Pohjoisen pörssin rakentaja

Päät kääntyilevät tervehdyksiin, kun Jukka Ruuska kulkee tottuneesti Helsingin pörssin käytävillä Fabianinkadulla. Itse pörssisalissa on hiljaista. Perinteikkääseen saliin on suunnitteilla kongressikeskus, sillä varsinainen kaupankäynti on täällä lopetettu jo muutama vuosikymmen sitten.

Uudet tuulet ovat puhaltaneet Pohjoismaisessa pörssissä voimakkaasti viime vuosina – lähes siitä asti, kun Ruuska tuli Helsingin pörssin palvelukseen vuonna 2000. Ensin Helsingin pörssi HEX osti Tallinnan pörssin vuonna 2001. Seuraavana vuonna joukkoon liittyi Riika. Vuonna 2003 Helsingin ja Tukholman pörssit yhdistyivät. Syntyi OMX-yhtiö jonka pohjoismaisista markkinoista vastaavana johtajana Jukka Ruuska työskentelee.

– Tämä ei ole vielä valmis, Ruuska sanoo.

Lähitulevaisuudessa yhtiön on tarkoitus yhdistää eri maiden pörssiyhtiöitä koskevat tiedonantovelvoitteet ja corporate governance -käytännöt.

Ainakin osittain suururakka on kuitenkin jo voiton puolella. Lokakuun alussa OMX lanseerasi yhteispohjoismaisen listan, jonka avulla sijoittajille tarjoutuu pääsy entistä helpommin myös muihin pohjoismaisiin yhtiöihin. Pohjoismaista vain Norja on enää listan ulkopuolella, kun islantilaiset yhtiötkin siirtynevät listalle ensi vuonna.

– Kiinnostus ylitti jopa sen tason, jota me ennakoimme. Uusi lista sai valtavan näkyvyyden myös maailmalla, Ruuska sanoo silminnähden tyytyväisenä.

Pohjoismaiset markkinat avautuvat

OMX:ssä oli syyskuun lopussa listattuna lähes 700 yhtiötä, henkilöstöä on yli 1300 ja pörssin liikevaihto oli 332 miljoonaa euroa vuonna 2005. Uuden listan myötä pörssissä on 1400 uutta indeksiä ja myös yhtiöiden listautumisvaatimukset on yhtenäistetty.

– Näin lyhyellä aikavälillä on mahdoton sanoa, onko vaihto lisääntynyt. Pitkällä aikavälillä odotamme, että kiertonopeus kasvaa, Ruuska sanoo.

Kansainväliset sijoittajat ovat reagoineet uuteen pörssilistaan positiivisesti, sillä ”he ovat tähänkin asti pitäneet Pohjoismaita yhtenä markkina-alueena.” Muissa pörsseissä yhdistyminen on herättänyt Ruuskan mukaan ”lievää kateutta”.

Uuden listan tavoitteena on saada listatuille yrityksille lisää näkyvyyttä. Se on myös keino houkutella ulkomaisia sijoittajia.

– Suhteellisesti ottaen uskoisin, että suomalaisilla yrityksillä on parhaimmat mahdollisuudet saada pohjoismaisia sijoittajia. Tanskalla on puolestaan suurin mahdollisuus saada kansainvälisiä sijoittajia, koska heitä on siellä ollut toistaiseksi kaikkein vähiten, Ruuska sanoo.

Uuden listan myötä pörssihuuma osoittaa taas heräämisen merkkejä. Siitä on osoituksena muun muassa se, että osakevälittäjien lukumäärä on kääntynyt pitkän laskun jälkeen taas nousuun.

– Nyt on hyvä markkinatilanne, Ruuska kuvaa.

Pienet yhtiöt ovat pelänneet, että ne hukkuvat suurilla listoilla, eivätkä sijoittajat löydä niitä. Ruuskan mielestä huoli ei ole kuitenkaan aiheellinen.

– Pohjoismainen lista parantaa pienten yhtiöiden asemaa. Yhteinen lista tuo pörssiin lisää toimijoita. Yhtiöillä on entistä suurempi vertailuryhmä ja kotimarkkinat. Uskon, että tämä tulee parantamaan pienten yhtiöiden asemaa, mutta ei se yhdessä yössä tapahdu, Ruuska sanoo.

Suuruuden ekonomiaa

– Meillä oli raakavisio Pohjoismaisesta pörssistä mielessä jo kolme vuotta sitten, jolloin Helsingin ja Tukholman pörssit yhdistyivät, Jukka Ruuska kertoo.

Yhdistetyssä pörssissä kustannussäästöt ovat suuria.

– Voimme operoida yhdellä kaupankäyntijärjestelmällä sen sijaan että meillä olisi useita erillisiä systeemejä. Se on selkeästi suurin kustannusetu. Meidän asiakkaillemme säästöt ovat vielä moninkertaisia, Ruuska sanoo.

Maailmalla OMX on edelleen vain keskisuuri pörssi, mutta joidenkin toimialojen osalta sen painoarvo on maailman huippua. Euroopan viidenneksi suurin pörssi voi markkinoida itseään Euroopan suurimpana tietotekniikka- ja tietoliikenneyhtiöiden markkinapaikkana. Paperiyhtiöiden osalta se on peräti maailman ykkönen. Ehkä yllättäen myös muotiin erikoistuneiden yhtiöiden sekä konepajateollisuuden osakkeille OMX tarjoaa yhden maailman suurimmista kauppapaikoista.

OMX:n tarkoitus ei kuitenkaan ole profiloitua vain tiettyjen toimialojen pörssiksi.

– Mitä erilaisempia yhtiöitä, sen parempi. Sijoittajilla on silloin valinnanvaraa, Ruuska sanoo.

OMX on myös itse pörssinoteerattu yhtiö, ja listattuna Tukholman, Helsingin ja Kööpenhaminan pörsseissä.

Sijoittajat hyötyvät pörssilistojen yhdistämisestä ennen kaikkea sen kautta, että markkinatoimijoita on tullut lisää. Nykyisin monen välittäjän kautta muihin Pohjoismaihin voi sijoittaa samalla hinnalla kuin Suomeenkin. – Se on sama kuin irtokarkkien ostaja saisi reilusti enemmän valinnanvaraa, Ruuska kuvaa.

Pohjoismaisen listan lisäksi OMX:llä on käytössään myös Baltian lista. Se sisältää yhtiöt, jotka on noteerattu Tallinnan, Riian ja Vilnan pörsseissä. Pitkän tähtäimen tavoitteekseen OMX on asettanut yhdistää nämä kaksi listaa.

Eräs pörssin merkittävimpiä tehtäviä on valvoa pörssikaupankäyntiä. Tavoitteena on, että kaupankäynti on läpinäkyvää. Listayhtiöitä säännellään liikkeellelaskijoihin kohdistuvalla valvonnalla. Lisäksi pörssi seuraa yhtiöiden tiedottamista. Jos epäkohtia huomataan, niihin puututaan.

Vakavat asiat joutuvat kurinpitolautakuntaan ja niistä rangaistaan. Esimerkiksi paikannuslaitteita valmistava Benefon tuomittiin tässä kuussa maksamaan Helsingin pörssille 20 000 euroa kurinpitosakkona pörssin tiedotussääntöjen rikkomisesta. Myös Rahoitustarkastus valvoo pörssiyhtiöitä ja kaupankäyntiä omalta osaltaan. – Yleisesti ottaen pohjoismaiset yhtiöt käyttäytyvät hyvin.

Minuuttipeliä

Lapsena Jukka Ruuska olisi halunnut eläinlääkäriksi. Toisin kävi, mikä oli luonteva ratkaisu allergiselle nuorelle miehelle. – Yksittäiset valinnat ovat olleet sattuman kauppaa. Joitakin linjoja voi toki nähdä jälkikäteen, mutta olen aina tehnyt ratkaisut tilanteessa.

Pörssijohtajan aikataulu on minuuttipeliä. Ruuskalle kertyy matkapäiviä työssään satakunta vuodessa, ja työpäivät venyvät yleensä pitkiksi. Ruuskalla on Tukholmassa koti ja perhe, mutta myös Helsingissä asunto. Lisäksi työmatkoja tulee säännöllisesti Lontooseen, Brysseliin ja New Yorkiin.

OMX:n konsernikieli on englanti, mutta ruotsalaisten kanssa Ruuska puhuu ruotsia ja suomalaisten kanssa suomea, tanskan kieli onkin sitten jo vaikeampaa. – Meidän alalla joka viides sana on joka tapauksessa englantia, puhuttiinpa mitä kieltä hyvänsä, Ruuska kuvaa.

Muutto Ruotsiin on ollut sikäli helppoa, että molemmat maat ovat Ruuskan mukaan konepajainsinöörikulttuureja.

Kommunikaatiopuolella on ollut kuitenkin sopeutumista.

– Suomessa on hieno asia, kun onnistuu vähillä sanoilla ilmaisemaan asiansa. Ruotsissa puolestaan ”diskuteerataan”. Parhaimmillaan se on aitoa henkilöstön sitouttamista, koko henkilöstön osaamisen ja näkemysten hyödyntämistä, Ruuska sanoo.

Vaikka suomalainen suoraviivaisuus selkeine vastuurajoineen miellyttääkin, Ruuska kertoo oppineensa viime vuosina paljon myös ruotsalaisesta osallistuttamisesta.

– On hyvä, jos omasta työkalupakista löytyy kumpaakin tyyliä.

Pitkistä työpäivistä huolimatta Ruuskalla jää aikaa myös perheelle ja harrastuksille. Liikunnan lisäksi Ruuska kertoo harrastavansa lukemista. Tälläkin hetkellä yöpöydällä odottaa norjalaisen kirjailijan Linn Ullmanin teos Ett välsignat barn.