CTA Paikka

Palkkaa vai työkorvausta?

Toiselle tehdystä työstä maksettu korvaus on yleensä joko työntekijälle maksettavaa palkkaa tai yrittäjälle maksettavaa työkorvausta. Työkorvaus on vain ennakkoperin-
tälaissa (EPL) käytetty käsite. Verotusta toimitettaessa tuo tulo on liike- tai ammattituloa. Jos toiminta on pienimuotoista, tulo verotetaan muuna henkilökohtaisena ansiotulona.
20.10.2005

Merja Hartikka-Simula Ylitarkastaja, Verohallitus

Suorituksen maksajan on maksuhetkellä tiedettävä, onko kysymyksessä palkka vai työkorvaus, sillä maksajan velvollisuudet ovat erilaiset. Palkasta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys vain, jos saajaa ei maksuhetkellä ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Sosiaaliturvamaksua ei työkorvauksesta tarvitse maksaa. Myös vuosi-ilmoitusmerkinnät ovat erilaiset.

Yrittäjyyden tunnusmerkit ovat helposti havaittavissa toimialoilla, jotka vaativat suuria investointeja. Kalliiden koneiden ja materiaalivarastojen hankinnasta, aiheutuu riski, joka ei ole tunnusomaista työsuhteelle. Mutta kaikilla toimialoilla ei tarvita koneita tai raaka-aineita. Tällöin yrittäjätulkintaa tukee se, että palveluja tarjotaan julkisesti rajoittamattomalle asiakasjoukolle.

Määritelmät

Palkkaa on työ- ja virkasuhteessa tehdystä työstä maksettu korvaus. Lisäksi eräät ennakkoperintälaissa luetellut palkkiot (ks. edempänä Henkilökohtaiset palkkiot) ovat palkkaa, vaikka työsuhdetta ei muodostuisikaan (EPL 13 §).

Työkorvausta on työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettu korvaus, joka ei ole palkkaa (EPL 25 §). Epäselvissä tapauksissa on siis aluksi selvitettävä, täyttääkö maksettu korvaus palkan tunnusmerkit. Jos näin ei ole, kysymyksessä on työkorvaus.

Työkorvaus on vain ennakkoperintälaissa (EPL) käytetty käsite. Verotusta toimitettaessa tuo tulo on liike- tai ammattituloa. Jos toiminta on pienimuotoista, tulo verotetaan muuna henkilökohtaisena ansiotulona.

Tunnusmerkkejä

Seuraavassa on esitetty eräitä keskeisiä tunnusmerkkejä, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota jo toimeksiantosopimusta tehtäessä.

Työn johto ja valvontaoikeus
• Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työntekijän työtä. Hän voi antaa työn tekemiseen liittyviä yksityiskohtaisiakin määräyksiä ja ohjeita. Hänellä on myös oikeus valvoa, että työ tehdään sovitulla tavalla.
• Yrittäjältä taas ostetaan valmis työn lopputulos. Tällöin toimeksiantaja voi valvoa toimeksiannon edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on tilauksen mukainen. Jos näin ei ole, toimeksiantajalla on oikeus vaatia sopimuksen mukaista suoritusta sekä mahdollisesti korvausta.

Sosiaaliturva

• Työnantaja on eri lakien nojalla velvollinen huolehtimaan työntekijän sosiaaliturvasta. Hänen on maksettava eläke- ym. vakuutusmaksuja. Hänen on maksettava palkkaa loman ja sairauden ajalta.
• Yrittäjälle maksetaan vain tehdystä työstä laskun mukaan. Laskutus voi perustua esim. kokonaishintaan tai tuntiveloitukseen. Yrittäjä huolehtii itse vakuutuksistaan (esim. YEL/MYEL, tapaturmaturva) ja loma-ajan toimeentulostaan.

Työsuhteeseen kuuluvat edut

• Työnantaja voi antaa rahapalkan lisäksi palkansaajalle myös muita etuja. Tällaisia ovat esim. luontoisedut kuten auto-, ravinto- ja puhelinetu. Työnantaja voi myös järjestää työpaikkaterveydenhuollon ja erilaista virkistys- ja harrastustoimintaa.
• Yrittäjälle maksetaan vain työn lopputuloksesta sovittu hinta. Laskussa voidaan eritellä, miten hinta muodostuu.

Vastuut ja takuut

• Työnantajalla on ns. isännän vastuu palkansaajan työstä. Jos ulkopuoliselle aiheutuu vahinko, korvausvaatimus kohdistuu ensisijaisesti työnantajaan.
• Yrittäjä vastaa itse työnsä laadusta. Hän voi antaa esim. määräaikaisen takuun ja korjata veloituksetta tänä aikana ilmenneet virheet.

Työvälineet ja materiaalit

• Pääsääntö on, että työnantaja hankkii tarvittavat työvälineet ja materiaalit. Eräillä toimialoilla on kuitenkin tapana, että työntekijällä on omat käsityökalut (esim. työsuhteessa olevat kirvesmiehet).
• Yrittäjällä on omat työvälineet ja hän hankkii ainakin osan materiaaleista itse. Kalliiden työkoneiden hankinnasta aiheutuu riski, joka ei ole tyypillistä työsuhteelle.

Työskentelypaikka

• Yrittäjällä on yleensä omat toimitilat. Joillakin toimialoilla yrittäjänkään ei ole mahdollista työskennellä muualla kuin työn tilaajan tiloissa. Tällaisia aloja ovat esim. talon- ja laivanrakennusalat. Samoin työn luonne saattaa edellyttää osittaista työskentelyä tilaajan tiloissa. Tällainen ala on esim. ATK-suunnittelu, jossa projektipalavereita pidetään toimeksiantajan tiloissa. Myös tietoturvallisuus voi vaatia työskentelyä toimeksiantajan tiloissa. Toisaalta myös työsuhteessa tehty etätyö on yleistynyt.

Tämän vuoksi työskentelypaikkaa voidaan käyttää kriteerinä vain silloin, kun ei löydy perustetta sille, että työn tekijä työskentelee toimeksiantajan tiloissa. Jos hän tästä huolimatta työskentelee toimeksiantajan tiloissa, tämä tunnusmerkki puoltaa tulkintaa, että kysymyksessä on työsuhde.

Ennakkoperintärekisterin merkitys

Yrittäjät on yleensä merkitty verohallinnon ylläpitämään ennakkoperintärekisteriin.

Rekisteriin voidaan merkitä ennen yritystoiminnan aloittamista. Näin menetellään siksi, ettei toiminnan aloittamiselle aiheutettaisi tarpeettomia verotuksellisia esteitä. Tästä seuraa kuitenkin, että ennakkoperintärekisteriin merkitseminen ei todista sitä, että laskuttaja olisi yrittäjä. Jos suunniteltu toiminta ei käynnistykään, rekisteriin merkitty voi olla edelleen palkansaaja. Lisäksi on joukko ammattikuntia, esim. lääkärit, jotka ovat usein samanaikaisesti sekä palkansaajia että yrittäjiä.

Toisaalta rekisterimerkinnän puuttuminen ei merkitse, että henkilö olisi ilman muuta palkansaaja. Esim. freelancereilla tulot saattavat kertyä epäsäännöllisesti. Tällöin rekisterimerkintä ja siihen liittyvä eräpäivinä maksettava ennakkoverolippu ei ole toimiva ratkaisu. Henkilö voi tarkoituksella olla hakeutumatta rekisteriin ja pyytää maksajaa toimittamaan ennakonpidätyksen työ- tai käyttökorvauksesta. Myöskään rekisteristä poistettu elinkeinonharjoittaja ei tällä toimenpiteellä muutu palkansaajaksi. Tilanne muuttuu vain siten, että hänelle maksettavasta työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys.

Esimerkkejä

Ravintola-ala

Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (19.4.1991/727) 6 §:n mukaan majoitus- ja ravitsemisliiketoiminnan tulee tapahtua vastaavan hoitajan valvonnassa ja johdolla. Anniskeluravintolassa anniskelusta voi vastata vain yksi toimija. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ruoan myynnin tulee tapahtua anniskeluluvan haltijan lukuun. Ravintoloissa anniskeluoikeus on ravintolalla. Näin ollen esim. tarjoilija ei voi toimia yrittäjänä. Myös ravintolakokit työskentelevät ravintolan johdon ja valvonnan alaisena. On kuitenkin mahdollista, että koko keittiötoiminta ulkoistetaan. Tämä tapahtuu siten, että keittiötilat vuokrataan toiselle yrittäjälle, joka hankkii tarveaineet, valmistaa ruokaa ja myy sen joko tilat vuokranneelle ravintolalle tai harjoittaa myös pitopalvelutoimintaa (catering).

Myös vahtimestaripalvelut on mahdollista ulkoistaa esim. ostamalla palvelu vartiointiliikkeeltä.

Lääkärit

Lääkäriasemalla työskentelevä lääkäri voi olla työsuhteessa lääkäriasemaan. Toisaalta oikeuskäytännön mukaan lääkäriasemilla yksityisvastaanottoa pitävät lääkärit, jotka maksavat korvausta käyttämistään lääkäriaseman tiloista ja palveluista, ovat itsenäisiä yrittäjiä (esim. KHO 1981 I 51).

Sairaala- ja terveyskeskuslääkärit ovat yleensä työ- tai virkasuhteessa. Myös kunnan terveyskeskuslääkärin sijaisena toimiva lääkäri työskentelee terveyskeskuksen johdon ja valvonnan alaisena, joten hänen saamansa korvaus on palkkaa. Jos sijaisen on vuokrannut työvoimaa vuokraava (lääkäripalveluja tarjoava) yhtiö, terveyskeskuksen tälle yhtiölle maksama suoritus on työkorvausta.

Puhelinmyynti

Puhelinmyyntityötä voi tehdä sekä työsuhteessa että yrittäjänä. Jos myyjä työskentelee omissa tiloissaan ilman johtoa ja valvontaa, käyttää omaa puhelintaan ja huolehtii sosiaaliturvastaan, häntä voidaan pitää yleensä yrittäjänä, vaikka hän saisi luettelon soitettavista kohteista toimeksiantajaltaan. Jos taas myyjä työskentelee toimeksiantajan tiloissa ja käyttää tämän puhelinta, kysymyksessä on työsuhde. Palkkion määräytyminen provisioperusteisesti tukee yrittäjyyttä, korvaus soitettujen puhelujen mukaan työsuhdetta.

Henkilökohtaiset palkkiot

Palkkaa ovat myös

– kokouspalkkiot,
– henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot,
– hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot,
– toimitusjohtajan palkkiot,
– avoimen ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamat palkat sekä
– korvaus luottamustoimesta.

Luetellut suoritukset ovat palkkaa, vaikka työsuhdetta ei olisikaan syntynyt.

Rajanvetoa on käsitelty laajemmin Verohallituksen 21.6.2005 antamassa ohjeessa Palkkaa vai työkorvausta Dnro 2118/31/2004.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki