Selkeät pelisäännöt tarpeen

Keväällä 2010 Pörssisäätiön toimitusjohtajana aloittanut Sari Lounasmeri rakastaa selvästi työtään. Moniosaaja, joka aikaisemman teki uraa akateemisena tutkijana ja pankki- sekä vakuutussektorin asiakaskohtaisia tietojärjestelmäratkaisuja tarjoavan tiimin esimiehenä, yhdistelee puheessaan suvereenisti niin talousmaailmaa syväluotaavia analyysejä kuin arvopaperimarkkinoiden hektisiä käänteitä. Lounasmeri myöntää itsekin soveltuvuutensa nykyiseen pestiin. Palaset alkoivat loksahdella oikeille paikoille heti valintaprosessin alkuvaiheesta lähtien.

– Kvartaalitalouden kiireellisestä rytmistä poiketen kaikki asiat käytiin perusteellisesti läpi. Hallitus pyysi ehdokkaita kertomaan, mitä Pörssisäätiön pitäisi heidän mielestään tehdä. Omalla kohdallani tämä oli hyvä tapa varmistua siitä, minkälaisia asioita tulisin toimitusjohtajana käsittelemään, Lounasmeri muistelee.

Pörssisäätiön toimintaympäristö oli hänelle entuudestaan tuttu useasta eri näkökulmasta. Helsingin kauppakorkeakoulun tutkijana kuusi ja puoli vuotta työskennellyt Lounasmeri oli ehtinyt istua Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksessa sekä toimia Viisas Raha -lehden päätoimittajana.

– Osakesäästäjien Keskusliitossa toiminnan polttopiste oli yksityisissä sijoittajissa. Pörssisäätiössä mukaan astui koko arvopaperimarkkinoiden intressien edistäminen. Säätiömuoto ja tavoite mahdollistavat suurten kokonaisuuksien huomioimisen pitkällä tähtäimellä, pohtii Lounasmeri.

Hän uskoo Pörssisäätiön merkityksen kasvaneen alan kansainvälistymisen myötä. Kilpailu on lisännyt kotimaisten arvopaperimarkkinoiden edunvalvonnan kysyntää.

Parhaat puolet kohtaavat

Uudet haasteet istuivat hyvin Lounasmeren elämäntilanteeseen. Tutkijan pestistä hoitovapaalla vietetty aika mahdollisti uran jatkon pohdinnan.

– Akateemisessa maailmassa sai rauhassa syventyä kiinnostaviin aiheisiin. Toisaalta kaipasin myös isossa konsernissa vallinnutta sykettä. Pörssisäätiössä yhdistyvät molemmat puolet. Elämme tiivisti pörssimaailman hermolla, mutta samaan aikaan voimme perehtyä tiettyihin asioihin esimerkiksi tutkimusprojektien kautta. Niiden avulla jalostamme tietoa päättäjien käyttöön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Esimerkiksi Lounasmeri ottaa arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistuksen yhteydessä esille nousseen arvopapereiden hallintarekisteröinnin, joka on monelle suomalaiselle melko tuntematon käsite. Vaikka kaikkia aiheeseen liittyviä yksityiskohtia ei ole tarpeen tuntea, on ainakin päättäjien hyvä olla selvillä siihen liittyvistä perusteemoista. Arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistusta pohtineen työryhmän ajatuksena on, että hallintarekisteröinnin käyttöä voitaisiin laajentaa Suomessa. Tällä hetkellä kaikki suomalaisten arvopaperit säilytetään keskitetysti Euroclear Finlandissa. Ehdotuksen mukaan rekisteriä säilytyksistä pitäisivät pankit. Ehdotettu järjestelmä olisi samankaltainen kuin useissa muissa EU-maissa. Suomessa käytettävä suorarekisterijärjestelmä on käytössä EU-maista vain Sloveniassa ja Kreikassa.

– Tässäkään asiassa me emme ole mikään lobbausorganisaatio. Pörssisäätiö katsoo asiaa säädekirjansa mukaisesti arvopaperisäästäjän sekä kotimaisten arvopaperimarkkinoiden säilymisen näkökulmasta, Lounasmeri muistuttaa.

Lainsäädäntöuudistus etenee kahdessa vaiheessa

Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus -työryhmän jäsenenä Lounasmeri on hyvin perillä valmisteilla olevasta lakiesityksestä. Lokakuun alussa julkaistun tiedon mukaan uudistuksen valmistelu jatkuu valtionvarainministeriössä kahdessa erillisessä hankkeessa.

Ensimmäisessä vaiheessa valmisteltava hallituksen esitys sisältää muun muassa ehdotukset uudeksi arvopaperimarkkinalaiksi, sijoituspalvelulaiksi, laiksi rahoitusvälineiden kaupankäynnistä sekä laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta. Toisessa vaiheessa arvioidaan mahdollisuuksia kehittää arvopaperien moniportaista hallintaa sekä selvitetään kansainväliseen yhteistyöhön ja verotietojen vaihdon parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi valmistellaan ehdotukset osakeomistuksen julkisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Hallituksen esitykset pyritään antamaan eduskunnalle vuoden 2012 aikana.

– On järkevää, että kokonaisuudistus viedään läpi vaiheittain. Isona kysymyksenä on varmasti hallintarekisteröinti eli se, miten arvopapereita jatkossa säilytetään. Katsojan näkökulman mukaan tähän liittyy paljon ennakkoluuloja. Perimmäinen kysymys on kuitenkin se, voidaanko Suomessa käyttää erilaista järjestelmää kuin muualla EU:ssa, Lounasmeri arvioi.

Uudistuksen vastustajat pelkäävät hallintarekisteröinnin muutoksen johtavan harmaan talouden kasvuun ja Suomen leimautumiseen veroparatiisiksi. Puoltajat taas uskovat, että nykyinen järjestelmä koetaan muualla liian vaikeaksi ja tämä vahingoittaa suomalaisia osakemarkkinoita. Kotimaisten pääomamarkkinoiden elinkyvyn heikkenemisestä kärsisivät erityisesti ne pienet ja keskisuuret suomalaisyritykset, jotka eivät saa tarvittavaa pääomaa pankkien kautta.

– Jatkossa pankkien kasvavat vakavaraisvaatimukset voivat vaikeuttavat lainan saamista. Tällöin on tärkeää, että meillä on toimivat kotimaiset arvopaperimarkkinat, joista yhtiöt voivat hakea kasvuunsa rahoitusta. Kotimarkkinoiden pörssitoimintaa on syytä pitää yllä jo pelkästään yrittäjyyden tukemiseksi, Lounasmeri puolustaa hallintarekisteröintivaihtoehdon selvitystarvetta.

Koneiden pörssikauppa puhuttaa

Finanssikriisin seurauksena lisääntynyt EU-sääntely on tosiasia, jota ei ole juurikaan pohdittu osakesäästämisen näkökulmasta. Vaikka lainsäädännöllä haluttaisiinkin vain estää vastaavien ongelmien uusiutuminen, hallinnollisen taakan kasvussa piilee ylibyrokratisoitumisen vaara.

– Valvontaa ja selkeitä pelisääntöjä tarvitaan, mutta yrittäjyyttä ja omistajuutta ei pidä tarpeettomasti vaikeuttaa. Mielettömästä säätelykentästä voi muodostua merkittävä este työllistymiselle ja kasvulle, Lounasmeri sanoo.

Eurooppalaisia arvopaperimarkkinoita puhuttaa myös tietokoneiden tekemä pörssikauppa. Kyseinen kaupankäyntitapa kattaa Suomen markkinoista vain 30 prosenttia, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaava luku on yli 50.

– Ihmisiä kiinnostaa tietää, miten nämä tietokoneet on ohjelmoitu. Epäilyt kohdistuvat lähinnä markkinamanipulaation sekä teknisten virheiden mahdollisuuksiin. Joidenkin arvioiden mukaan koneiden tekemät kaupat jyrkentäisivät kurssivaihteluita ihmisten tekemiä toimeksiantoja enemmän, Lounasmeri toteaa.

Toisaalta tietokoneiden mukaantulo liittyy vaihtoehtoisten markkinapaikkojen esiinmarssiin. Arvopaperikauppaan on saatu lisää tehokkuutta. Samaan aikaan laitteet varmistavat, että kaupankäynti tapahtuu kaikissa paikoissa samalla hinnalla.

– Meidän on Suomessa mietittävä, kuinka paljon arvopaperimarkkinoiden toimintaa halutaan rajoittaa. Siihen liittyvistä asioista olisi hyvä käydä aktiivista keskustelua, vaikka se ei johtaisikaan yhteen ainoaan lopputulokseen. Todellisuudessa arvopaperimarkkinoiden toimintaa koskevia päätöksiä on tehtävä vähintäänkin EU-tasolla, Lounasmeri kehottaa.

ESMA vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä

Globaalien arvopaperimarkkinoiden myötä korostuva kansainvälinen yhteistyö sai uuden airueen vuoden 2011 alusta. Silloin toimintansa aloittai European Securities and Markets Authority (ESMA), joka koordinoi toimintaa yli rajojen. Sen keskeisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa sijoittajansuojajärjestelmien ja luottoluokituslaitosten valvonta sekä kriisinhallinnan koordinointi. Tähän mennessä ESMA on jo ehtinyt varoittaa tiettyjen tuotteiden piensijoittajajakelun mahdollisista rajoituksista.

Finanssivalvonnan uudistuneista rakenteista huolimatta arvopaperimarkkinoiden haasteisiin on mahdotonta nimetä yhtä ainoaa ratkaisijaa. Kansalliset instituutiot ovat jatkossakin tärkeitä toimijoita. Lounasmeren mukaan on hyvä muistaa, että kriisin keskellä lainsäätäjien on helppo saada ajettua läpi vaikeitakin ratkaisuja. Niissä on kuitenkin vaarana mennä yhdestä äärilaidasta toiseen.

– Esimerkiksi byrokratian lisääminen saattaa tuntua hyvältä keinolta ehkäistä kriisiyritysten syntymistä. Seurauksena voi kuitenkin olla se, ettei synny enää minkäänlaisia yrityksiä. Verotusta on puolestaan mahdollista kiristää lisätulojen saamiseksi, mutta sen tuloksena kulutus saattaa kääntyä voimakkaaseen laskuun. Vaikeisiin aikoihin varautuminen ei saisi tarkoittaa totaalista kuoreen vetäytymistä, Lounasmeri selittää.