CTA Paikka

Verotili käytännössä

Verotili tuo menettelymuutoksia tilitoimistoille.
19.5.2009

Heidi Gedik

Verotili on verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja. Sen avulla lasketaan, kuinka paljon verotiliasiakkaan on maksettava veroja tai verohallinnon palautettava veroja maksajalle. Tavoitteena on saada verotili yritysasiakkaiden käyttöön vuoden 2010 alusta oma-aloitteisten verojen osalta. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmään otetaan yritysten oma-aloitteiset verot varainsiirtoveroa lukuunottamatta. Pääasiassa yrityksiä koskevat ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu palkoista sekä arvonlisä- ja arpajaisvero. Vanhaan järjestelmään jäävät vielä muutamaksi vuodeksi muun muassa tulovero ja kiinteistövero. Yritysten taloushallinnon ohjelmistoihin verotili tuo paljon muutoksia.

Toteutuessaan verotili yhdenmukaistaa eri verolajien maksujen eräpäivät niin sanotuksi yleiseksi eräpäiväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kunkin kuukauden 12. päivää, jolloin maksetaan kaikki verotilin piirissä olevat oma-aloitteiset verot.

– Järjestelmän avulla käytännön maksaminen helpottuu, kun arvonlisäverot ja työnantajasuoritukset maksetaan samalla viitteellä samalle tilille, Riikka Lehtinen toteaa ja jatkaa:

– Jos yrityksen arvonlisävero käy välillä miinuksella, negatiivisen saldon voi vähentää työnantajasuorituksista. Muutoin maksujen yhdistäminen samalle päivämäärälle saattaa aluksi vaikeuttaa yritysten rahavirtojen suunnittelua.

Ilmoittamisen merkitys kasvaa – tarkista tilitoimistosopimuksesi

Hallituksen lakiesitys sisältää uuden käsitteen – perilläolopäivä. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmoituksen on oltava verohallinnossa viimeisenä jättöpäivänä.

– Jos ilmoitus tehdään sähköisesti, perilläolopäivällä ei ole suurta merkitystä; sähköinen ilmoitushan on käytännössä perillä samanaikaisesti, kun sen on jätetty.

Sen sijaan perinteiselle paperi-ilmoittamiselle uudistuksen merkitys on suuri. Paperisen kausi-ilmoituksen tulee olla perillä verohallinnossa kuukauden 7. päivään mennessä. Jos seitsemäs päivä osuu viikonlopulle tai arkipyhään, ilmoituksen on oltava perillä niitä seuraavana arkipäivänä. Postin kulku huomioiden ilmoituksen jättäminen aikaistuu huomattavasti nykyisestä.

Verotili kiristää myös arvonlisäveron laskenta-aikataulua. Tämän vuoksi tilitoimistojen on entistä tarkemmin pidettävä kiinni niistä ehdoista, joista asiakkaan kanssa on sovittu aineiston toimittamisesta.

– Kun aineisto toimitetaan sovitussa aikataulussa, on mahdollista laatia kirjanpitokin siten, että arvonlisävero saadaan ilmoitettua ja maksettua ajoissa. Ilmoituksen myöhästyminen on sanktioitu myöhästymismaksulla; on tär­keää tarkistaa tilitoimistosopimukset ja kummankin osapuolen, tilitoimiston ja asiakkaan, noudattaa sopimuksen ehtoja. Asiakasta on myös huomautettava sopimuksesta poikkeamisesta, Riikka Lehtinen toteaa ja jatkaa:

– Oman vastuumme kannalta meidän on tilitoimistoissa meneteltävä näin.

Sen sijaan työnantajasuoritusten osalta verotilillä ei juurikaan ole vaikutuksia tilitoimistotyön aikatauluihin. Kuukauden päätyttyä palkkatiedot ovat käytettävissä heti, jolloin ne voidaan myös ilmoittaa. Tässä kohdin jättöaikaan tullut kahden päivän lisäys ei tuo tilitoimistoille helpotusta.

Verotiliin kuuluva yhtenäinen veronmaksupäivä saattaa Riikka Lehtisen mielestä aiheuttaa ainakin aluksi osalle yrityksistä vaikeuksia. Tiettävästi Verohallinto aikoo hankkia pankeilta kotimaan maksujen maksupäivätiedot Sepaan (Single Euro Payments Area – Euroopan yhteinen maksualue) siirtymisen vuoksi. Jos tämä suunnitelma toteutuu, verot voisi maksaa vielä eräpäivänä.

– Pitkällä aikavälillä yritykset saavat varmasti rahavirtansa sopeutettua, esimerkiksi sopimalla pankin kanssa lainojen maksun siirtämisestä kuukauden alusta kuukauden loppuun. Samoin voi olla muitakin vastaavia maksuja, joiden aikataulusta sopiminen helpottaa rahoitustilannetta. Tilitoimistojen on tärkeää jo etukäteen seurata asiakkaidensa maksuja ja neuvoa asiakasta, minkä maksujen siirrosta heidän kannattaisi neuvotella.

Päivityksiä luvassa

Verotilijärjestelmään siirryttäessä otetaan käyttöön myös pienten yritysten pidennetyt ilmoitus- ja maksujaksot (12 tai 3 kuukautta). Pidennettyyn jaksoon oikeutetut yritykset määritellään liikevaihdon perusteella. Riikka Lehtinen painottaa, että kirjanpitolaki ei verotilin vuoksi muutu, vaan kirjanpito pitää edelleen laatia entiseen tapaan. Hän uskoo kuitenkin, että varsinkin sellaiset asiakkaat, jotka eivät käytä taloushallinnon raportteja laajasti hyväkseen ja joille tositteiden toimittaminen on työlästä, viivyttävät jatkossa aineistojen toimittamista. Heille taloushallinnosta tulee pitkälti verokirjanpitoa.

– Lisäksi asiakkaan mahdollisuus muistaa tositeaineistoon mahdollisesti jälkikäteen tarvittavia täydennystietoja tai löytää puuttuvia tositteita vähenee. Taloushallinnon alan kannalta on valitettavaa, jos kirjanpitojen laadinta siirtyy kirjan­pitolakia pidemmälle ajanjaksolle.

Riikka Lehtisen mukaan suurin osa taloushallinnon järjestelmistä pystyy tuottamaan tulostettavia kausiveroilmoituksia vain kalenterikuukaudelta. Hän toteaa kuitenkin, että lain astuessa voimaan ensi vuoden alussa ohjelmistotalot ovat mitä todennäköisimmin saaneet taloushallinnon ohjelmat päivitettyä ajan tasalle.

– Itse ainakin luotan tähän. Ikävää on se, että mitä pidemmälle lain lopullisen muodon julkistaminen siirtyy, sitä ­vähemmän ohjelmistotaloille jää aikaa muutosten tekemiseen. Sen vuoksi saamme päivitetyt ohjelmistot ”viime tipassa”. Lisäksi pelkona on, että päivitysten hinnat nousevat, kun ohjelmistotalot joutuvat tekemään muutoksia kiireellä.

Nykyiset ohjelmat eivät myöskään taivu kausiveroilmoituksen korjausmenettelyyn ja lisäilmoituksen antamiseen korjauksista. Todennäköistä on, että tämäkin asia korjaantuu ohjelmistopäivitysten ansiosta.

Verotiliotteella tieto maksamatta olevista velvoitteista

Verohallinto lähettää kuukausittain verovelvolliselle tili­otteen, joka on samalla ilmoitus suorittamatta jääneistä velvoitteista. Negatiivisesta saldosta ei enää tehdä erikseen maksuunpanopäätöstä. Verohallinto aikoo ainakin järjestelmän alkuvaiheessa lähettää kaikille postitse paperisen tiliotteen. Näin on tarkoitus varmistaa, että järjestelmä tulee tutuksi. Myöhemmin paperisen tiliotteen saisi vain pyytämällä.

– Verotilin tietoja voi selata verotiliä varten avattavasta Verohallinnon verkkopalvelusta. Palvelussa on aina ajan­tasaisemmat tiedot kuin tiliotteella, joka on tietyn päivän tilanne. Verohallinnon tavoite on, että verotili ja verkkopalvelu tulisivat kaikille tutuiksi ja että asiakkaat seuraisivat vero­tilinsä tilannetta palvelusta säännöllisesti itse. Jos netti­yhteyttä ei ole tai asiakas ei muista käydä palvelussa säännöllisesti, on paperiote asiakkaalle turvallisempi.

Riikka Lehtisen mielestä paperisen tiliotteen tulisi aina mennä asiakkaalle ja tilitoimiston tulisi noutaa tarvitsemansa tiedot sähköisesti.

Jos verovelvollinen ei maksa suorittamatta olevia velvoitteitaan, asiakasta huomautetaan kaksi kertaa tiliotteella. Kolmannella kerralla tiliotteella on ilmoitus perintään siirrosta. Riikka Lehtisen mielestä myös perintään siirretyt erät olisi hyvä saada tili­otteelle näkyviin, jotta niitä pysytään seuraamaan.

– Parasta olisi, jos ne näkyisivät tiliotteella edelleen ­– vaikka vain mainintana ”perinnässä oleva pääoma on x,xx euroa ja korot ja kulut yhteensä y,yy euroa. Jos tätä mainintaa ei ole tiliotteella, seuranta on aivan yhtä vaikeaa kuin nykyisinkin. Asia on tiedostettu Verohallinnossakin ja on odotettavissa, että järjestelmän kehitystyön seuraavassa vaiheessa tämä tarve otetaan huomioon.

Suora täsmäytys ei mahdollista

Verotilin tiliote tuotetaan kausiveroilmoituksen antamisen ja siten kirjanpidon kuukausiajojen jälkeen. Esimerkiksi kesä­kuun arvonlisävero­velka kirjautuu arvonlisäverolaskennassa saldoksi kirjanpidon velka/saamistilille kesäkuussa, mutta samaiselta kuukaudelta lähetettävän valvontailmoituksen tiedot kirjaantuvat vero­tiliotteelle pääsääntöisesti elokuussa. Tiliote ei siten sovellu juoksevan kirjanpidon täsmäyttämiseen.

– Voisi olla selkeintä ja yksinkertaisinta, jos kirjanpidossa olevien verovelkatilien saldoja ei siirreltäisi yhtenäisille tileille. Kirjanpidossa olevien tilien saldo lienee järkevintä täsmäyttää entisellä tavalla; taseessa arvonlisäveroa tulisi siis olla kahden kuukauden saldot ja veronpidätyksiä yhden kuukauden saldot, Sirpa Koponen toteaa.

Jos ja kun asiakas maksaa veronsa ajallaan, verotilin saldon tulee olla verotiliotteen tulostuspäivänä pääsääntöisesti nolla. Jos yritys on maksanut veroja enemmän kuin kausivero­ilmoitus osoittaa tai jos esimerkiksi arvonlisävero on ollut palautuksen puolella, voi verotilillä olla hyvityssaldoa.

– Verotiliotetta voidaan hyödyntää parhaiten tilanteessa, jossa yrityksellä on rästejä ja viivästysseuraamusten summat saadaan kirjanpitoa varten verotiliotteelta.

– Verotilin tiliotteen täsmäyttäminen tuli kysymykseksi kai lähinnä sen nimen tiliote vuoksi. Todellista tarvetta täsmäyttämiseen ei ole. Jatkossakin saamme nykyisen kaltaisesti todistettua kirjanpidosta, mitkä ovat arvonlisäverotuksen kahden ja työnantajasuoritusten yhden kuukauden maksut. Jos maksuja on rästissä, olemme tähän asti joutuneet selvittämään ne erikseen. Näin voimme menetellä edelleen, Riikka Lehtinen täydentää.

Verotili. Kyse on uudesta järjestelmästä verojen ilmoittamista, maksamista ja maksuvalvontaa varten. Se on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa. Ensivaiheessa sen piirissä olisivat yritysten oma-aloitteiset verot (arvonlisävero, ennakonpidätys, työnantajan sosiaaliturvamaksu, lähdevero, vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero).

Verokausi. Verot ilmoitettaisiin ja maksettaisiin verokaudelta, joka olisi kalenterikuukausi. Jos liikevaihto on 25 001–50 000 euroa, verokausi olisi arvonlisäverotuksessa neljännesvuosi (3 kk). Mikäli liikevaihto on enintään 25 000 euroa, verokausi olisi arvonlisäverotuksessa kalenterivuosi. Muut verot kalenterivuosi­menettelyssä oleva ilmoittaisi ja maksaisi neljännesvuosittain. Verovelvollinen voisi valita lyhyemmän kauden, esimerkiksi kuukausimenettelyn, pidennettyjen kausien sijaan. Valitussa kaudessa olisi pysyttävä kolmen peräkkäisen kalenterivuoden ajan. Verohallinto voisi laiminlyöntitilanteissa siirtää verovelvollisen oma-aloitteisesti kuukausimenettelyyn.

Kausiveroilmoitus ja veron maksaminen. Verot ilmoitettaisiin kausiveroilmoituksella. Sähköisen ilmoituksen pitäisi olla perillä viimeistään kuukauden 12. päivä ja paperisen jo kuukauden 7. päivä. Kausiveroilmoituksen virheet korjattaisiin lisäilmoituksella, johon merkittäisiin vain muutosten määrät.

Verot maksettaisiin yrityksen omalla pysyvällä viitenumerolla viimeistään kuukauden 12. päivä. Verovelvollinen ei kohdentaisi maksua tietylle verolle. Negatiivisen arvonlisäveron ja muut palautukseen oikeuttavat erät verovelvollinen voisi vähentää maksettavien verojen yhteismäärästä ennen maksu­suoritusta.

Myöhästymismaksu ja viivästyskorko. Kausiveroilmoituksen myöhästymisestä määrättäisiin myöhästymismaksu. Se laskettaisiin myöhässä ilmoitetulle määrälle verolajikohtaisesti 20 prosenttia korkokannalla vuotuisen koron tapaan. Myöhästymismaksun verolajikohtainen vähimmäismäärä olisi viisi euroa. Myöhästymismaksu merkittäisiin verotilin tiliotteelle, erillistä maksuunpanopäätöstä ei lähetettäisi.

Maksun myöhästymisestä määrättäisiin viivästyskorko. Se laskettaisiin kalenterivuotta edeltävälle puolivuotiskaudelle korkolain mukaan määrätyn viitekoron ja 7 prosenttiyksikön lisäkoron perusteella. Näin laskettuna viivästyskorko olisi tällä hetkellä 11,5 prosenttia. Myöhästymismaksu ja viivästyskorko eivät olisi vähennyskelpoisia menoja tuloverotuksessa.

Verotilin täsmäytys. Kausiveroilmoituksella ilmoitetut verot kirjattaisiin järjestelmään verotilin velvoitteiksi ja verovelvollisen maksusuoritukset ja verojen palautukset tilin hyvityksiksi. Verotililaissa säädettäisiin velvoitteiden suorittamisjärjestyksestä, joka määräytyisi ensisijaisesti verojen vanhenemispäivän mukaan. Tilin tapahtumat täsmäytettäisiin viimeistään 7 päivän kuluttua yleisestä eräpäivästä (kuukauden 12. päivä) ja samalla laadittaisiin tilin tapahtumista tiliote. Jos hyvitykset ylittäisivät velvoitteet, ylittävä osa palautettaisiin verovelvolliselle hakemuksetta. Arvonlisäveron palautushakemuksista siis luovuttaisiin. Verovelvollisen veronmaksusuoritukset palautettaisiin vain, jos ne olisi tehty aiheetta tai erehdyksessä.

Hyvityskorko. Hyvityskorkoa laskettaisiin maksuille, palautuksille ja muille hyvityksille, joita ei ole käytetty verojen suoritukseksi. Hyvityskorkoa maksettaisiin myös ennen eräpäivää maksetulle määrälle. Palautukseen oikeuttavalle arvonlisäverolle korkoa laskettaisiin vasta yleisestä eräpäivästä. Hyvityskorko olisi kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain mukainen viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Näin laskettuna korko olisi tällä hetkellä 2,5 prosenttia. Hyvityskorko ei olisi veronalaista tuloa.

Tiliote ja verkkopalvelu. Verotilin tapahtumia voisi seurata verotilin verkkopalvelussa. Järjestelmän vakiinnuttua verovelvolliselle lähetettäisiin paperinen tiliote vain erillisestä pyynnöstä. Alkuvaiheessa paperinen tiliote lähetettäisiin kaikille.

Verojen perintä. Maksamattomista veroista annettaisiin tiliotteella kaksi kertaa saldohuomautus. Niiden jälkeen tiliotteella olisi ilmoitus perittäväksi siirtämisestä. Perintätoimiin voitaisiin ryhtyä kahden viikon kuluttua ilmoituksen tiedoksisaannista. Perintään siirrettyjä veroja ei esitettäisi verotilillä järjestelmän ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa. Tiliotteelle merkityt verot olisivat suoraan ulosottokelpoisia.

Verotilijärjestelmään kolmivaiheisesti. Seuraavaksi järjestelmään on tarkoitus ottaa mm. tulovero, kiinteistövero ja perintö- ja lahjavero. Kolmannessa vaiheessa myös perintä liitettäisiin järjestelmään. Toteutusajankohdasta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Lakiesityksen mukaan toisen vaiheen toteutukseen olisi mahdollista ryhtyä aikaisintaan vuonna 2012 ja kolmanteen vaiheeseen muutaman vuoden jälkeen toisen vaiheen toteutuksesta.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki