CTA Paikka

Taantuman jälkeen – yritysrahoituksen hinta ja saatavuus

Taloustilanne on alkanut normalisoitua taantuman jäljiltä. Myös mikro- ja pienyritykset ovat hieman lisänneet luotonkysyntäänsä.
16.5.2011

Maarit Kauniskangas

Yritysten rahoitusongelmat eivät ole kovin yleisiä tällä hetkellä, sanoo rahoitusmarkkinoihin erikoistunut johtaja Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta. Tosin joidenkin mikro- ja pienyritysten luotonsaantia vaikeuttaa tyypillisesti vakuuksien puute. Erjanti korostaa, että mikro- ja pienyritysten rahoituksen saatavuuden varmistaminen on tärkeää kotimaisen talouskehityksen kannalta.

– Näiden yritysten osuus kotimaisen työvoiman työllistäjänä on jatkuvasti kasvanut viimeisten viidentoista vuoden aikana. Ja todella suuri määrä Suomen yrityksistä on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.

Finanssikriisin vaikutukset

Ennen taantumaa koettiin pitkä hyvän talouskasvun aika, joka vahvisti yrityksiä. Suuri osa yrityksistä pääsi laman yli osin sen turvin. Miten lamaan johtanut finanssikriisi sitten vaikutti yritysten rahoitukseen?

– Vuoden 2008 loppupuoliskolla Suomessa pankkien luotoanto kasvoi jyrkästi. Mikro ja pk-yritykset olivat tähänkin asti rahoittaneet toimintaansa pankkiluotoin, mutta nyt lähes pelkästään kotimaisiin pankkiluottoihin joutuivat tuolloin turvautumaan myös suuret yritykset. Ne olivat yhteisvaluutta euroon siirtymisen myötä tottuneet hankkimaan rahoitusta myös muualla toimivilta kansainvälisiltä pankeilta ja suoraan markkinoilta kuten esimerkiksi joukkovelkakirjalainoilla. Finanssikriisissä tuota rahoitusta ei enää saanut, Erjanti kuvailee.

Pankkien oma varainhankinta kallistui vuoden 2008 lopulla, kun kansainvälisillä rahamarkkinoilla pankit eivät halunneet luotottaa toisiaan kuten normaalitilanteessa tehdään. Siten yrityksille myönnetyt luotot kallistuivat niin paljon, että moni yritys korvasikin pankkiluoton työeläkelaitoksen myöntämällä TyEl-takaisinlainalla, jossa usein on pankin takaus. TyEl-takaisinlainojen määrä nousi noin viiteen miljardiin euroon. Pankkien yritysluototus on nykyään kaikkiaan noin 60 miljardia euroa.

Vuoden 2009 puolella oltiin syvällä taantumassa ja luotonanto väheni vielä jyrkemmin, kuin se edellisvuonna oli kasvanut. Suurin syy oli, etteivät yritykset laman keskellä ryhtyneet investoimaan. Luottoa tarvittiinkin paljolti käyttöpääomarahoitusta varten, jotta vähäisen kassavirran vaikeina aikoina päästäisiin pahimman yli. Syvimmän laman aikaan myös pienet yritykset saattoivat joutua turvaamaan toimintansa lisäluotoin.

Viime vuonna nähtiin käänne normaalimpaan. Kaikkiaan pankkien luotonanto yrityksille kasvoi viitisen prosenttia, vaikka mistään investointien käynnistämisestä ei vielä ollut kyse. Pikemminkin luotonanto keskittyi kiinteistökauppaan sekä yritys- ja omistusjärjestelyihin. Tämän vuoden puolella on jo hieman näkynyt myös pienimpien, pääosin palvelualan yritysten luotonkysynnän kasvua.

– Yritysten rahoitusasema on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä. Nyt tilanne yrityksissä on aivan toisenlainen kuin 1990-luvun laman jälkeen. Yritykset ovat vakavaraisempia ja taantumassa suomalaiset pankit pystyivät tarvittaessa luotottamaan niitä. Tämä onkin ollut Suomen erityispiirre – pankkimme ovat parhaimpien joukossa koko EU:ssa, Erjanti huomauttaa.

Sääntely ohjaa luototusta

Suomessa yritysrahoituksesta kolme neljäsosaa on pankkiluottoa, kun taas esimerkiksi USA:ssa vastaava osuus on vain yksi neljäsosa. Pankkien kiristyvä sääntely EU-maissa tulee vaikuttamaan yritystoimintaan enemmän Suomessa kuin niissä maissa, joissa yritystoimintaa ei rahoiteta yhtä paljon pankkiluotoilla. Millä tavoin pankkien vakavaraisuuden sääntelyn kiristyminen vaikuttaa yritysten rahoitukseen?

– Yrityksille myönnettävät luotot kallistuvat ja luottoajat lyhenevät. Muutokset näkyvät jo nyt osin luottojen marginaalien levenemisenä ja yritykseen liittyvän riskin huo-mioon ottamisena aikaisempaa tarkemmin luoton hinnassa, Erjanti kertoo.

Käytännössä elinkelpoiset mutta tarkasteluhetkellä alhaisen luottoluokituksen yritykset joutuvat maksamaan entistä suuremman riskilisän luotoistaan. Pankilta vaaditaan sitä suurempaa omaa pääomaa, mitä alhaisemman luottoluokituksen yrityksiä se luotottaa. Riskinmukainen porrastus on jo osin käytössä.

Kun yrityksistä kysytään toiveita luototuksen suhteen, yleensä toivotaan pidempiaikaisia luottoja matalammalla korolla. Sääntely näyttääkin vievän luottomarkkinoita toiseen suuntaan.

– Pankkien sääntelyn tavoitteena on turvata pankkien vakavaraisuus. Loppujen lopuksi siitä tulee iso hyöty taloudelle ja yrityksille, vaikka ensi silmäyksellä asia vaikuttaa päinvastaiselta. Mitä paremmassa kunnossa pankit ovat, sitä paremmin ne myös pystyvät luotottamaan yrityksiä, Erjanti sanoo.

Pankkien vakavaraisuussääntelyn kiristyminen tulee näkymään keskeisimmin pankkien omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen kohdistuvissa vaatimuksissa. Pankit tarvitsevat enemmän omaa pääomaa, jotta ne pystyisivät kattamaan uusia vaatimuksia kuten vähimmäisomavaraisuusasteen ja järjestelmäriskin. Likviditeetin eli maksuvalmiuden vaatimusten muutosten takia pankeilta edellytetään entistä enemmän pitkäaikaisia talletuksia ja/tai joukkovelkakirjarahoitusta pankin omassa varainhankinnassa.

Epävarmuutta ilmassa

Aika taantuman jälkeen onkin varsin erilainen kuin finanssikriisiä edeltänyt aika. Vaikka pahimmasta on päästy, Erjanti sanoo, että hyvin paljon epävarmuutta on ilmassa.

– Miten Euroopan kriisitaloudet vaikuttavat koko Euroopan talouteen? Entä lähteekö USA:n talouden kasvu vauhtiin? Ja lisäksi vielä energian hinta: arabimaiden kuohunta, Japanin ydinvoimaonnettomuus ja Saksan tekemät energiaratkaisut. Kaikki tämä vaikuttaa myös suomalaisten yritysten rahoitukseen.

Lopuksi Erjanti huomauttaa, että yritysten on syytä valmistautua kohoavaan korkotasoon myös Euroopan Keskuspankin rahapolitiikan normalisoitumisen takia.

Finnveran suhdannerahoituksesta yrityksille helpotusta taantuman aiheuttamiin rahoitusongelmiin

Valtioneuvosto muutti helmikuussa tekemällään päätöksellä Finnvera Oyj:n myöntämän suhdannerahoituksen ehtoja siten, että ne ottavat nykyistä paremmin huomioon taloudellisessa tilanteessa viime aikoina tapahtuneet muutokset. Suhdannerahoituksen ehtoja on muutettu joustavimmiksi niin, että se sopii paremmin investointien ja kasvun vaatimaan käyttöpääoman rahoitukseen.

Päätöksen mukaan suhdannelainan laina-aika ja suhdannetakauksella taattavan lainan tai muun vastuusitoumuksen aika pidentyy aikaisemmasta kuudesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Suhdannetakauksen käyttö laajentuu koskemaan lainojen lisäksi myös muut vastuusitoumukset.

Hallitus otti suhdannerahoituksen käyttöön maaliskuussa 2009 helpottamaan rahoituskriisiä yrityksissä, joilla oli vaikeuksia saada pankkirahoitusta äkillisesti alkaneen taantuman seurauksena.

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat vuoden 2011 aikana saada erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:ltä suhdannerahoitusta helpottamaan taantuman niille aiheuttamia rahoitusongelmia. Yritykset voivat saada suhdannerahoitusta investointeihin tai käyttöpääomaksi. Suhdannerahoitus voi käsittää lainoja ja takauksia.

Suhdannerahoitusta voi vuonna 2011 saada alle 2 000 henkilöä työllistävä yritys, jonka kannattavuus tai maksuvalmius heikentyi vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman seurauksena, mutta jolla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Lisäehtona rahoituksen saamiselle on, että yritysten päärahoittajat ovat keskenään päässeet sopimukseen lisärahoituksesta tai yrityksen vastuiden vakauttamisesta. Näin turvataan yritysten kokonaisrahoitus. Finnveran osuus suhdannerahoituksesta voi olla enintään 50–70 prosenttia yrityksen rahoituksesta.

Suhdannerahoitusta on tähän saakka käytetty valtaosin käyttöpääomatarpeisiin ja investointien rahoitus on ollut vähäistä. Metalliteollisuuden osuus on ollut noin kolmannes, ja tyypillinen kohdeyritys on ollut ali- ja osahankintaa tekevä konepaja. Puutuoteteollisuuden osuus on myös merkittävä, ja sahat ovat tyypillinen asiakasryhmä.

Valtioneuvoston helmikuisen arvion mukaan Finnvera Oyj jakaisi suhdannerahoitusta tämän vuoden aikana noin 119 miljoonaa euroa. Rahoituksen turvin yritykset voisivat vauhdittaa investointeja ja turvata erityisesti pk-sektorilla taantuman jälkihoidon ja yrityksen kasvumahdollisuudet.

Finnveran suhdannerahoitus otettiin käyttöön 6.3.2009 rahoitus- ja talouskriisin ollessa pahimmillaan. OECD teki syksyllä 2010 tutkimuksen, jossa kysyttiin Finnveran suhdannerahoitusta saaneilta yrityksiltä rahoituksen vaikutuksista. Noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti rahoituksen pelastaneen yrityksen konkurssilta.
Finnvera on tehnyt maaliskuusta 2009 vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä myönteisiä suhdannerahoituspäätöksiä 905 yritykselle, yhteensä 367 miljoonaa euroa.

Neuvotteleva virkamies Ilkka Korhonen, TEM

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki