Yritysten raportoinnin keventämiseen tähtäävä uudistus etenee
Eri tarkoituksiin kerättävät tiedot ovat yritysten näkökulmasta kokonaisuus, jota ei ole julkisella sektorilla harmonisoitu. Viranomaisten pyynnöt eivät ole loogisia, vaikka raportoitava aineisto on usein raportoivan tahon järjestelmässä sama tieto.
Viranomaiset määrittelevät raportointivelvoitteita omaan toimivaltaansa ja tehtäviinsä liittyvien tietotarpeidensa lähtökohdista ja ylläpitävät omia tietosisältökuvauksia, eikä tietojen välillä ole yhteiskäyttöisyyttä. Yritysten taloustietojen kokonaisuuden hallinta viranomaisraportointiin liittyvien yhteiskunnallisten vaatimusten näkökulmasta on puutteellinen.
Tiedon hallinta ja erityisesti ylimääräisen tiedon hallinta on kallista kaikille
VM:n toimeksiannosta vuonna 2019 KPMG:n tekemän selvityksen (Yritysten ja yhteisöjen talousraportointi viranomaisille) mukaan yksinomaan verotustiedon poiminnan ja toimituksen hallinnollinen taakka yrityksille on noin 150 miljoonaa euroa vuodessa ja taustatöineen 450 miljoonaa euroa.
EU:n vuonna 2022 julkaiseman selvityksen (Study on tax compliance costs for SMEs) mukaan yritysten tuloverotuksen verovelvollisuuskustannus Suomessa on yli 5 000 euroa, kun se painotetun keskiarvon mukaan on EU:ssa 3 097 euroa.
Meillä on yhteinen tavoite
Helsingin seudun kauppakamarin teettämän tutkimuksen mukaan 58 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi toistuvasti raportoivansa eri viranomaisille samaa tietoa samasta yrityksestä ja 89 prosenttia oli sitä mieltä, että yrityksen viranomaisille antamat tiedot pitäisi voida antaa yhdellä ilmoituksella. Useimmat yritysten ehdotukset liittyivät verottajan ja Tilastokeskuksen raportoinnin vähentämiseen (Yritysten hallinnollisen taakan keventäminen -kyselytutkimus, 2024).
Yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen liittyvä kirjaus on kirjattu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan. Viranomaisasioinnissa peruslähtökohtana olisi oltava, että yhtä tietoa kysytään asiakkaalta vain kerran ja koko palveluketju olisi oltava saatavilla ”yhdeltä luukulta”.
Suomen digikompassi perustuu EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan. Digikompassissa on esitetty, että yrityksiltä kerättävä tieto olisi oltava 90-prosenttisesti digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa. Lisäksi tavoitteena on, että turha asiointi poistetaan automaatiolla ja yritysten julkiset palvelut ovat ensisijaisesti digitaalisia ja automatisoituja. Eurooppalaisten kilpailukyvyn säilyttämiseksi EU-komissio on asettanut tavoitteeksi raportointiin liittyvän hallinnollisen taakan kevenemisen 25 prosentilla.
OECD on luonut vision tulevaisuuden verohallinnoista (TA 3.0). Vision mukaan verotus integroidaan mahdollisimman pitkälle yritysten toimintaan. Tiedot saadaan asiakkaan luonnollisista järjestelmistä sellaisenaan yhteisesti sovittujen standardien ja menettelyjen mukaisesti. Olennaisinta visiossa on se, ettei veroraportointia kehitettäisi erillisenä velvoittavana raportointina, vaan viranomaisprosessit kehitettäisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan ja tietojen toimittaminen eri viranomaisille tapahtuisi yhden luukun periaatteen mukaisesti ja yhteiskäyttöisesti. Suomen Verohallinto on sitoutunut OECD:n TA 3.0 tavoitteeseen.
Yhteiskunnan eri toimijat ovat saman asian äärellä, sanoittaen asian hieman eri tavoin. Tavoite on selkeä ja se on yhteinen: yritysten viranomaisraportoinnista syntyvää hallinnollista taakkaa tulee keventää.
Viranomaisasioinnissa peruslähtökohtana olisi oltava, että yhtä tietoa kysytään asiakkaalta vain kerran ja koko palveluketju olisi oltava saatavilla ”yhdeltä luukulta”.
Millaisesta uudistuksesta sitten on kyse?
Uudistuksessa on kyse kansallisesta keskitetystä yhteiskäyttöisestä tiedonvälityksestä viranomaisraportoinnin hallinnollisen taakan keventämiseksi. Ratkaisussa yritysten taloustietoja välitettäisiin automatisoidusti taloushallinnon järjestelmistä ja operaattoreilta viranomaisille ja mahdollisesti muille toimijoille vakioituina tietosisältöinä. Muutoksen tarkoituksena on rakenteistaa ja standardisoida yritysten keskeiset taloustiedot, jotta tieto saadaan yhteiskäyttöiseksi. Yhteiskäyttöisten tietojen perusedellytys on se, että tiedot ymmärretään ja niitä käytetään samassa merkityksessä. Kun jo tiliöidessä huomioidaan raportointitarpeet, erillistä raportointityövaihetta, jossa tietoja summataan ja kerätään erilaisia viranomaisraportteja varten, ei tarvita.
Yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen päästään, kun yhteiskäyttöisiä tietoja ilmoitetaan vain kerran ja korkealla automaatiolla. Keskitetty tiedonvälitys tulisi olemaan uusi viranomaistehtävä kansalliseen yritysten taloustiedon välittämiseen.
Uudistus edellyttäisi muutoksia yritysten taloushallinnon järjestelmiin, mutta myös viranomaisten prosesseihin ja lainsäädäntöön. Nykyiset erilliset ja monimuotoiset raportointiprosessit ja niihin liittyvät selvittelytyöt kuormittavat kaikkia osapuolia.
Entä sitten kerättävän tiedon lähde? Myös sitä tulisi uudistaa, jotta raportoitava tieto on oikea-aikaista viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin nähden ja selvityspyynnöiltä tai useilta eri tietotoimituksilta vältyttäisiin. Esimerkkinä ajallinen näkökulma vahvistetun tilinpäätöksen valmistumisesta suhteessa verotuksen toimittamiseen. Vaihtoehtoisia tietolähteitä tutkitaan, jotta tieto olisi mahdollisimman oikea-aikaista ja riittävää kunkin viranomaisen tehtävien hoitamiseksi.
Valmistelussa pyrimme löytämään tietoelementtejä, jotka parhaiten tukisivat hallinnollisen taakan kevenemisen tavoitetta. Tieto olisi mahdollisimman oikea-aikaista ja sellaista, että lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua. Tiedon käsittely ja säilyttäminen aiheuttaa kaikille osapuolille kustannuksia, jokaiselle tiedolle pitää olla lainmukainen käyttötarkoitus. Uudistuksessa on tavoite, että virastot arvioivat omat tietotarpeensa yritystoiminnalta vaadittuihin tietoihin liittyen. Viranomaisten tietotarpeiden ja raportointivaatimusten tulisi perustua mahdollisuuksien mukaan yritysten liiketoiminnassa luontaisesti syntyviin tietoihin.
Valmistelussa otamme huomioon erikokoiset yritykset, myös pienet. Selvitystyössä hyödynnämme tutkimustietoa sekä teemme yhteistyötä sidosryhmien kanssa optimaalisen ratkaisun löytämiseksi. Tarkoituksena on määritellä erilaisia vaihtoehtoja ja arvioida niiden vaikutuksia. Vaihtoehdot voivat sisältää esimerkiksi erilaisia rajauksia ilmoittajien joukkoon, tietosisältöön tai raportointikanaviin. Tarkoituksena on myös, että tietoa hyödyntävien toimijoiden joukko kasvaa vaiheittain. Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi, että hallinnollisen taakan tulisi kevetä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä vähintään 35 prosentilla.
Uudistus vaatii lainsäädäntömuutoksia
Uudistus ei kuitenkaan etene ilman lainsäädäntömuutoksia. Kyseessä olisi yhteiskunnallinen muutos, joka edellyttää uutta lainsäädäntöä sekä keskitetystä tiedonvälityksestä että sen toimivallasta ja tehtävistä. Lisäksi tarvitaan muutoksia virastojen tiedonsaantioikeuksiin, kun nykyisistä tiedonkeruista luovutaan tai niitä uudistetaan. Toivottavaa olisi saada uudistus eduskuntakäsittelyyn vielä tämän hallituskauden aikana, jotta keskitettyyn tiedonvälitykseen perustuva raportointi olisi realistista saada käyttöön 2030 tietämillä.
Ensimmäisessä vaiheessa yritysten taloustiedot välittyisivät Verohallinnolle ja Tilastokeskukseen, jotka saisivat tarvitsemansa tiedot keskitetystä tiedonvälityksestä ja korvaisivat aikaisempia raportointiprosessejaan ensimmäisenä. Seuraavissa vaiheissa palvelua olisi mahdollista laajentaa siten, että myös muut toimijat voisivat hyödyntää tietoja omien tiedonsaantioikeuksiensa mukaisesti. Sujuvan käyttöönoton varmistamiseksi uudistus pitää vaiheistaa.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä olisi käytössä kansallinen keskitetty järjestelmä, joka keventäisi yritysten viranomaisraportointia ja siten hallinnollista taakkaa.
Maailma muuttuu ja kehittyy
Ympäristössämme edistetään koko ajan useita erilaisia muutoksia. Maailma muuttuu ja kehittyy! Yhtenä tärkeänä seurantakohteena on ViDa-projektin (VAT in the digital age) edistyminen EU:ssa, mikä voimaantullessaan edellyttää muun muassa uudenlaista ja reaaliaikaista raportointivelvollisuutta yrityksille. ViDan mahdollinen voimaantulo pitää huomioida myös tässä yritysten taloustietojen keskitetyn tiedonvälityksen kokonaisuuden valmistelussa.
Yritysten viranomaisraportointi 2030
Visiona on, että vuonna 2030 yritysten viranomaisraportointi tapahtuisi korkealla automaatiotasolla suoraan yritysten taloushallinnon järjestelmistä keskitettyyn tiedonvälitykseen ”yhden luukun periaatteen” mukaisesti, josta tiedot välitetään Verohallinnolle ja Tilastokeskukselle niiden tiedonsaantioikeuksien mukaisesti.
Taloushallinnon ammattilaisille tämä tarkoittaisi sitä, että yritysten viranomaisraportointiin liittyvät erilaiset raportointityökalut, -aikataulut ja -menettelyt poistuvat tai ensi vaiheessa ainakin vähenisivät. Yritysten tietojen pohjautuessa standardoituun tietoon tiedon laatu paranee ja viranomaisten selvityspyynnöt vähenevät, jolloin tilitoimistoille ja yrityksille jää enemmän aikaa keskittyä liiketoiminnan ydintoimintoihin. Yritysten taloustietojen ilmoittamiseen liittyvät työtehtävät muuttuvat, kun saman yritystiedon moninkertaisesta raportoinnista luovutaan. Yrityksen tietoja ei tarvitsee ilmoittaa rutiininomaisesti eri toimijoille jokaiselle erikseen.
Uudistus mahdollistaisi taloushallinnon prosessien virtaviivaistamisen ja tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Viranomaisraportointia varten tehtävistä summaamisista ja tietojen yhdistelystä voidaan luopua, kun tiedot välitetään suoraan taloushallinnon järjestelmästä viranomaisille. Keskitetyn tiedonvälityksen perusajatus on yksinkertainen: yrityksen taloustiedot ilmoitetaan yhteen keskitettyyn tiedonvälitykseen kerran. Ratkaisun valmistelua tullaan tekemään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jotta palvelu rakentuu sen käyttäjiä palvelevaksi. Muutosta tarvitaan ja se tuo onnistuessaan paljon hyvää. Lopputulokseen pääseminen vaatii meiltä kuitenkin perusteellista valmistautumista ja yhteistyötä. Onnistumme yhdessä!
Miten uudistus etenee?
Viranomaisraportoinnin keventämiseen tähtäävää työtä on tehty jo useita vuosia Yrityksen digitalous -hankkeessa. Hanke päättyi vuoden 2024 loppuun. On tärkeää, että reaaliaikatalouden kehittämistä jatketaan. Vuoden 2025 alusta PRH aloitti uuden lakisääteisen tehtävänsä yrityksen digitalouden ekosysteemin koordinoijana. Osana tätä ekosysteemin jatkokehittämistä Verohallinto vastuutettiin viranomaisraportoinnin keventämiseen tähtäävän uudistuksen valmisteluun.
Verohallinnossa on vuoden 2025 alussa käynnistynyt uudistukseen tähtäävä selvityksen tarkennustyö ja tarvittava rahoitus on myönnetty vuoden 2025 osalta. Keskitetty tiedonvälitys tehdään sen käyttäjiään varten ja valmistelua tehdään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Työn edistyminen ja aikataulu on sidottu keskitettyä tiedonvälitystä koskevaan lainsäädäntövalmisteluun, sen aloittamiseen ja edistymiseen sekä rahoituksen varmistumiseen vuodesta 2026 eteenpäin. Perustamishankkeen kokonaisaikataulu täsmentyy säädösvalmistelun edistyessä. Uudistusta tulisi edistää vielä tällä hallituskaudella, mutta nykyinen taloustilanne huomioiden ja lainsäädäntötyön tarvitsema aika voi johtaa siihen, että uudistuksen käynnistäminen viivästyy tästä. Jos uudistukseen ei sitouduta tällä hallituskaudella, tekee se haasteen tavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä tai johtaa siihen, että tulevia uudistuksia joudutaan tekemään erillisinä muutoksina. Pistemäiset uudistukset nostavat kokonaiskustannuksia ja voivat jopa kasvattaa yritysten hallinnollista taakkaa. Uudistuksen ajoituksen oikea-aikaisuudella on oleellinen merkitys taloudellisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä olisi käytössä kansallinen keskitetty järjestelmä, joka keventäisi yritysten viranomaisraportointia ja siten hallinnollista taakkaa. Yritysten viranomaisasioinnin virtaviivaistaminen etenee!
Lue lisää:
VM: KPMG, 2029: Yritysten ja yhteisöjen talousraportointi viranomaisille
EU: VVA, KPMG, 2022: Tax compliance costs for SMEs
Helsingin seudun kauppakamari, 2024: Yritysten hallinnollisen taakan keventäminen
OECD TA 3.0: The digital transformation of tax administration
Commission work programme 2025
An EU Compass to regain competitiveness and secure sustainable prosperity
Yrityksen digitalous –hanke, Taloustiedon jakamisen ja raportoinnin tavoitetila
EU komissio 2023: Reducing burdens and rationalising reporting requirements
Valtioneuvoston selonteko, 2022: Digitaalinen kompassi
