CTA Paikka

Yhteinen, konsolidoitu veropohja

Komissio aikoo antaa vuoden 2008 loppuun mennessä direktiiviehdotuksen EU:ssa sovellettavaksi yhteiseksi, konsolidoiduksi yhtiöveropohjaksi. Tarkoituksena on yhtenäistää eurooppalaisten konserniyhtiöiden verotettavan tulon laskentasäännökset ja toimittaa yhtiöiden verotus konsernitasolla. Kyseessä on hyvin kunnianhimoinen ja haastava hanke, jonka toteutuminen on vielä pitkän työn takana.
20.5.2008

Terhi Järvikare Valtiovarainministeriö, Vero-osasto

Tausta ja tavoitteet

Komissio julkaisi lokakuussa 2001 yhtiöverotusta koskevan tiedonannon (KOM(2001) 582 lopull.). Tiedonannossa tuotiin esiin Euroopan unionin nykyisistä verojärjestelmistä aiheutuvia esteitä sisämarkkinoiden toimivuudelle sekä komission näkemys siitä, miten EU:n yhtiöverotusta tulisi kehittää.

Komissio linjasi pitkän aikavälin tavoitteekseen pyrkiä yhtenäistämään jäsenvaltioiden yritysverojärjestelmiä siten, että eurooppalaisten konsernien kohdalla 15 (nyttemmin 27) erillisen verojärjestelmän sijasta sovellettaisiin vain yhtä järjestelmää veronalaisen tulon määrittämiseen. Verotus myös toimitettaisiin konsernitasolla. Komissio vahvisti tämän näkemyksen marraskuussa 2003 antamassaan tiedonannossa (KOM(2003) 726 lopull.) ja heinäkuussa 2004 julkaisemassa non-paper-asiakirjassa yhteisestä veropohjasta. Epävirallisessa Ecofin-neuvostossa käydyn keskustelun jälkeen komissio perusti teknisen työryhmän valmistelemaan yhteistä, konsolidoitua yhtiöveropohjaa (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB). Komission tiedonannon lähtökohtana oli taloudellisen ympäristön voimakas muuttuminen tiedonantoa edeltäneen kymmenen vuoden aikana. Merkittävimpiä muutoksia olivat olleet EU:n sisämarkkinoiden sekä talous- ja rahaliiton toteutuminen, yritysjärjestelyiden lisääntyminen ja sen seurauksena tapahtunut yritystoiminnan keskittyminen sekä verotuskohteiden lisääntynyt liikkuvuus.

Komission tavoitteena on sopeuttaa yritysverojärjestelmät muuttuneeseen taloudelliseen ympäristöön ja tehostaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa poistamalla verojärjestelmien eroavaisuuksista aiheutuvat esteet. CCCTB mahdollistaisi konsernin sisällä siirtohinnoittelusta luopumisen sekä konsernin rajat ylittävien tappioiden vähentämisen ja vähentäisi verotuksesta yrityksille aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia.

Komission perustama tekninen työryhmä on valmistellut yhteistä, konsolidoitua yhtiöveropohjaa syksystä 2004. Neljännesvuosittain kokoontuneen päätyöryhmän lisäksi asiaa on valmisteltu alatyöryhmissä, jotka ovat keskittyneet tiettyjen osa-alueiden tarkasteluun. Jäsenvaltioiden edustajat ovat toimineet työryhmissä asiantuntijoina. Teknisen työryhmän työ on loppumassa ja komission on tarkoitus antaa direktiiviehdotus yhteiseksi, konsolidoiduksi yhtiöveropohjaksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Esillä on ollut myös mahdollisuus antaa tarkempia säännöksiä komitologiamenettelyssä.

Seuraava esitys perustuu komission työpapereihin sekä työryhmän työskentelyn kuluessa komission esittämiin näkemyksiin, mitkä eivät välttämättä vastaa komission tulevaa direktiiviehdotusta. Komission tiedonannot sekä työryhmän asiakirjat ovat saatavilla komission internet-sivuilla osoitteessa http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/company_tax/common_tax_base/index_en.htm.

Hankkeen sisältö

Hankkeen tarkoituksena on ensinnäkin yhtenäistää yhtiöiden veropohja eli verotettavan tulon laskentasäännökset. Toiseksi tarkoituksena on toimittaa konserniyhtiöiden verotus keskitetysti emoyhtiön sijaintivaltiossa ja jakaa verotettava tulo verotettavaksi niihin jäsenvaltioihin, joissa konsernilla on toimintaa. Verokantoja ei komission mukaan ole tarkoitus yhtenäistää, vaan jokainen jäsenvaltio soveltaisi omaan verotettavan tulon osuuteensa omaa verokantaansa. Yhteisen veropohjan toteutuessa verokannoilla kilpailu muuttuisi kuitenkin läpinäkyvämmäksi, ja on oletettavaa, että verokannat lähestyisivät toisiaan.

Komission tarkoituksena on tehdä CCCTB:hen liittyminen yrityksille vapaaehtoiseksi. Jäsenvaltiossa sijaitsevilla, yhteisöveroa maksavilla yhtiöillä sekä jäsenvaltiossa sijaitsevilla EU:n ulkopuolisten yhtiöiden kiinteillä toimipaikoilla olisi mahdollisuus hakeutua CCCTB:n piiriin. Valinta koskisi kuitenkin konsernia kokonaisuudessaan, joten kaikkien CCCTB:ssä määriteltävän omistusosuusvaatimuksen täyttävien konserniyhtiöiden olisi hakeuduttava CCCTB:hen tai pysyttävä sen ulkopuolella kansallisten verojärjestelmien piirissä. Vapaaehtoisuuden on toisaalta ennakoitu heikentävän hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja monimutkaistavan järjestelmää.

Verotettavan tulon laskenta

CCCTB sisältäisi itsenäisen verotettavan tulon laskentanormiston. Verotuksen ja kirjanpidon välillä ei olisi muodollista sidonnaisuutta, vaikka joissakin kohdissa verokohteluun on haettu ratkaisua kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. Verotettavan tulon laskennassa lähtökohtana olisi laaja veropohja. Pääsääntöisesti kaikki tulot olisivat veronalaisia lukuun ottamatta esimerkiksi tiettyjä osinkotuloja. Vastaavasti kaikki tulon hankkimisesta aiheutuneet menot olisivat vähennyskelpoisia lukuun ottamatta esimerkiksi sakkoja ja osaa edustusmenoista.

Pitkävaikutteisten hyödykkeiden, kuten rakennusten sekä laivojen, lentokoneiden ja muun pitkävaikutteisen irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot poistettaisiin hyödykekohtaisesti. Lyhytvaikutteisemman irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmäksi komissio on esittänyt menojäännöspoistojärjestelmää.

Tulojen veronalaisuus sekä menojen ja menetysten vähennyskelpoisuus määräytyisi pääsääntöisesti realisointiperiaatteen mukaisesti. Pitkäaikaishankkeiden tulouttaminen valmiusasteen perusteella olisi kuitenkin mahdollista. Menetykset olisivat yleensä vähennyskelpoisia vasta lopullisina, mutta myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot olisivat tietyin edellytyksin vähennyskelpoisia jo ennen lopullisuutta.

CCCTB sisältäisi säännökset myös EU:n ulkopuolisista maista saatavan tulon verokohtelusta. Kolmansista maista saatu tulo luettaisiin lähtökohtaisesti CCCTB-tuloon, mutta suuri osa siitä olisi kuitenkin verovapaata. Verovapaita olisivat kolmannessa maassa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta saatu tulo sekä suorasijoitusosingot. Siirtyminen hyvitysmenetelmään olisi kuitenkin mahdollista lähtömaan veron ollessa matala. Kolmansista maista saadut portfolio-osingot sekä rojalteista, patenteista ja koroista saadut passiivitulot verotettaisiin CCCTB:n piirissä hyvitysmenetelmällä. Kolmansista maista saadun tulon verotukseen liittyy olennaisena osana verosopimuskysymykset. Kolmansien maiden kanssa tehtyjä verosopimuksia olisi luonnollisesti noudatettava. On myös tuotu esille, että EU-tasolla neuvoteltaisiin yhteinen verosopimus kolmansien maiden kanssa. Tähän vaiheeseen pääseminen on kuitenkin pitkän ja vaativan työn takana.

Konserniverotus ja verotettavan tulon jakaminen

Vaikka CCCTB:hen liittyminen olisi yrityksille vapaaehtoista, konsolidointi olisi pakollista kaikille sen valinneille yhtiöille, jotka täyttäisivät vaaditun omistusosuusvaatimuksen. Esillä on ollut 75 prosentin vaadittava osuus yhtiön äänivallasta. Konsolidoinnissa konserniyhtiöiden tulokset yhdisteltäisiin ja sisäisten liiketoimien vaikutukset eliminoitaisiin. Siten esimerkiksi toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan tytäryhtiön tappiollinen tulos tulisi otetuksi huomioon konsernin konsolidoitua verotettavaa tuloa laskettaessa.

Rajat ylittävän tappiontasauksen mahdollistamisen lisäksi konsolidoinnin tarkoituksena on poistaa siirtohinnoitteluongelma konsolidointiin osallistuvien yhtiöiden välillä. Konsolidointiin osallistuvien ja sen ulkopuolelle jäävien konserniyhtiöiden välillä olisi kuitenkin noudatettava riippumattomien osapuolten välillä noudatettavaa hinnoittelua. Konsolidoinnissa ei erotettaisi vähemmistöosuutta, vaan yhtiöiden tulokset yhdisteltäisiin kokonaisuudessaan, vaikka omistusosuus jäisi alle 100 prosentin.

Konsolidointiin liittyy myös konsernin verotettavan tulon jakaminen niille jäsenvaltioille, joissa konserniyhtiöt sijaitsevat. Tämä on useimmille jäsenvaltioille erittäin merkittävä kysymys ja ratkaisee todennäköisesti myös jäsenvaltioiden suhtautumisen hankkeeseen. Kunkin maan osuus verotettavaan tuloon ei enää määräytyisi kyseisessä valtiossa syntyneen tuloksen perusteella, vaan jakoperusteina olisivat jäsenvaltiossa olevien varojen määrä, jäsenvaltiossa maksettujen palkkojen määrä ja siellä olevien työntekijöiden lukumäärä sekä jäsenvaltiosta kertyvän myynnin määrä. Näiden tekijöiden painotus on komission mukaan poliittinen päätös, mutta oletusarvona on käytetty 1/3 painoa kullekin kolmelle tekijälle.

Varoihin luettaisiin komission esillä olleiden ehdotusten mukaan vain aineelliset hyödykkeet, eli maa-alueet, rakennukset sekä koneet ja kalusto. Suomen kannalta tärkeät aineettomat hyödykkeet (patentit, lisenssit, tavaramerkit) sekä vaihto-omaisuus ja rahoitusvarat jätettäisiin jakokaavan ulkopuolelle. Perusteluksi on esitetty näiden tekijöiden helppoa siirrettävyyttä ja sitä kautta tapahtuvaa jakotekijöiden mahdollista manipulointia, sekä aineettomien hyödykkeiden kohdalla myös arvostamisen vaikeutta. Työntekijöiden lukumäärän huomioon ottamista palkkamenojen ohella ovat pitäneet esillä ne jäsenvaltiot, joissa palkkataso on matala.

Jakomekanismin vaikutuksista jäsenvaltioiden verotuloihin on tehty useita tutkimuksia. Selvitykset on tehty yleensä tilinpäätösaineistolla, joka poikkeaa tietyin osin verotiedoista. Aineistossa olevien puutteiden vuoksi laskelmia voidaan pitää vain suuntaa-antavina, mutta useimpien laskelmien mukaan Suomen ennakoidaan menettävän yhteisöverotuloja CCCTB:hen liittymisen seurauksena.

Verohallinto

Verotuksen toimittamista varten ei ole tarkoitus perustaa uutta, EU:n tasoista verohallintoa, vaan verotus toimitettaisiin emoyhtiön sijaintivaltiossa. Emoyhtiö toimisi konsernin pääverovelvollisena, joka antaisi veroilmoituksen koko CCCTB-konsernin puolesta. Pääverovelvollisen asuinvaltion verohallinto toimisi puolestaan pääveroviranomaisena, joka hoitaisi pääasiallisesti konsernin verotuksen. Myös muiden jäsenvaltioiden veroviranomaisilla olisi pääsy CCCTB- konsernin verotietoihin.

Eri jäsenmaiden veroviranomaisten väliset erimielisyydet ratkaistaisiin jäsenvaltioiden edustajista koostuvassa sovittelulautakunnassa. Verovelvollisten valitukset ohjattaisiin ensin hallinnolliseen valitusinstanssiin ja sen jälkeen pääveroviranomaisen kotivaltion tuomioistuimeen tämän jäsenvaltion omien säännösten mukaisesti.

Jatkotyö

Direktiiviehdotuksen valmistelu on komissiossa parhaillaan meneillään. Direktiiviehdotuksen hyväksyminen vaatii veroasioissa yksimielisyyttä, mitä tuskin tässä asiassa saavutetaan. Monet jäsenvaltiot ovat nimittäin esittäneet jo valmistelun aikana voimakasta kritiikkiä CCCTB:tä kohtaan. Kritiikin mukaan CCCTB:stä on muodostumassa jäykkä ja monimutkainen järjestelmä, joka lisää yritysten hallinnollista taakkaa. CCCTB:n katsotaan siten heikentävän EU:n kilpailukykyä eikä vahvistavan sitä.

Komissio onkin pitänyt esillä mahdollisuutta toteuttaa hanke osassa jäsenvaltioita tiivistetyn yhteistyön avulla, mikä vaatii kahdeksan jäsenvaltion sitoutumisen. Ennen tiivistettyyn yhteistyöhön ryhtymistä on kuitenkin käytävä läpi normaali lainsäädäntötie direktiivin antamisen kautta. Vasta sitten, jos direktiiviehdotuksen käsittely ei etene ja tiivistetyn yhteistyön käytölle asetetut edellytykset täyttyvät, tiivistettyyn yhteistyöhön ryhtyminen voidaan hyväksyä neuvostossa määräenemmistöllä.

Kyseessä on erittäin kunnianhimoinen ja haastava hanke, jonka toteutuminen on epävarmaa. Osa jäsenvaltioista on kuitenkin vahvasti hankkeen takana, joten sen toteutuminen tiivistetyn yhteistyön kautta on mahdollista. Suomi on osallistunut työryhmien työskentelyyn kaikissa vaiheissa. Poliittinen päätöksenteko tulee ajankohtaiseksi, kun komissio antaa asiasta direktiiviehdotuksen.

 

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki