit ovat ennustettavissa

Konkurssiriskin mittaamiseen on mahdollista kehittää universaali malli, jota voidaan soveltaa kansainvälisesti. Johtopäätökset perustuvat noin viiden miljoonan yrityksen tilinpäätöstietoihin.
21.8.2012

Erkki K. Laitinen KTT, professori

Yritysten liiketoiminta on vahvasti globalisoitumassa. Pienetkin yritykset lähtevät rohkeasti kansainvälisille markkinoille ja pyrkivät saamaan jalansijaa eksoottisissa maissa. Sijoittajat ovat samalla tavalla kansainvälistyneet ja sijoittavat ennakkoluulottomasti vieraissa maissa toimiviin yrityksiin. Kansainvälistyminen tuo mukanaan riskejä, jotka yritysten ja sijoittajien on otettava huomioon päätöksenteossaan. Yritysten on valittava huolellisesti yhteistyöyrityksensä ja asiakkaansa. Liian riskillisiä yrityksiä on varottava.Kansainvälinen liiketoiminta vaatii onnistuakseen informaatiota, jonka avulla riskilliset yritykset voidaan tunnistaa riippumatta siitä, missä maassa yritys toimii. Kansain­välisen päätöksentekijän on pystyttävä luotettavasti arvioimaan eri maissa toimiviin yrityksiin liittyviä riskejä ja vertaamaan niitä keskenään. Tämä edellyttää sitä, että päätöksentekijällä on käytettävissään malli, jonka avulla yrityksiä voidaan kansainvälisesti arvioida ja verrata keskenään. Tämän artikkelin tavoitteena on esitellä mahdollisuuksia kehittää tilinpäätös­tietoihin perustuva malli, jolla eurooppalaisten yritysten riskisyyttä voidaan mitata vertailukelpoisella tavalla.Yritysten maksukyvyttömyys on Euroopassa selvästi yleistynyt viime vuosien aikana, ja riskit sijoittajille ja kansain­välistyville yrityksille ovat kasvaneet. Euroopan läntisissä maissa (15 EU-maata sekä Sveitsi ja Norja) oli vuonna 2006 yhteensä 139 123 maksukyvytöntä yritystä, mutta vuonna 2010 lukumäärä oli jo 175 577 (Insolvencies in Europe 2010/2011). Tässä artikkelissa esitellään tuloksia Suomen Akatemian rahoittamasta hankkeesta (Nro 126630), jonka aineistossa on mukana lähes viisi miljoonaa toimivaa yritystä ja yli 80 000 rahoitusvaikeuksissa olevaa yritystä 30 Euroopan maasta. Näin laajaa kansainvälistä vertailua eurooppalaisilla yrityksillä ei ole aikaisemmin tehty.Havaintoaineisto ja muuttujatTutkimusta varten poimittiin otos 30 Euroopan maasta ORBIS -tietokannasta, joka sisältää tilinpäätöstiedot noin 12 miljoonasta eurooppalaisesta yrityksestä. Yli 99 % yrityksistä on yksityisessä omistuksessa olevia, ei-julkisia yrityksiä. Tietokannan yritysten tilinpäätösformaattina on käytetty yleisesti käytössä olevaa, Euroopan Unionin ohjeistamaa formaattia. Tehtyjen arvioiden mukaan yritysten tulos­laskelmien kansainvälinen vertailukelpoisuus ei ole erilaisista verojärjestelmistä johtuen erinomainen, kun taas tase-erien suhteen vertailukelpoisuus ei ole ongelma (Pinto Ribeiro, Menghinello & Backer, 2010).Otoksesta jätettiin pois erittäin pienet yritykset sekä erityiset toimialat, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt. Valittavien yritysten tilikaudet rajattiin välille 2007–2010. Yritysten statuksen nimikkeenä käytettiin käsitteitä “toimiva” ja “ei-toimiva”. Toimivalla yrityksellä tarkoitetaan vielä toiminnassa (active) olevaa yritystä, jota käytettiin mallinnuksessa vertailuyrityksenä. Ei-toimivalla yrityksellä tarkoitetaan rahoitusvaikeuksissa olevaa yritystä, joka useimmiten on konkurssissa. Maiden maksukyvyttömyyslainsäädännöstä riippuu, millaisia yrityksiä tähän luokkaan kuuluu. Kaikissa maissa yritykset eivät ole pelkästään konkurssiyrityksiä, eivätkä rahoitus­vaikeuksiin liittyvät käsitteet ole täysin vertailukelpoisia.Tutkimuksen otos on ennätysmäisen suuri. Yritykset jaettiin kahteen ryhmään siten, että noin 70 % yrityksistä otettiin mukaan mallien kehittämiseen (estimointiaineisto), kun taas 30 % havainnoista jätettiin mallin testaamiseen (testiaineisto). Estimointiaineisto sisältää yhteensä 3,37 miljoonaa toimivaa yritystä ja 57 000 ei-toimivaa yritystä ja testiaineistoon jäi 1,45 miljoonaa toimivaa ja 24 000 ei-toimivaa yritystä. Useimmissa maissa havaintoja on riittävästi mallin luotettavaa estimointia varten, mutta muutama maa on poikkeus. Kreikan estimointiaineistossa on vain 17 ei-toimivaa yritystä ja Liettuallakin niitä on vain 36. Ei-toimivia yrityksiä oli estimointiaineistolla alle 100 lisäksi Bosnia ja Herzegovinassa, Bulgariassa, Maltalla, Serbiassa ja Sloveniassa. Tämä on otettava huomioon tulosten arvioinnissa.Maakohtaiset mallit tehtiin vertailukelpoisiksi käyttämällä kaikissa maissa samoja muuttujia malleissa. Muuttujien valinnassa sovellettiin Scottin (1981) konkurssiteoriaa, jonka mukaan konkurssin todennäköisyyteen vaikuttaa ennen kaikkea yrityksen kannattavuus, vakavaraisuus ja kannattavuuden volatiliteetti, mutta myös (mallin laajennuksessa) likviditeetti ja koko. Tunnusluvut laskettiin viimeiseltä aineistossa olevalta vuodelta. Kannattavuuden mittarina käytettiin pääoman tuottosuhdetta, jonka kahdelta viimeiseltä vuodelta laskettua semi-keskihajontaa käytettiin mittaamaan volatiliteettia. Yrityksen likviditeettiä mitattiin nettokäyttöpääoman ja taseen loppusumman suhteella ja yrityksen kokoa taseen loppusummalla.Tutkimuksessa käytettiin logistista regressionana­lyysiä ennustamismallien kehittämiseen. Yrityksen kuulumista luokkaan ”ei-toimiva” selitettiin malleissa samoilla viidellä muuttujalla jokaisessa maamallissa ja universaalissa mallissa, joka laskettiin käyttämällä kaikkia havaintoja estimointi­aineistossa. Logistinen regressioanalyysi on kätevä ja läpinäkyvä menetelmä, joka sisältää huomattavasti vähemmän oletuksia kuin tavallinen erotteluanalyysi. Lopputuloksena saadaan jokaiselle yritykselle todennäköisyys kuulua ei-toimivien yritysten luokkaan. Sijoittamalla malliin kunkin viiden muuttujan arvot, voidaan mille tahansa yritykselle laskea konkurssiriski eli todennäköisyys olla ei-toimiva.Tunnuslukujen mediaanit eri maissaTutkimuksen tulokset ovat poikkeuksellisen mielenkiintoiset suuren aineiston ja useiden maiden ansiosta. Taulukossa 1 on esitetty selittävien muuttujien mediaani kaikissa 30 Euroopan maassa toimiville ja ei-toimiville yrityksille (estimointi­aineisto). Pääoman tuottoprosentin korkein mediaani toimivissa yrityksissä löytyy Suomesta, mutta siellä on myös heikoin mediaani ei-toimivilla yrityksillä. Suomalaisten yritysten väliset erot kannattavuudessa ovat siten huomattavan suuret. Nettokäyttöpääomaprosentin (suhteessa taseen loppusummaan) korkein mediaani toimivilla yrityksillä on Ruotsilla ja lähes yhtä korkea Saksassa. Ei-toimivilla yrityksillä heikoin mediaani on Puolassa ja Venäjällä.Toimivilla yrityksillä on omavaraisuusasteella korkein mediaani yllättäen Virossa, kun taas Puolassa ei-toimivilla yrityksillä on selvästi heikoin mediaani. Hollannissa, Saksassa ja Irlannissa ovat suurimmat toimivat yritykset. Irlannissa ei-toimivien yritysten koko on lähes yhtä suuri kuin toimivien yritysten. Kreikassa ei-toimivat yritykset ovat poikkeuksellisen suuria. Monissa maissa tilanne on samanlainen: ei-toimivien yritysten koon mediaani ylittää toimivien yritysten mediaanin. Sen vuoksi on vaikea sanoa yleisesti, miten koko vaikuttaa konkurssiriskiin.Pääoman tuottosuhteen semi-volatiliteetin mediaani ei-toimivissa yrityksissä ylittää useimmissa maissa toimivien yritysten mediaanin. Tunnusluvun mediaani on korkein Virossa sekä toimivilla yrityksillä että ei-toimivilla yrityksillä, mikä viittaa epätasaiseen kannattavuuskehitykseen.Konkurssin ennustettavuusTaulukossa 2 on esitetty kehitettyjen maamallien (maalle maan omasta aineistosta johdetun mallin) ja universaalin mallin (koko aineistosta johdetun mallin) luokittelun tarkkuus testiaineistossa maittain. Konkurssin todennäköisyyden kynnysarvona käytetään kaikille maille samaa arvoa (0.50), jolloin maiden riskisyys vaikuttaa siihen, millä tavalla malli luokittelee oikein ei-toimivat ja toimivat yritykset.  Kokonais­luokittelun tarkkuuteen yhteisellä kynnysarvolla ei ole yhtä suurta vaikutusta.Jos katsotaan kokonaisluokittelun tarkkuutta (yhteensä), niin universaali malli toimii erittäin hyvin esimerkiksi Puolassa, Liettuassa ja Virossa. Liettuassa ja Virossa konkurssin todennäköisyyden kynnysarvoa pitäisi kuitenkin huomattavasti laskea, jotta ei-toimivien ja toimivien yritysten luokittelu tapahtuisi tasapuolisesti. Suomessa universaali malli toimii hyvin ja luokittelee oikein 76,8 % yrityksistä. Malli toimii poikkeuksellisen heikosti Maltalla, jossa havaintojen määrä on pieni.Maiden omissa malleissa kynnysarvo on maakohtainen, jolloin ei-toimivien ja toimivien yritysten luokittelu tapahtuu tasaisemmin. Jos katsotaan kokonaisluokittelun tarkkuutta, niin mallit toimivat erittäin hyvin Puolassa, Suomessa ja Italiassa, mutta viimeksi mainitussa maassa kynnysarvo on liian alhainen ja luokittelee runsaasti ei-toimivia yrityksiä toimiviksi. Erittäin huonosti maakohtainen malli toimii esimerkiksi Latviassa, Islannissa, Saksassa, Britanniassa ja Ukrainassa.Maamallin ja universaalin mallin luokittelutarkkuuden erotus osoittaa, kuinka paljon tarkkuudessa menetetään, jos maan yrityksiin sovelletaan Euroopan kaikille maille yhteistä mallia oman maamallin sijasta. Hyvän kuvan tästä tarkkuuden menestyksestä saa kokonaistarkkuuden erotuksesta, johon kynnysarvo ei merkittävästi vaikuta. Belgiassa, Bosnia ja Herzegovinassa, Bulgariassa ja Norjassa erotus on lähellä nollaa, joten näissä maissa voidaan hyvin käyttää universaalia mallia oman maamallin sijasta. Eräissä tapauksissa erotus on vahvasti negatiivinen, jolloin universaali malli toimii jopa selvästi paremmin kuin maamalli. Näin tapahtuu esi­merkiksi Virossa, Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa ja Britanniassa. Useissa maissa erotus on kuitenkin vahvasti positiivinen viitaten siihen, ettei universaali malli toimi yhtä tehokkaasti kuin maamalli. Tämä on tilanne esimerkiksi Kroatiassa, Italiassa, Venäjällä, Serbiassa ja Espanjassa.YhteenvetoUseimmissa Euroopan maissa konkurssi on hyvinkin ennustettavissa mallilla, joka lasketaan maan omien yritysten aineistolla. Myös kaikille maille yhteinen universaali malli toimii useissa maissa erittäin hyvin, mutta sen hyödyntäminen vaatii konkurssin todennäköisyyden kynnysarvon muokkaamista maakohtaisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat siten, että on mahdollista kehittää universaali malli, jota voidaan soveltaa kansainvälisesti konkurssiriskin mittaamiseen. Maiden keskinäinen vertailukelpoisuus ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan esimerkiksi koolla saattaa olla erilainen vaikutus konkurssiriskiin eri maissa. Samalla tavalla erot tilinpäätöskäytännöissä ja maksukyvyttömyyttä koskevassa lainsäädännössä saattavat heikentää vertailukelpoisuutta.LÄHTEETPinto Ribeiro, S., Menghinello, S. & Backer K. D. (2010).The OECD ORBIS Database: Responding to the Need for Firm-Level Micro-Data in the OECD. OECD Statistics Working Papers, 2010/01, OECD Publishing.Scott, J. (1981). The probability of bankruptcy. Journal of Banking and Finance, 5(3), 317-344.

YritysjuridiikkaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit