CTA Paikka

Yrittäjien sosiaaliturvaa paikataan jo tänä syksynä

STM:n yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseen asettama työryhmä on saamassa esityksensä valmiiksi, ja loppuraportti valmistuu lokakuussa.
20.10.2009

Jari Jokinen

Palkansaajan sosiaaliturva on Suomessa maailman huippuluokkaa, ja kahden viimeisen hallituskauden aikana yrittäjät on pyritty saamaan yhdenvertaiseen asemaan. Pääministeri Matti Vanhasen ykkös- ja kakkoshallitus ovat pyrkineet paikkaamaan aukkoja, ja sosiaaliturvan korjaus on kirjattu hallitusohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime syksynä työryhmän, jonka vetäjänä toimi vakuutusosaston ylijohtaja Tarmo Pukkila.

– Työryhmä on ollut suppea ja joustava. Puheenjohtaja Pukkilan ja minun lisäkseni siihen ovat kuuluneet STM:n Heli Backman ja TEM:n Marjaana Aarnikka. Työlistalla olleista asioista olemme keskustelleet yrittäjä- ja työmarkkinajärjestöjen sekä vakuutusyhtiöiden kanssa, TEM:n ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen toteaa. Hänen virallinen tittelinsä on todellinen nimihirviö: työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman ohjelmajohtaja.

Mutta titteleistä viis, tärkeintä on työn sisältö. Ensimmäinen työryhmä sai mietintönsä valmiiksi vuonna 2004 ja se keskittyi yrittäjien työterveyshuoltoon, sairausvakuutukseen ja perheenjäsenien työttömyysturvaan. Nyt tavoitteena on paikata jäljelle jääneitä aukkoja.

– Suomessa palkansaajan sosiaaliturva on yksi maailman parhaista. Nyt yrittäjien asemaa halutaan parantaa, vaikka on selvää, että samalle viivalle niitä ei voi vetää. Yritystoiminnan riskejä ei voida kattaa sosiaaliturvalla, Vanhanen kuvaa lähtökohtia.

– Monelle yrittäminen on varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa selkeä vaihtoehto palkkatyölle, ja näillä parannuksilla haluamme nostaa tuota halukkuutta.

Työttömyysturvakysymykset ovat olleet työlistan kärkipäässä. Perheenjäsenen asemaan tehtiin jo hallituksen viime kaudella korjaus, ja nyt on tarkoitus jatkaa samalla linjalla.

– Jos perheyrityksessä työt vähenevät tai loppuvat joiltain osin eikä työtä riitä molemmille, on työtön osapuoli jäänyt määräämättömäksi ajaksi ilman työttömyysturvaa. Vaikka työryhmämme ei ole vielä kirjoittanut raporttiaan, tämä epäkohta koetetaan vakavasti saada korjattua tämän vaalikauden aikana, Vanhanen selvittää.

– Ei ole järkevää, että työttömyysturvaa saa, jos koko yritystoiminta lopetetaan eli menetettäisiin molempien puolisoiden työpaikka, jos yritys kuitenkin voisi tarjota työtä vielä toiselle puolisoista. Näitä tilanteita voi tulla vastaan esimerkiksi pienissä kaupan alan yrityksissä, joissa myynti hiipuu väestöpohjan heikkenemisen vuoksi. Mutta tilanne voi tulla eteen yhtä lailla minkä tahansa alan pienissä yrityksissä, Vanhanen luettelee esimerkkejä.

– Tällaisessa tilanteessa, kun yritystoiminta ei elätä kahta ihmistä, ilman töitä jäänyt voi tulevaisuudessa hakeutua työttömäksi työnhakijaksi ja hän pääsee työttömyyskor­vauksen piiriin.

YEL-vakuutuksen laajentaminen

Yrittäjien eläkevakuutukseen ehdotetaan muutoksia. Nykyisen lain puitteissa voi syntyä tilanteita, joissa yrityksen omistajiin kuuluva henkilö ei nosta palkkaa eikä hänelle näin kerry eläkettä.

– Vakuuttamisvelvollisuuden piiriin halutaan saada osakeyhtiöissä 30–50 prosenttia omistavat, johtavassa asemassa yrityksessä työskentelevät henkilöt, Vanhanen toteaa.

– Tämä muutos siis laajentaisi YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alaa sellaisiin yrittäjinä toimiviin henkilöihin, joilla ei lainkaan ole lakisääteistä eläkevakuutusta sen takia, että he eivät nosta tuloja palkkana yrityksestään. Samoin YEL-vakuutus laajenisi osaan niistä osakeyhtiöyrittäjistä, jotka on nyt vakuutettu työntekijöiden eläkelain puolella. Muutos ei koskisi niitä yrittäjiä, jotka jo nyt ovat YEL:ssä vakuutettuja.

– Työryhmässä on ollut pohdittavana myös 140 500 ­euron työtulokaton poistaminen. Summa on aika korkea, mutta tällaista rajoitusta eläkekertymän suhteen ei ole palkansaajapuolella. Katto on aikoinaan perustunut siihen, että valtio tukee edelleen YEL-eläkkeitä noin kymmenen prosenttia.

– Työtulokaton poistaminen on kuitenkin osoittautunut aika mutkikkaaksi johtuen muun muassa siitä, että valtiontukea ei olisi luultavasti mahdollista käyttää katon ylittävien eläkkeiden maksamiseen.

Työryhmän tavoitteena on, että esitys YEL:n omistus­rajojen muutoksista tulee eduskunnalle vuoden 2010 aikana. Näitä asioita valmisteltiin jo edellisellä vaalikaudella ja lakiluonnokset ovat olemassa.

Sairaan lapsen hoito

Yrittäjän oman sairastuneen lapsen hoitokulujen verovähennysoikeus halutaan myös toiminimiyrittäjille. Tämä koskee ulkopuolisen hoitajan palkkakuluja.

– Osakeyhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä näin on voinut tehdä. Yritykselle vähennyskelpoisia ovat myös työnantajan maksamat lastenhoitajan palkkakulut työntekijän lapsen sairastuttua, Vanhanen perustelee.

– Kun toiminimi on laillisen yrittämisen piirissä, pitää näillä yrittäjillä olla sama oikeus kuin muillakin. Yrittäjänaiset ovat erityisesti pitäneen tämän ongelman korjaamistarvetta esillä.

– Lisäksi toiminimiyrittäjille halutaan sama veroton, 200 euron vuosittainen liikuntasetelioikeus kuin on muissakin yritysmuodoissa.

Osittainen hoitoraha halutaan ulottaa myös yrittäjävanhempiin. Tällöin toinen vanhemmista voisi tehdä lyhyempää päivää, kun lapset ovat pieniä. Viikoittainen työaika olisi maksimissaan 30 tuntia.

– Tämä muutos koskisi alle 3-vuotiaiden tai peruskoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla olevien lasten vanhempia. Tätä osittaista hoitorahaa ollaan muutenkin korottamassa 70 eurosta 90 euroon ja uutta on, että se koskisi myös yrittäjiä, Vanhanen lupailee ja uskoo, että laki saadaan voimaan vuoden 2010 aikana.

Osasairauspäivärahan maksatusta aiennetaan jo hyväksytyn lainmuutoksen mukaisesti. Nykyisin sen voi saada vasta 60 sairauspäivän jälkeen, mutta ensi vuoden alusta jo heti yhdeksännen sairauspäivän jälkeen.

– Jos yrittäjän työkyky on osittain tallella, pitää hänen päästä heti osasairauspäivärahan piiriin. Moni ammatinharjoittaja on sellaisessa tilanteessa, että jos heillä on kaksi kuukautta lappu luukulla, ei sen jälkeen ole enää firmaakaan.

Yrittäjille vuorotteluvapaa?

Työryhmässä on keskusteltu myös, voisiko vuorotteluvapaan laajentaa myös yrittäjiin. Tämä koskisi erityisesti pieniä perheyrityksiä, joiden toiminta on jatkunut jo pitkään, ja olisi hyvä saada pieni tauko esimerkiksi toiselle yrittäjäpuolisoista.

– Tämäkin on yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi tärkeä asia. Jos palkansaajalla on mahdollisuus vuorotteluvapaaseen, miksi se ei koskisi yrittäjiä? Vanhanen kysyy.

Suurelta osin työryhmän ehdotukset ovat teknisluonteisia, ja siksi Rauno Vanhanen uskoo, että muutosehdotukset saavat myös poliittisen hyväksynnän.

Tarmo Pukkilan johtaman työryhmän raportti valmistuu todennäköisesti lokakuussa, mutta Rauno Vanhanen korostaa, että monet ryhmän esittämät uudistusehdotukset ovat jo työn alla. Loppujen vuoro on ensi vuonna ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.

Rauno Vanhanen

Ikä: 57 vuotta.

Perhe: vaimo ja kaksi aikuista poikaa.

Koulutus: oikeustieteiden kandidaatti.

Ura: 15 vuotta valtionhallinnossa, pääosin ­oikeusministeriössä. Siirtyi 1993 silloisen SYKL:n, sittemmin Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännöstä ja työelämästä vastaavaksi johtajaksi. Aloitti 2007 TEM:ssä työn, yrittämisen ja työelämän politiikka­ohjelman ohjelmajohtajana. Tehtävä jatkuu ­kevääseen 2011.

Harrastukset: metsätyöt ja ulkoilmaelämä.

Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen:
Selkeä harppaus eteenpäin

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen pitää yrittäjien sosiaaliturvaa miettineen työryhmän kaavailuja tervetulleina.

– Työryhmä on käsitellyt juuri niitä haasteita, joita yrittäjäjärjestö on ajanut jo pitkään. Jos ne toteutuvat, tehdään selkeä harppaus eteenpäin, Wuorinen kiittelee.

Erityisen tyytyväinen Wuorinen on yksinyrittäjien tasapuolisesta kohtelusta ja perheenjäsenen työttömyysturvan parantamisesta.

– Mielestäni yrittäjän sosiaaliturva voi olla ja sen pitäisikin olla yhtä hyvä kuin palkansaajalla. Tämä asia oli esillä jo pari vuotta sitten, mutta siirtyi eteenpäin. Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkin verrattain pienestä rahasta, Wuorinen jatkaa.

– Yrittämisessä on aina riskinsä eikä konkursseilta voida välttyä eikä riskejä poistaa. On kuitenkin kohtuus, että juuri sosiaaliturva olisi samalla tasolla.

Kaikkiaan Tarmo Pukkilan johtaman työryhmän esitykset ovat hallitusohjelman mukaisia, ja jos ne toteutuvat esitysten mukaisesti, pitää Wuorinen tuloksia erinomaisina.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki