CTA Paikka

Palkanmaksu ulkomaille lähetettäville työntekijöille

Ulkomaantyösken-
telytilanteisiin voi liittyä sekä Suomessa että työntekovaltiossa paljon erilaisia työnantajavelvoitteita, jotka on otettava palkkahallinnossa huomioon.
22.1.2008

Seija Karttunen Tax Partner, Ernst & Young Oy

Palkan verotus ja sosiaaliturvan järjestäminen selvitettävä jo ennen komennusta

Ulkomaantyötilanteissa suomalaisen työnantajan on syytä selvittää muun muassa seuraavia työntekijän verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä:
– Onko työnantajan toimitettava Suomeen ennakonpidätys ulkomailla työskentelystä maksetusta palkasta?
– Mitä ilmoittamisvelvollisuuksia työnantajalla on?
– Mitä sosiaalivakuutusmaksuja työnantajan on maksettava ulkomaille lähetetystä Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvasta työntekijästä?
– Miten ulkomaantyöhön liittyvät työnantajavelvollisuudet käytännössä hoidetaan Suomessa?
– Mitä velvollisuuksia suomalaisella työnantajalla on työskentelyvaltiossa, ja miten ne käytännössä hoidetaan?

Ulkomaantyön palkan verovapaus Suomessa

Kun suomalainen yritys lähettää suomalaisen työntekijän työskentelemään toiseen valtioon vähintään kuuden kuukauden ajaksi, palkka voi olla Suomessa kokonaan verosta vapaata tuloa tuloverolakiin otetun niin sanotun kuuden kuukauden säännön nojalla.

Jotta kuuden kuukauden sääntöä sovellettaisiin, tulee kaikkien seuraavien kolmen edellytyksen täyttyä:
1) ulkomaantyöskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta
2) jos työskentely tapahtuu valtiossa, jonka kanssa Suomella on tuloverosopimus, työntekovaltiolla tulee verosopimuksen mukaan olla oikeus verottaa palkkatuloa
3) ulkomaantyöskentelyn aikana työntekijä oleskelee Suomessa enintään keskimäärin kuutena päivänä jokaista täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta kohti.

Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, Suomessa verosta vapaata tuloa ovat varsinaisen rahapalkan ohella myös muut ulkomaantyöstä maksettavat suoritukset. Ulkomaantyöstä maksettava palkka voi muodostua esimerkiksi seuraavista eristä:
– rahapalkka
– sairaus- ja loma-ajan palkka
– luontoisedut
– matka- ja muuttokustannusten korvaukset
– muut kustannusten korvaukset
– bonukset ja tulospalkkiot.

Jos kuuden kuukauden sääntö ei sovellu esimerkiksi siitä syystä, että työntekijä on oleskellut Suomessa liian monta päivää, ulkomaanpalkka on Suomessa normaaliin tapaan veronalaista tuloa.

Ulkomaantyöskentelystä saatu palkka voi joissakin tapauksissa kuitenkin olla Suomessa verosta vapaata tuloa, vaikka kuuden kuukauden sääntöä ei voitaisi soveltaa. Tällainen tilanne voi syntyä ensinnäkin silloin, jos työntekijä on muuttanut Suomesta pysyvästi eikä häntä pidetä enää Suomessa yleisesti verovelvollisena. Vaikka henkilö olisi edelleen Suomessa yleisesti verovelvollinen, voivat Suomen ja työntekovaltion välisen verosopimuksen määräykset myös estää palkkatulon verotuksen Suomessa.

Suomeen maksettavat sosiaalivakuutusmaksut

Jos työntekijä kuuluu ulkomaankomennuksensa ajan Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, on myös sosiaalivakuutusmaksut maksettava Suomeen.

Suomalaisen työnantajan ulkomaille lähettämä työntekijä voi lähtökohtaisesti kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomaantyön aikana, mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät:
1) ulkomaantyö on määräaikainen
2) riittävä yhteys suomalaiseen työnantajaan säilyy
3) työntekijä kuuluu ulkomaille lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan.

Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, sekä työnantajan että työntekijän sosiaalivakuutusmaksujen pohjana on niin sanottu vakuutuspalkka. Vakuutuspalkalla tarkoitetaan sitä palkkaa, mikä vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava. Vakuutuspalkka määritetään työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella kirjaamalla vakuutuspalkka joko ulkomaantyösopimukseen tai erilliseen sopimukseen. Eläketurvakeskus on antanut ohjeet vakuutuspalkan määrittelemisestä sekä tilanteista, joissa ei käytetä vakuutuspalkkaa. Ohjeet löytyvät internetistä Eläketurvakeskuksen työeläkelakipalvelusta osoitteesta www.tyoelakelakipalvelu.etk.fi.

Jos kuuden kuukauden sääntö ei sovellu, työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan Suomeen ennakonpidätyksen alaisen palkan perusteella. Sen sijaan muut sosiaalivakuutusmaksut (eläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksut) maksetaan vakuutuspalkan perusteella.

Selvitykseksi siitä, että työntekijään sovelletaan ulkomailla työskentelyn aikana Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, työnantajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta niin sanottu E101-todistus tai lähetetyn työntekijän todistus. Kela puolestaan antaa päätöksen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta.

Ennakonpidätyksen toimittaminen ja muut työnantajavelvoitteet

Jos työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen, on suomalaisen työnantajan lähtökohtaisesti toimitettava Suomeen ennakonpidätys riippumatta siitä, työskenteleekö työntekijä Suomessa vai ulkomailla. Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, ennakonpidätysvelvollisuutta ei kuitenkaan ole.

Eräissä tilanteissa suomalaisella työnantajalla voi olla ilmoitusvelvollisuus ja sosiaaliturvamaksun suorittamisvelvollisuus myös siinä tapauksessa, että ulkomaille lähetetyn työntekijän palkan maksaa ulkomainen konserniyhtiö.

Verohallitus on antanut tarkempaa ohjeistusta ulkomaantyöhön liittyvistä suomalaisen työnantajan työnantajavelvoitteista. Ohjeistus löytyy Verohallituksen internet­sivuilta osoitteesta www.vero.fi.

Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu

Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, työnantajan ei tarvitse toimittaa ulkomaanpalkasta ennakonpidätystä Suomeen. Jos työntekijä on Suomessa vakuutettu, työnantajan tulee kuitenkin pidättää niin sanottu minipidätys vakuutetun sairausvakuutusmaksun kattamiseksi (vuonna 2008: 1,91 %).

Työnantaja voi soveltaa kuuden kuukauden sääntöä oma-aloitteisesti ja jättää ennakonpidätyksen Suomeen toimittamatta, jos kuuden kuukauden säännön soveltamisedellytykset täyttyvät. Jos työnantaja jättää ennakonpidätyksen toimittamatta kuuden kuukauden säännön nojalla, tästä on annettava verovirastolle ilmoitus lomakkeella NT 2 (VEROH 5052a).

Palkka, josta ei ole toimitettu ennakonpidätystä Suomeen kuuden kuukauden säännöstä johtuen, on ilmoitettava valvontailmoituksella ja vuosi-ilmoituksella. Työnantajan on lisäksi annettava tarkkailuilmoitus työntekijän kotikunnan verotoimistolle lomakkeella VEROH 5053a.

Suomalaisen työnantajan tulee maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksu vakuutuspalkan perusteella ja ilmoittaa vakuutuspalkka verohallinnolle annettavissa ilmoituksissa.

Jos ulkomainen konserniyhtiö maksaa ulkomaantyöstä palkan suomalaisen yhtiön ulkomaille lähettämälle työntekijälle, joka on Suomessa vakuutettu, tulee työnantajan sosiaaliturvamaksun ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun kertyä Suomeen. Tällaisessa tilanteessa suomalaisen lähettävän työnantajan tulee maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksu ulkomaisen konserniyhtiön puolesta. Suomalaisen työnantajan tulee antaa myös valvontailmoitus ja vuosi-ilmoitus. Sen sijaan minipidätystä ei tarvitse Suomeen toimittaa, vaan työntekijä maksaa sairausvakuutusmaksun jäännösveroina kyseiseltä vuodelta toimitettavan verotuksen perusteella.

Jos kuuden kuukauden sääntö ei sovellu

Jos kuuden kuukauden sääntö ei sovellu esimerkiksi siitä syystä, että työntekijä oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden säännön salliman määrän, työnantajan on toimitettava palkasta normaalisti ennakonpidätys Suomeen työntekijän verokortin mukaan. Työnantajan tulee myös antaa Suomeen kuukausittaiset valvontailmoitukset ja vuosi-ilmoitukset samaan tapaan kuin jos palkka maksettaisiin Suomessa tehdystä työstä.

Jos työntekijä työskentelee toisessa Pohjoismaassa eikä kuuden kuukauden sääntö sovellu, tulee työnantajan täyttää heti työskentelyn alkaessa lomake NT 1 (VEROH 6134a) ja lähettää se verovirastolle. Lomakkeella NT 1 osoitetaan se, että työntekijän palkasta toimitetaan ennakonpidätys Suomeen ulkomaantyöskentelyn aikana.

Jos kuuden kuukauden sääntö ei sovellu, työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteena käytetään ulkomaantyöstä maksettavaa ennakonpidätyksen alaista palkkaa, joka myös merkitään verohallinnolle meneviin ilmoituksiin.

Velvoitteet työntekovaltiossa

Suomen työnantajavelvoitteiden ohella suomalaiselle työnantajalle voi myös syntyä velvoitteita työntekijän työskentelyvaltiossa. Työnantajalla voi olla velvollisuus toimittaa työntekovaltioon ennakonpidätyksiä tai maksaa sosiaalivakuutusmaksuja.

Lisäksi työnantajalla voi olla erilaisia rekisteröitymis- tai ilmoittamisvelvollisuuksia. Mahdolliset työnantajavelvoitteet on syytä selvittää kyseisestä työntekovaltiosta jo etukäteen, jotta velvoitteet pystytään täyttämään asianmukaisesti ja näin välttymään niiden laiminlyönnistä mahdollisesti aiheutuvista huomattavistakin seuraamuksista.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki