CTA Paikka

Osittainen sairauspoissaolo ja osasairauspäiväraha käyttöön

Osittainen sairauspoissaolo ja siihen liittyvä osasairauspäiväraha mahdollistavat osittaisen työhönpaluun pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Järjestelmän tarkoituksena on lyhentää sairauspoissaoloja, ja se perustuu vapaaehtoisuuteen työntekijän ja työnantajan välillä.
13.3.2007

Merja Hirvonen työmarkkina-asiamies, Suomen Yrittäjät

Työntekijällä tai yrittäjällä on mahdollisuus palata omaan työhönsä osa-aikaisesti vähintään 60 sairauspäivärahapäivää yhtäjaksoisesti kestäneen sairauden jälkeen ja saada Kansaneläkelaitoksen maksamaa osasairauspäivärahaa. Laki edellyttää, että työhön paluu tapahtuu terveyttä ja toipumista vaarantamatta, ja tämä edellyttää aina lääkärin arviota siitä, voiko työkyvytön henkilö palata osa-aikaiseen työhön.

Osasairauspäivärahajärjestelmän valmisteluvaiheessa käytiin paljon keskustelua siitä, kuinka sairausjaksoja voitaisiin lyhentää ja samalla tukea työhönpaluuta ja helpottaa myös työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia. Useat asiantuntijat totesivat tuolloin, että 60 päivän sairauspoissaolojakso saattaa olla jo liian pitkä työhön paluun kannalta, ja että työhön paluuta olisi syytä tukea jo aiemmassa vaiheessa. Osasairauspäivärahajärjestelmään liittyy seuranta, jonka pohjalta tullaan arvioimaan osasairauspäivärahajärjestelmän kohderyhmän ja sijoituksen laajentamistarvetta sekä mahdollista velvoittavuutta.

Osasairauspäivärahan edellytykset

Osasairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle henkilölle. Palkansaajan osalta edellytyksenä on, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti työnantajansa kanssa. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40 – 60 prosenttiin aiemmasta. Työajan lyhentyminen voi olla joko päivittäistä tai viikoittaista.

Jo ennestään osa-aikatyösuhteessa ollut henkilö ei voi saada osasairauspäivärahaa. Esimerkiksi kokoaikaisesta työsuhteesta osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän työ ei ole lain tarkoittamaa kokoaikatyötä. Kokoaikatyön kestolle ennen sairauspoissaoloa ei ole asetettu edellytyksiä. Työsuhteen tulee kuitenkin jatkua koko osasairauspäivärahakauden ajan.

Osasairauspäivärahaoikeuden edellytyksenä on, että henkilö on saanut sairauspäivärahaa vähintään 60 päivältä ennen osasairauspäivärahakauden alkua.

Osasairauspäiväraha ja osittainen poissaolo perustuvat aina lääkärin arvioon siitä, että työntekijä pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Osasairauspäivärahaa haettaessa työntekijän on esitettävä hänen työtehtävänsä tuntevan työterveyslääkärin taikka muun hänen työolosuhteensa tuntevan lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä sekä siitä, että työntekijä sen kestäessä pystyy terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta suorittamaan osan työtehtävistään.

Myös yrittäjälle voidaan maksaa osasairauspäivärahaa, jos hän palaa osittaisesti yritystoimintaansa saatuaan vähintään 60 päivältä sairauspäivärahaa. YEL-työtuloon perustuvaa karenssiajan päivärahaa ei oteta huomioon laskettaessa 60 päivän maksuaikaa. Yrittäjän osalta edellytetään, että hän osoittaa luotettavan selvityksen omassa yrityksessä tehdyn työn vähentymisestä 40 – 60 prosentilla. Selvitys voi olla esimerkiksi kirjanpitäjän todistus, selvitys sijaisen palkkaamisesta tai muu luotettava selvitys.

Jos osasairauspäivärahan edellytykset lakkaavat kesken osasairauspäivärahakauden esimerkiksi sairauden tai työsuhteen päättymisen vuoksi, palaa työntekijä takaisin sairauspäivärahalle.

Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus

Osittainen työhönpaluu ja osasairauspäivärahan maksaminen työntekijälle perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Osa-aikainen työhönpaluu edellyttää aina molempien osapuolten suostumusta, ja tavallisesti aloite osa-aikaisesta työhönpaluusta tulee työntekijältä. Aloitteen voi kuitenkin lain mukaan tehdä niin työntekijä, työnantaja kuin työterveyshuoltokin. Järjestely on vapaaehtoinen, ja kuka tahansa osapuolista voi siitä kieltäytyä.

Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella, ja sen tekeminen edellyttää aina lääketieteellistä konsultaatiota työn tekemisen edellytyksistä.

Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että työaikaa on lyhennetty sopimuksella niin, että työtä tehdään vähintään 40 % ja enintään 60 % alan normaalista kokoaikaisen työntekijän työajasta. Työajan lyhentämistavasta ei ole laissa säännöksiä, ja työaikaa on mahdollista lyhentää joko päivittäin tai viikoittain. Näin ollen voidaan sopia esimerkiksi siitä, että työntekijä on kaksi päivää viikossa töissä ja kolme päivää sairauslomalla. Sopimus tulee tehdä vähintään kahden viikon ja enintään kolmen kuukauden määräajaksi.

Lähtökohta on, että työntekijä tekee osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana omia työtehtäviään. Mikäli tämä ei ole alentuneen työkyvyn vuoksi mahdollista, on osa-aikaisen sairausloman aikaisista työtehtävistä sovittava erikseen.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Näin ollen työnantaja ja työntekijä voivat aina sopia työntekijän paluusta kokoaikaisella sairauslomalle, tai – työkyvyn sen salliessa – kokoaikatyöhön.

Sopimus osa-aikatyöstä päättyy kuitenkin kesken sopimuskauden, jos työntekijä ei sairautensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään. Tällöin työntekijä jää jälleen kokoaikaiselle sairauslomalle. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy tällöin työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo ennen osa-aikaiselle sairauslomalle jäämistä päättynyt ja kysymys on saman sairauden jatkumisesta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työntekijän siirtyessä kokoaikaiselle sairauslomalle. Jos työntekijä sen sijaan sairastuu osa-aikatyön aikana muuhun sairauteen, vaikkapa flunssaan, hänellä on osa-aikaisen työsopimuksen kestäessä oikeus sairauslomaan. Tällöin työnantajalla on normaali työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus osa-aikatyön palkan mukaan. Lisäksi työntekijällä on oikeus osasairauspäivärahaan. Osa-aikatyötä koskeva sopimus ei pääty tilapäisen sairastumisen perusteella.

Kun osittaista sairauspoissaoloa koskeva sopimus päättyy, työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.

Osasairauspäivärahan määrä ja kesto

Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta.

Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa yhteensä 12 – 72 arkipäivän ajan kahden vuoden aikana. Osasairauspäivärahan vähimmäispituudeksi on säädetty 12 arkipäivää, koska tätä lyhyemmän ajan vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää sellaisia järjestelyitä, joita osa-aikatyön järjestäminen vaatii. Mikäli osasairauspäivärahakauden alettua käykin ilmi, ettei työntekijä sairauden takia selviä kokoaikatyössä, voidaan osasairauspäivärahaa poikkeuksellisesti maksaa lyhyemmältäkin ajalta.

Osasairauspäivärahassa ei ole erillistä omavastuuaikaa, koska sitä maksetaan välittömänä jatkona sairauspäivärahalle työkyvyttömyyden jatkuessa yhdenjaksoisena.

Osasairauspäivärahaa on haettava – kuten sairauspäivärahaakin – 4 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada. Päiväraha maksetaan aina vakuutetulle itselleen – ei siis työnantajalle. Osasairauspäivärahaa maksetaan aikaisintaan 1.1.2007 lähtien, mutta 60 päivän sairauspäivärahajakso on voinut kulua jo vuoden 2006 puolella.

Työntekijä hakee osasairauspäivärahaa itse Kelan toimistosta. Etuutta haetaan lomakkeella SV28, joka löytyy myös osoitteesta www.kela.fi.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki