CTA Paikka

Vuoden laskentateko 2005 –tunnustus Jouko Karttuselle

Vuoden laskentateko –tunnustuksen sai tänä vuonna laskenta-alan innovatiivinen ja innostava ammattilainen. Jouko Karttusen uralla alan kehitystyö on ollut keskiössä.
15.3.2006

Teija Aaltonen

TALOUSHALLINTOLIITTO osoitti Vuoden laskentateko –tunnustuksen KTM, KLT, KHT Jouko Karttuselle vuoden 2006 Tili- ja veropäivillä. Palkinnolle on hyvä perusteet. Karttusen urapolku on kulkenut laskenta-alan kehityksen kanssa yhtä matkaa. Hän on vaikuttanut tuloksellisella ja asiantuntevalla tavalla laskenta-alan kehittämiseen.

Käytännössä kehitystyö on merkinnyt tilitoimistojen soveltaman hyvän tilinpäätöstavan luomista ja siihen liittyvää kehittämistyötä. Karttunen on ollut toteuttamassa tavoitetta 1980-luvulta alkaen. Taloushallintoliiton mukaan kehittämistyö on vaikuttanut laskenta-alan lisäksi kaikkialle kirjanpitovelvollisten pk-yritysten kenttään. Tilinpäätökset ovat nykyään merkittävästi luotettavampia ja laadukkaampia kuin takavuosina.

Myös Karttusen työ Kirjanpitolautakunnan jäsenenä ansaitsee tunnustusta. Hänen myötään lautakunnan ratkaisujen muotoilut on sorvattu käytännönläheisiksi ja käytännön tilanteita ymmärtäviksi. Helposti käytäntöön sovellettavat ja kapulakielestä vapaat päätökset helpottavat laskenta-ammattilaisten jokapäiväistä työtä.

Pitkä urapolku Tiliaktiivassa

– Vuodella 1970 ja Helsingin kauppakorkeakoululla on tärkeä merkitys urallani. Koulussa nimittäin opiskeli vuotta aiemmin opintonsa aloittanut kotkalainen lapsuudenkaverini Erkki Immonen ja hänen ystävänsä Antti Jaatinen. Vuonna 1972 kauppakorkeassa alkoi myös arvokas ystävyys erään laskentatoimen assistentin kanssa. Nykyään KTT Jarmo Leppiniemi on saman opinahjon laskentatoimen ja kirjanpidon professori.

– Työurani alkoi helposti, kuten tuohon aikaan kauppakorkean käyneillä yleensäkin. Vuonna 1972 vastavalmistuneet ekonomit Immonen ja Jaatinen olivat perustaneet Tiliaktiiva-nimisen tilitoimiston Kotkaan. Maaliskuussa 1975 he kutsuivat minut yritykseen töihin ja perustamaan konttoria Helsinkiin. Työtehtävien ohessa viimeistelin graduani. Ensimmäisen tilitoimistokevääni kuljinkin sitten Helsingistä Kotkaan 2–3 päivänä viikossa.

– Perimmäinen yllyke yrittäjän uralle lienee perua äidinmaidosta, sillä olimme Erkin kanssa yrittäjäperheistä. Yrittäjyyteen liittyy myös Tiliaktiivan lähtölaukaukseen kytkeytyvä hauska tarina: Erkin isä oli hankkinut yrityksensä kirjanpidon toteuttamiseen uuden Suomen Sedabin atk-eräajojärjestelmän. Koska tietoja rekisteröivällä reikänauhatallentimella oli tyhjää kapasiteettia, nuoret ekonomit ideoivat laitteen joutoajalle tuottavaa käyttöä: ”Perustetaan oma tilitoimisto!” Niin lausuttiin Tiliaktiivan syntysanat, muistelee Karttunen.

Kasvun ja kehityksen vuodet

Vuonna 1975 toiminta Tiliaktiivan toiminta laajeni Helsinkiin. Karttunen nimitettiin toimitusjohtajaksi 1.1.1977 alkaen. Yhtiön osakkeita hän oli merkinnyt osakeannissa jonkin verran jo vuonna 1976.

1980-luku oli Tiliaktiivalle nopean kasvun vuosikymmen. Uudet toimistot avattiin Porvooseen ja Karkkilaan, henkilökuntaa oli parhaimmillaan 45 henkilöä. Vuonna 1991 koettiin siihen mennessä paras vuosi, kun liikevaihto ylitti 10 miljoonaa markkaa. Laman myötä vuosina 1992–93 Tiliaktiiva-ryhmän yritykset itsenäistyivät, mutta yritysketjun Helsingin, Karkkilan, Kotkan, Kouvolan ja Porvoon toimipisteiden välinen hyvä yhteistyö ja synergiaedut säilyivät ennallaan.

Tulevaisuus haastaa oppimaan

Karttunen näkee laskenta-alan tulevaisuudessa monia haasteita. Sähköinen taloushallinto tekee vauhdilla tuloaan, uuden tekniikan opettelu vie aikansa ja aiheuttaa kustannuksia. Myös substanssiosaamisen vaatimukset lisääntyvät entisestään. Esimerkkinä voidaan mainita hallituksen antama esitys uudeksi osakeyhtiölaiksi, joka tullee voimaan syksyllä. Suomen kirjapitolaki on saatettu noteerattujen yritysten tarvitsemat kansainväliset kirjanpitostandardit sisältävään EU-kuntoon. Seuraava askel saattaa olla pienille yrityksille tarkoitetun kansainvälisen laskentanormiston implementointi. Tuloverotuksen sääntelyssä tapahtuu jatkuvasti muutoksia.

– Tulevaisuudessa yritysten taloushallintoon liittyvän lainsäädännön osaamisen vaade on entistä suurempi. Alalla työskentelevä joutuu lähes päivittäin vastakkain ennen kokemattoman kirjanpitoon tai verotukseen liittyvän ongelman kanssa. Yrittäjien on motivoitava itsensä ja henkilöstönsä jatkuvan koulutuksen ja oppimisen ajatukseen. Alan hurja kehitys on kuitenkin innostava haaste, joka jo sinällään kannustaa, toteaa Karttunen.

Tilitoimistojen ydintehtävä ei ole kuitenkaan muuttunut. Asiakkaille on tarjottava laadukkaita, joustavia ja täsmällisesti tarpeisiin vastaavia asiantuntijapalveluita. Toimiva yhteistyö on avainasemassa. Kun asiakas ja tilitoimisto hoitavat huolella omat sarkansa, yrittäjä saa työstään parhaan mahdollisen tuloksen – myös taloudellisesti.

Kansainvälisyys haastaa tilitoimistot

Nykyään yhä useampi tilitoimiston asiakas toimii kansainvälisillä markkinoilla. Työvoima, palvelut ja tavarat liikkuvat entistä vapaammin ja useammin Suomeen ja Suomesta. Tilitoimistolta edellytetäänkin kansainväliseen toimintaan liittyvien asioiden osaamista ja ulkomaisia yhteistyökumppaneita.

Tiliaktiiva on ollut vuodesta 1989 lähtien riippumattomien laskentatoimen palvelutoimistojen maailmanlaajuisen ketjun Baker Tilly Internationalin jäsen. Ketjun toimistoja on 81 maassa ja yli 500 kaupungissa. Yhteistyön avulla tieto kunkin maan säännöksistä kulkee nopeasti ja luotettavasti. Yhteyttä pidetään mm. ketjun kokouksissa, joissa on hyvä tilaisuus luoda henkilökohtaisia suhteita ulkomaisiin kollegoihin.

– Voimme osoittaa esimerkiksi Brasiliassa parin kuukauden työkeikalla olevalle suomalaiselle yrittäjälle luotettavan paikallisen yhteistyökumppanin, joka on perillä sikäläisistä vero- ja muista yritystoimintaan liittyvistä säädöksistä, toteaa Karttunen.

Työ ihmisten parissa on rikkaus

– Minulla on ollut etuoikeus tutustua hienoihin ihmisiin urani varrella. Olen solminut kolmenkymmenen uravuoteni aikana ammatillisia yhteyksiä, mutta samalla myös henkilökohtaisia ystävyyssuhteita moniin asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja virkamiehiin.

– Järjestötyö on antanut minulle paljon. Olen toiminut Kirjanpitotoimistojen Liitto ry:n (nyk. Taloushallintoliitto) hallituksessa yhdeksän vuotta, josta ajasta puheenjohtajana viisi vuotta. Olen osallistunut myös KHT-yhdistyksen toimintaan hallituksen jäsenenä sekä laadun kehittämis- ja varmistustehtävissä.

– Koen olleeni ja olevani omalla alallani. On ilahduttavaa, jos myös ympäristö ajattelee samoin. Toivottavasti jäljellä on vielä monta aktiivista ja kiinnostavaa työrupeamaa. Kolmekymmentä vuotta on mennyt ja jokainen päivä on ollut hauska, sanoo Karttunen Jorma Ollilan läksiäispuhetta siteeraten.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki