Tilintarkastajien hyväksymisvaatimukset
Miten uudistaminen etenee?
Tilintarkastuslain eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunta antoi hyväksymisvaatimusten uudistamiseen liittyvän lausuman. Lausumassaan eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viivyttelemättä tarpeelliset säännökset ja määräykset, joiden perusteella HTM- ja JHTT-tilintarkastajat voivat suorittamansa tutkinnon ja saamansa käytännön kokemuksen hyväkseen lukien täydentää pätevyytensä KHT- ja/tai HTM-pätevyydeksi ja vastaavasti KHT- ja HTM-tilintarkastajat JHTT-pätevyydeksi siirtymäkauden aikana.
Samoin edellytetään, että hallitus valmistelee yhteistyössä KHT-, HTM- ja JHTT-yhdistysten kanssa tilintarkastajien tutkintovaatimusten kokonaisuudistuksen niin, että kaikille tilintarkastajille on yhteinen perustutkinto, jonka jälkeen voidaan erikoistua ja suorittaa erikoistumistutkinnot.
Eduskunnan lausumaan liittyvät toimenpiteet on jaettu kahteen vaiheeseen: tutkintojen täydentämistä koskevien säännösten valmisteluun sekä yhteisen perustutkinnon valmisteluun.
Hyväksymisvaatimusten uudistaminen aloitettu jo tilintarkastuslakiuudistuksen yhteydessä
KHT- ja HTM-tilintarkastajia koskevien hyväksymisvaatimusten uudistaminen oli suunnitteilla jo ennen eduskunnan antamaa nimenomaista lausumaakin. Vaatimuksia on pidetty tarpeettoman yksityiskohtaisina ja joustamattomina. Tämän on osin arvioitu vaikuttavan siihen, että päteviä hakijoita ei hakeudu riittävästi KHT- ja HTM-tutkintoihin. Erityisesti pitkään tarkastustehtävissä toimineet hakijat ovat pitäneet ennen tutkintoa suoritettavia yksityiskohtaisia opintovaatimuksia kohtuuttomina.
Hyväksymisvaatimusten uudistamisen valmistelu aloitettiin samaan aikaan tilintarkastuslain uudistamisen kanssa Keskuskauppakamarin asettamassa työryhmässä. Lokakuussa 2003 antamassaan muistiossa työryhmä ehdotti hyväksymisvaatimusten yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Tavoitteena oli muuttaa vaatimuksia nykyistä joustavammiksi ja hakijaystävällisemmiksi.
Tilintarkastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä uudistettiin tilintarkastuslaissa olevia säännöksiä. Hyväksymisvaatimusten tarkempi sisältö on määritetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksissä, jotka sisältävät säännöksiä vaadittavista opinnoista, edellytettävästä käytännön kokemuksesta sekä KHT- ja HTM-tutkinnon sisällöstä. Työryhmän ehdotuksen perusteella lakiin otettiin säännökset HTM-tilintarkastajan hyväksymisestä KHT-tutkintoon aikaisempaa joustavammin viiden vuoden työkokemuksen jälkeen (ns. HTM-polku) sekä mahdollisuudesta korvata osa opintovaatimuksista tutkinnon yhteydessä suoritettavilla lisätehtävillä.
Lausuman taustalla kuntayhtiöiden tilintarkastus
Kumottu tilintarkastuslaki salli JHTT-tilintarkastajan toimia kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa olevassa yhteisössä tai säätiössä tilintarkastajana HTM-tilintarkastajan sijaan. Säännöstä muutettiin tilintarkastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä siten, että kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa olevassa yhteisössä tai säätiössä voi JHTT-tilintarkastajan valita KHT- tai HTM-tilintarkastajan lisäksi. Muutoksen taustalla oli yhtiöoikeudellinen periaate, jonka mukaan tilintarkastus suoritetaan samoja säännöksiä noudattaen omistajasta riippumatta. Yhteisön ja säätiön tilintarkastuksessa tulee olla riittävä yhtiöoikeuden ja yksityissektorin tilintarkastuksen asiantuntemus, ja tilintarkastuksessa on noudatettava myös tilintarkastusdirektiivin vaatimuksia muun muassa tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuudesta ja laadunvarmistuksesta.
Käytännössä lain muutos ei vielä näy, sillä säännökseen liittyy pitkä siirtymäaika. JHTT-tilintarkastajat voivat toimia kuntayhtiöiden tilintarkastajina aiempaan tapaan vielä 31.12.2012 asti. Säännökselle haluttiin pitkä siirtymäaika, jotta sinä aikana voitaisiin valmistella säännökset JHTT-tilintarkastajan nykyistä joustavammasta mahdollisuudesta täydentää osaamistaan HTM- tai KHT-tilintarkastajaksi.
Hyväksymisvaatimusten uudistaminen – tähtäimessä vuoden 2008 tutkinnot
Kauppa- ja teollisuusministeriö kutsui keväällä 2007 koolle asiantuntijaryhmän valmistelemaan uusia KHT- ja HTM-tilintarkastajien hyväksymisvaatimuksia. Hyväksymisvaatimusten uudistamista käsittelevä kuulemistilaisuus järjestettiin marraskuussa 2007.
Uudistuksen tavoitteena on ollut tehdä sellaiset yksinkertaiset muutokset, jotka voitaisiin saattaa voimaan jo vuoden 2008 tutkintoja koskevaksi. Asiantuntijaryhmä oli yksimielinen siitä, että nykyistä yksinkertaisemmat ja joustavammat hyväksymisvaatimukset – mitä siis jo aiemmin oli valmisteltu – tulisi saada voimaan mahdollisimman pikaisesti.
Sen sijaan tutkintojen kokonaisuudistus on niin laaja kokonaisuus ja edellyttää pidempää valmistelua, mitä ei ole mahdollista eikä myöskään tarkoituksenmukaista toteuttaa nopealla aikataululla. Perusteltuna pidettiin siten uudistustyön jakamista lyhyen tähtäimen uudistustyöhön, jonka tavoitteena on joustavoittaa vaatimuksia jo vuodeksi 2008, sekä pidemmän tähtäimen työhön, jossa keskitytään järjestelmän kokonaisuudistukseen.
Uudistustyö on perustunut Keskuskauppakamarin työryhmän ehdotuksiin ja siihen saatuun lausuntopalautteeseen sekä tilintarkastusdirektiivin edellyttämiin muutoksiin. Samalla on valmisteltu eduskunnan edellyttämät säännökset JHTT-tilintarkastajan tutkinnon täydentämisestä HTM- tai KHT-tutkinnoksi. Valtiovarainministeriö asetti vastaavasti syksyllä 2007 työryhmän valmistelemaan säännöksiä HTM- ja KHT-tilintarkastajan tutkintojen täydentämisestä JHTT-tutkinnoksi.
KHT- ja HTM-vaatimusten valmistelussa esillä on ollut muun muassa seuraavia lähestymistapoja:
Opintovaatimukset:
– Aihealueiden nimikkeitä yksinkertaistetaan ja väljennetään
– Opintopistemäärä määritetään ainoastaan ylätasolla (tilintarkastus ja laskentatoimi, oikeustiede, muut opinnot), ei aihealuekohtaisesti.
Käytännön kokemusta koskevat vaatimukset:
– Pääsääntöisesti edellytettäisiin, että hakijalla on vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus kirjanpitolaissa tarkoitetun kirjanpitovelvollisen yhteisön tai säätiön tilinpäätösten, konsernitilinpäätösten tai vastaavien taloudellisten laskelmien tarkastamisesta. Lisäksi edellytettäisiin, että kokemus on ammattimaista ja monipuolista
– Kokemuksesta vähintään 2/3 tulisi olla hankittu hyväksytyn tilintarkastajan ohjauksessa, 1/3 voisi olla myös muuta kokemusta, myös kokemusta valtion/kunnan liikelaitoksen tai muun sellaisen julkisyhteisön tilintarkastuksesta
– Kuntayhtiöiden tilintarkastuskokemus luettaisiin siirtymäaikana (–2012) hyväksi HTM-tutkintoon hyväksyttäessä.
Tutkintoa koskevat vaatimukset:
– Tutkinto kaksiosainen, kuten aiemminkin: 1) hyvä tilintarkastustapa ja hyvä kirjanpitotapa, 2) tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajan muu raportointi
– KHT- ja HTM-tutkinnossa olisivat samat aihealueet, mutta KHT-tutkinto olisi laajempi ja vaativampi
– JHTT-tilintarkastaja saisi korvattua HTM-tutkinnon 2-osan.
Hyväksymismenettelyä koskevat vaatimukset:
– Mahdollisuus saada ennakkotieto vaatimusten täyttymisestä
– Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta voi erityisestä syystä hyväksyä tutkintoon hakijan, jolla ei ole todistusta opintojen vastaavuudesta
– Riittävää on, että vaatimukset täyttyisivät tutkinnon ajankohtaan mennessä, hakuajan päättyminen ei olisi enää takarajana.
Hyväksymisvaatimusten uudistamista koskevat ehdotukset sisältyvät asetusluonnokseen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Nykyisiä vaatimuksia ehdotetaan sovellettavan rinnakkain vielä 2012 tutkintoon saakka.
Kohti yhteistä perustutkintoa?
Tilintarkastajatutkintojen kokonaisuudistusta ei vielä ole aloitettu. Nyt valmisteilla oleva hyväksymisvaatimusten uudistamistyö saataneen päätökseen kevään 2008 aikana, minkä jälkeen voidaan aloittaa eduskunnan edellyttämä valmistelu KHT-, HTM- ja JHTT-järjestelmien kokonaisuudistuksesta. Valmistelu toteutettaneen uuden työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteishankkeena sekä eduskunnan edellyttämällä tavalla yhteistyössä KHT-, HTM- ja JHTT-yhdistysten kanssa.
Se, mitä yhteinen perustutkinto ja erikoistumistutkinnot käytännössä tarkoittavat, tulee tässä yhteydessä selvitettäväksi. Valmistelussa tarkasteltavaksi tulevat paitsi hyväksymisvaatimukset, myös tilintarkastajien valvonta ja sen yhtenäistäminen.
Yhteisenä tavoitteena valmistelussa on tilintarkastajien riittävyys ja tilintarkastuksen korkea laatu. Tilintarkastusdirektiivi asettaa vaatimustason korkealle edellyttämällä muun muassa IFRS-standardien sekä kansainvälisten tilintarkastusstandardien hallitsemista. Valmistelussa onkin arvioitava, keitä kaikkia velvoittaviksi tällaiset vaatimukset on asianmukaista asettaa.
Yhtiöoikeudellisen periaatteen mukaisesti omistuksella ei ole merkitystä sovellettavien sääntöjen suhteen, samat säännöt tulee ulottaa kaikille tietyissä yhtiömuodoissa toimiville yhteisöille. Toisaalta arvioitavaksi tulevat myös toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja niihin sopeutuminen. Tarvitaan erikoistumista ja osaamisen suuntaamista, mutta myös pohdintaa, miten suomalaisen yhteiskunnan tarvitsemat tilintarkastuspalvelut saadaan järjestettyä mahdollisimman tehokkaasti ja toimivasti.
