Verotili antaa kokonaiskuvan yrityksen verotustilanteesta

Verotilimenettelyn kehittäminen sai alkunsa vuonna 2001, kun sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön aloitteesta tehty selvitys verotilimenettelystä ja pientyönantajien maksupalvelujärjestelmästä valmistui (selvityshenkilöraportti, Mirjami Laitinen 2001).

Raportin ehdotusten tavoitteena oli keventää yritysten hallinnollisia velvoitteita ja niiden toteutus otettiin vuonna 2003 pääministeri Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Pientyönantajien maksupalvelujärjestelmää Palkka.fi -palvelua selvitettiin samassa yhteydessä, ja se otettiin käyttöön alkuvuodesta 2006. Verotilin suunnittelu ja toteutus on parhaillaan käynnissä Verohallituksessa.

Verotilimenettelyn tavoitteet

Tavoitteena on yritysten verojen maksamiseen ja ilmoittamiseen liittyvien menettelyjen yksinkertaistaminen ja kehittäminen siten, että eräpäiviä yhtenäistetään ja ilmoituksia ja ilmoittamiskertoja vähennetään. Tavoitteena on myös, että verotilin välityksellä voidaan tarjota asiakkaalle ja verohallinnon virkailijoille parempi kokonaiskuva yrityksen verotustilanteesta. Maksutapahtumien määrää ja edestakaista rahan liikuttelua vähentämällä saavutetaan kustannussäästöjä. Maksujen kohdistaminen tietylle verolle ja erälle loppuu ja maksamisessa päästään normaalien pankkistandardien mukaiseen menettelyyn.

Aiheutuvat muutokset

Verotilin käyttöönotto aiheuttaa muutoksia verojen maksamiseen ja ilmoittamiseen. Nykyisen valvontailmoituksen korvaa kausiveroilmoitus, jolla ilmoitetaan kaikki oma-aloitteiset verot. Erillisestä oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeesta luovutaan. Arvonlisäveron palautushakemukset jäävät pois; myös negatiivinen arvonlisävero ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Kausiveroilmoitus on annettava kuukausittain laissa säädettynä yleisenä eräpäivänä, jonka on suunniteltu olevan kuukauden 12. päivä.

Sama yleinen eräpäivä olisi myös kaikkien verojen maksamisen eräpäivä. Asiakas voi maksaa yhdellä kertaa eri verolajien yhteenlasketun määrän ja vähentää itse ennen maksamista negatiivisen arvonlisäveron. Maksaminen helpottuu, kun asiakkaalla on yksi pysyvä viitenumero, yksi tilinumero ja yksi eräpäivä.

Asiakas ei voi itse valita, mille verolle maksu kohdistetaan, vaan kohdistus tapahtuu eri veroille ja maksuille laissa säädetyn järjestyksen mukaan. Lähtökohtaisesti kohdistus tapahtuu ikäjärjestyksessä ja samana päivänä erääntyville nykyistä kuittausjärjestystä vastaavassa järjestyksessä.

Ilmoittamisen merkitys korostuu nykyisestä, kun rahalla ei ole korvamerkkiä. Maksun perusteella ei tiedetä, mitä veroa on maksettu ja mille veronsaajalle suoritus kuuluu. Prosessin nopeus edellyttää, että kausiveroilmoitukset annetaan ajallaan. Tiedot on saatava saldovalvontaa ja kuun lopussa tapahtuvaa veronsaajatilitystä varten nopeasti verohallinnon tietojärjestelmiin.

Uutta nykyiseen verrattuna on, että kausiveroilmoituksen olisi oltava saapunut verohallintoon kuukauden 12. päivä. Paperilla annettavien ilmoitusten olisi oltava perillä verohallinnossa jo kuukauden 7. päivä. Sähköisen ilmoittamisen pakollisuuteen ei kuitenkaan ole haluttu mennä. Ilmoitusten oikea-aikaista antamista tehostamaan on kaavailtu myöhästymismaksua.

Saldo, korot ja tiliote

Verotilin ylijäämälle maksetaan korkoa ja alijäämään sisältyville velvoitteille peritään korkoa. Asiakas saa kerran kuukaudessa verotilistään tiliotteen, josta käyvät ilmi kaikki verotilin tapahtumat ja jakson päättyessä tilillä oleva ylijäämä korkoineen tai maksamatta olevat velvoitteet korkoineen. Erikseen on tarkoitus toimittaa tiliote yrityksen tilikauden päättymispäivän tilanteesta. Paperilla toimitettavan tiliotteen vaihtoehtoina tulevat olemaan sähköinen tiliote tai otteen tulostaminen verotilin verkkopalvelusta.

Verotilin ylijäämä, joka perustuu negatiiviseen arvonlisäveroon tai muihin veronpalautuksiin, palautetaan asiakkaalle viipymättä. Jos asiakas haluaa pidättää ylijäämän tilillä tulevia veroja varten, hän voi ilmoittaa verohallintoon ulosmaksurajan. Ylijäämää ei kuitenkaan palautettaisi, jos veroilmoitus on jätetty antamatta tai se on olennaisesti puutteellinen.

Verotilin alijäämästä lähetetään tiliotteen yhteydessä huomautus. Ensimmäisessä vaiheessa, kun vain oma-aloitteiset verot ovat verotilillä, alijäämään sisältyvät velvoitteet siirtyvät kahden huomautuksen jälkeen verolaji- ja eräkohtaisesti perittäviksi kuten nykyäänkin. Myöhemmin, kun kaikki verot ovat verotilillä, perintään lähetetään verotilin alijäämä yhtenä eränä.

Tässä vaiheessa on myös lain tasolla otettava kantaa tilanteisiin, joissa eri verolajien verojäämiin kohdistuu erityisiä seuraamuksia. Näitä tilanteita ovat arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verojäämien julkaiseminen protestilistalla ja tiettyjen verolajien suorituslaiminlyöntien sanktiointi verorikkomuksena.

Lainsäädäntö työn alla

Verotilimenettelyyn siirtyminen edellyttää verojen maksamista, palauttamista ja perimistä koskevia säännöksiä, jotka kootaan uuteen ”verotililakiin”. Siinä vaiheessa, kun kaikki asiakkaat ja verolajit ovat verotilimenettelyssä, laki korvaa nykyisen veronkantolain. Verotililakiin otetaan myös mm. oma-aloitteisten verojen kuukausittaista ilmoittamista ja arvonlisäveron palauttamista koskevat menettelysäännökset.

Verotilistä johtuvia muutoksia tehdään myös mm. arvonlisäverolakiin, ennakkoperintälakiin ja verontilityslakiin. Samassa yhteydessä on tarkoitus toteuttaa myös lakimuutokset, joilla toteutetaan kauan suunnitteilla ollut pienten yritysten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten valvontakausien pidentäminen.

Tietojärjestelmämuutoksia

Maksamisen ja ilmoittamisen muutokset edellyttävät yrityksissä prosessien uudelleen järjestämistä ja ohjelmistomuutoksia, jotka väistämättä aiheuttavat yrityksille kustannuksia. Verohallitus kuulee valmistelun aikana yritysten ja etujärjestöjen edustajia ja tekee yhteistyötä ohjelmistotoimittajien kanssa.

Verohallinnossa verotiliin siirtyminen vaatii mittavan määrän tietojärjestelmätyötä, kun eri verolajien verotus- ja maksutiedot kootaan useista eri järjestelmistä verotilille. Muutoksia aiheutuu myös perinnän, veronsaajatilitysten ja verovarojen kirjanpidon tietojärjestelmiin. Varsinainen laajempi perintäjärjestelmän uudistus tehdään, kun kaikki verot ovat verotilillä ja siirrytään eräkohtaisesta perinnästä alijäämän perintään. Tällöin muutoksia on tehtävä myös ulosottohallinnon puolelle.

Verotilistä näkyy ulospäin vain osa siitä kokonaisuudesta, joka muuttaa perustavanlaatuisesti verohallinnon prosesseja ja lisää automaatioastetta. Uudistus tukee henkilöstömäärän alentamistavoitteita.

Keitä verotili koskee?

Verotilimenettelyyn siirrytään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa verotilillä käsitellään arvonlisävero, vakuutusmaksuvero, arpajaisvero, lähdeverot, ennakonpidätykset palkoista ja muista suorituksista ja työnantajan sosiaaliturvamaksut. Verotilimenettelyyn siirtyvät siis kaikki oma-aloitteisia veroja maksavat asiakkaat mukaan lukien satunnaisina työnantajina toimivat yksityishenkilöt. Verotilin ulkopuolelle on kuitenkin päätetty jättää varainsiirtovero sen yksityisoikeudellisten vaikutusten vuoksi.

Aikataulu

Hallitusohjelmassa verotilin käyttöönotto oli alunperin ajoitettu vuodelle 2007. Valmistelun aikana todettiin, että laaja hanke yhdessä verohallinnon muiden pakollisten kehittämis- ja muutostöiden kanssa muodosti niin suuren yhtäaikaisen resurssitarpeen, että verotilin valmistuminen lykättiin vuoteen 2009.

Työmäärien tasaamiseksi verotilin toteutusta päätettiin vaiheistaa siten, että ensimmäisessä vaiheessa verotilille otetaan vain oma-aloitteiset verot. Maksuunpannut verot otetaan verotilille ja perintä uudistetaan alijäämäperinnäksi asteittain ensimmäisen vaiheen käyttöönoton jälkeen.

Luontevin ajankohta verotilin ensimmäisen vaiheen käyttöönotolle on vuodenvaihteessa 2010. Valtaosalla yrityksiä tilikausi on kalenterivuosi ja siirtymähetken negatiiviset arvonlisäverot voidaan käsitellä nykyisessä tilikausipalautusmenettelyssä. Vuodenvaihde on selkeä ajankohta siinäkin mielessä, että menettelyn muutoksesta viestiminen noin 600 000 asiakkaalle tulee olemaan suuri haaste.

Yritysten ja verohallinnon tietojärjestelmämuutoksia, viestintää ja koulutusta varten on tärkeää, että lainsäädännön lopullinen sisältö vahvistetaan riittävän aikaisin. Lakiluonnos siirtyy verohallinnosta valtiovarainministeriön jatkovalmisteluun syksyllä 2006 ja tavoitteena on, että lausuntokierros toteutuu vielä tämän vuoden puolella. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle heti vaalien jälkeen keväällä 2007 ja että viimeistään keväällä 2008 lakipaketti vahvistetaan.

Kansainvälisiä kokemuksia

Verotilimenettelystä on jo muualla saatu kokemuksia, joita voidaan hyödyntää meidän verotilimme toteutuksessa. Ruotsissa menettely käynnistyi vuonna 1997, ja ensimmäisessä vaiheessa verotilille otettiin yritysten oma-aloitteiset verot ja tuloveron ennakot. Seuraavana vuonna mukaan tulivat luonnolliset henkilöt ja tuloverot kokonaisuudessaan. Vuonna 2005 verotili oli täydellisesti käytössä ja se kattoi kaikki verolajit.

Kokemukset ovat Ruotsissa olleet valtaosin myönteisiä sekä asiakkaiden että verohallinnon näkökulmasta. Verotiliä on Ruotsissa kehitetty laajemmin ns. julkistilin suuntaan, sillä sen kautta kulkee nykyään myös elinkeino- ja työllistämistukia. Viimeksi verotilille on otettu myös työnantajan erityinen sairausvakuutusmaksu, joka on luonteeltaan yksityisoikeudellinen suoritus. Meille suunniteltua verotiliä vastaava menettely on käytössä myös Itävallassa. Tanskassa on myös käynnissä verotilin valmistelu, tavoitteena vuoteen 2008 ajoittuva käyttöönotto.