CTA Paikka

Osakeyhtiölain muistilista – mikä muuttui uudessa laissa?

Muistilista perustuu 1.9.2006 voimaan tulleeseen osakeyhtiölakiin (OYL). Muistilista ei ole tyhjentävä.
5.12.2006

Kalle Kyläkallio Asianajaja, VT, Asianajotoimisto Susiluoto Oy

OYL kumosi 31.8.2006 asti voimassa olleen osakeyhtiölain (VOYL). VOYL:a sovelletaan OYL:n voimaan tulosta huolimatta asunto-osakeyhtiöihin siltä osin kuin asunto-osakeyhtiölaissa viitataan VOYL:iin. Vastaavasti VOYL:a sovelletaan edelleen sellaisiin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia.

Perustaminen

Osakeyhtiön voi perustaa vain simultaanimenettelyä noudattaen. Kaikki osakkeet on merkittävä perustamissopimuksessa. Mikäli osakkeiden merkintähinta on suurempi kuin OYL:n mukainen vähimmäisosakepääomamäärä 2500 euroa, perustamissopimuksessa voidaan määrätä osakkeiden yhteismerkintähintaa ylittävä määrä merkittäväksi osittain tai kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muussa tapauk-sessa se merkitään osakepääomaan. Jos osakkeilla on nimellisarvo, vä-hintään osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo on kuitenkin merkittävä osakepääomaan. Uusi osakeyhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta.

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestyksessä on pääsääntöisesti määrättävä neljästä asiasta. Nä-mä ovat yhtiön toiminimi, kotipaikka, toimiala ja tilikausi. Viimeksi mainituista voidaan tosin määrätä pelkästään perustamissopimuksessa. Muutoin noudatetaan OYL:ssa säädettyjä olettamasäännöksiä.

Mikäli nykyinen yhtiöjärjestyksen määräys on OYL:n vastainen, noudatetaan sen sijasta OYL:a. Jos osakeyhtiö muuttaa yhtiöjärjestystään, sen on samalla myös muutettava OYL:n vastaiset yhtiöjärjestyksen määräykset ja ilmoitettava ne rekisteröitäväksi. Kaikkia yhtiöjärjestyksen määräyksiä ei kuitenkaan tarvitse muuttaa. Esim. osakepääomaa ja nimellisarvoa koskevia markkamääräisiä määräyksiä ei tarvitse muuttaa, jos ne on otettu yhtiöjärjestykseen ennen 1.1.2002.

Hallituksen esityksen mukaan osakeyhtiön toimiala voidaan yhtiöjärjes-tyksessä määrätä yleiseksi eli kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. Suositus kuitenkin on, että yhtiön toimiala määrättäisiin yhtiöjärjestyk-sessä siten, että siitä kävisi ilmi, millä alalla (aloilla) yhtiö tosiasiassa toimii. Yleinen toimialamääräys vaikeuttaa ja hidastaa perustettavan yhtiön toiminimen saamista tai vanhan yhtiön toiminimen muuttamista, koska yleinen toimialamääräys edellyttää, että toiminimi on rekisteröintikelpoinen kaikilla mahdollisilla toimialoilla. Lisäksi mihin tahansa luokkaan haettu tavaramerkki voi estää toiminimen rekisteröinnin ja vastaavasti aikaisemmin rekisteröity toiminimi voi estää myöhemmän tavaramerkin rekisteröinnin.

Täsmällinen toimialamääräys on yhtiön edun mukainen, koska yhtiötä sitoo pääsääntöisesti vain sen toimialan puitteissa tehty toiminta ja/tai oikeustoimet. Täsmällinen toimialamääräys ei käytännössä myöskään rajoita yhden osakkaan yhtiön toimivaltaa, koska tällainen yhtiö voi aina saada koko osakekannan kannatuksen sellaisillekin oikeustoimille, jotka menevät yhtiöjärjestyksessä määrätyn toimialan ulkopuolelle. Toiminimisuoja määräytyy viime kädessä yhtiön tosiasiallisen toimialan perusteella.

Osakkeet ja osakepääoma

OYL:n mukaan osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä osakkeille nimellisarvo.

OYL ei enää tunne käsitettä etuosake. Sen sijaan OYL:ssa on säännökset äänivallattomasta osakkeesta. Sen ei tarvitse tuottaa erityistä taloudellista etua tavallisiin osakkeisiin verrattuna. Äänivallattomien osakkeiden olemassaolo perustuu yhtiöjärjestykseen. Entiset etuosakkeet säilyvät olennaisesti sellaisina kuin niistä on määrätty yhtiöjärjestyksessä.

Osakkeilla ja osakepääomalla ei ole enää kiinteää suhdetta toisiinsa. Osakkeita voidaan antaa ja/tai mitätöidä osakepääomaa korottamatta tai alentamatta. Tämä on mahdollista myös silloin, kun osakeyhtiön osakkeella on yhtiöjärjestyksen mukaan nimellisarvo. Tällöin osakepääoman on oltava vähintään osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo, mutta se voi olla myös tätä määrää suurempikin.

Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääomamäärä on 2500 euroa. Mikäli nykyisten yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäisosakepääoman määrää halutaan alentaa 8000 eurosta 2500 euroon saattamalla alenta-mismäärä jakokelpoiseksi, tämä edellyttää velkojien suojamenettelyä. Tämä puolestaan viivyttää osakepääoman alentamismenettelyä ja/tai eräissä tapauksissa tekee koko osakepääoman alentamisen tarkoituksettomaksi.

Vähemmistöoikeus

OYL on heikentänyt vähemmistöosakkeen omistajan asemaa. Kymmenen prosenttia osakkeenomistajista ei voi enää vaatia ylimääräistä tilintarkastajaa eikä heille taata oikeutta vähemmistöosinkoon. Se voidaan yhtiöjärjestyksen määräyksin evätä jo olevissa osakeyhtiöissä tosin vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella. Vähemmistöosinkoa koskevalla yhtiöjärjestyksen muutoksella voidaan maksettavaa osinkoa OYL:ssa säädetystä rajoittaa vain meneillään olevalta ja sitä myöhemmiltä tilikausilta, mutta ei jo päättyneeltä tilikaudelta.

Perustettavassa yhtiössä tällainen määräys voidaan ottaa alkuperäiseen yhtiöjärjestykseen. Lisäksi osakeyhtiöitä, joissa on enintään kymmenen osakkeenomistajaa, koskeva säännös oikeudesta tutustua yhtiön asiakir-joihin ja saada niistä jäljennöksiä on OYL:ssa poistettu.

Hallinto

OYL:ssa ei ole enää jaottelua pieniin ja suuriin osakeyhtiöihin osakepääoman määrän perusteella. Toimitusjohtaja ei enää ole pakollinen, vaikka osakeyhtiön osakepääoma olisi vähintään 80000 euroa. Toisaalta osakeyhtiössä voi olla hallintoneuvosto, vaikka osakeyhtiön osakepääoma olisi vain 2500 euroa. Lisäksi hallintoneuvostolta on poistettu toimitusjohtajan valintaoikeus. Toimielimen jäsenyys ei enää edellytä kir-jallista suostumusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö voitaisiin valita toimielimen jäseneksi ilman hänen antamaansa suostumusta tehtävään.

Oma pääoma

OYL on muuttanut oman pääoman käsitteistöä. Osakeyhtiön oma pää-oma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pää-omaan. Sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenar-vostusrahasto. Vapaata omaa pääomaa ovat muut rahastot sekä tilikau-den ja edellisten tilikausien voitto. Pääomalaina on erillinen taseen erä, jota koskevat olennaisesti samat säännöt kuin VOYL:n mukaan.

Rahoitus

Osakeannilla tarkoitetaan OYL:ssa, että yhtiö antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. Osakeannissa osakkeen merkintähinta voidaan, jos osakkeilla ei ole nimellisarvoa, joko kokonaan tai osittain merkitä osakepääoman sijasta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Yhtiön varojen jakaminen

OYL:n mukaan varojen jaon pohjana on viimeksi vahvistettu tilintar-kastettu tilinpäätös eikä, kuten VOYL:n mukaan, viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettu tilinpäätös. Varojen jako voi siis tapahtua tilin-päätöksen nojalla, mikä on päivätty muuksi kuin tilikauden päättymis-päiväksi eli siten myös meneillään olevalta tilikaudelta vahvistetun ti-lintarkastetun tilinpäätöksen perusteella. Varojen jako on mahdollista tilikauden päättymisen ja OYL:n mukaisen pidettävän varsinaisen yh-tiökokouksen välisenä aikana. Varojen jakaminen on mahdollista myös ensimmäisen tilikauden aikana. Lisäksi OYL on poistanut emoyhtiötä VOYL:n aikana koskeneen konsernitaseeseen perustuvan varojen jakorajoituksen. Varojen jako määräytyy pelkästään yhtiön oman taseen ja muiden yhtiöön liittyvien seikkojen perusteella.

Osakeyhtiön varoja ei saa jakaa, vaikka sillä on vapaata omaa pääomaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää osakeyhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Maksukykyä koskeva arviointi on tehtävä mahdollisimman lähellä jakopäätöstä. Maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon myös yhtiön tiedossa olevat tulevaisuuteen kohdistuvat seikat, kuten erääntyneet velat ja muut suoritukset ja niiden suhde yhtiön rahoitusmahdollisuuksiin. Maksukyvyttömyysrajoitus ei kuitenkaan estä osakeyhtiötä ottamasta velkaa varojen jaon mahdollistamiseksi, paitsi jos velanotto johtaa maksukyvyttömyyteen.

Uutta on, että yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta, jos yhtiökokous on samalla päättänyt jaon enimmäismäärän. Valtuutus on voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti. Valtuutusta voitaisiin Hallituksen esityksen mukaan käyttää esim. silloin, kun yhtiön maksuvalmius ei yhtiökokouksen pitohetkellä sallisi osingonjakoa, mutta olisi arvioitavissa, että tilanne parantuu myöhemmin tai kun osakkeenomistajat haluavat useampia kuin yhden osinkosuorituksen vuoden aikana.

Yhtiörakenteen muuttaminen

Sulautuvan osakeyhtiön osakkeenomistajalle sulautumisvastikkeen voi antaa kokonaan tai osittain muu taho kuin vastaanottava osakeyhtiö. Käytännössä yleisin tilanne lienee se, että tytäryhtiön emoyhtiö antaa sulautumisvastikkeen joko kokonaan tai osittain sen yhtiön osakkeenomistajille, mikä sulautuu emoyhtiön tytäryhtiöön. Jakautuminen on mahdollista myös aiemmin perustettuun yhtiöön eikä vaan uuteen yhtiöön. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että osakeyhtiön jakautumisen jälkeen on kolme tai useampi eriaikaisesti syntynyt osakeyhtiö.

Yksityinen osakeyhtiö voidaan muuttaa avoimeksi yhtiöksi, komman-diittiyhtiöksi tai osuuskunnaksi. Lisäksi yksityisen osakeyhtiön toimin-taa voidaan jatkaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Em. tilanteissa yksityisen osakeyhtiön yhtiömuodon muutos edellyttää velkojien suo-jamenettelyä. Julkista osakeyhtiötä ei voi suoraan muuttaa em. yhtiömuodoiksi tai yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi, vaan se pitää ensin muuttaa yksityiseksi osakeyhtiöksi, jotta yhtiömuodon muutos onnistuisi halutulla tavalla. Yritysmuodon muutos tulee voimaan, kun se on rekisteröity.

Yhtiön purkaminen

OYL:ssa ei enää ole käsitettä pakkoselvitystila. VOYL:ssa pakkoselvitystila liittyi tilanteisiin, joissa osakeyhtiön oma pääoma on lähinnä tappiollisen toiminnan seurauksena alle puolet osakepääomasta. Osakeyhtiön tulee havaittuaan, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä pitää sen jälkeen kolmen kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta yhtiökokous, jossa päätetään toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Jos yhtiön tervehdyttäminen ei onnistu, se ei johda automaattisesti yhtiön asettamiseen selvitystilaan, vaan yhtiön toiminta voi jatkua, vaikka yli 12 kuukautta olisi kulunut siitä yhtiökokouksesta, jossa tervehdyttämisestä päätettiin.

Osakepääoman menettäminen

Osakeyhtiön tulee tehdä ilmoitus osakepääoman menettämisestä kaup-parekisteriin silloin, kun yhtiön koko oma pääoma on menetetty eli oma pääoma on negatiivinen. Pääomalaina luetaan Hallituksen esityksen mukaan osakepääoman menettämisasiassa omaan pääomaan. Rekiste-rimerkintää osakepääoman menettämisestä yhtiö voi pyytää poistetta-vaksi rekisteristä silloin, kun rekisteriviranomaiselle on esitetty tilintar-kastajien tarkastama tase, jonka mukaan yhtiön oma pääoma on vähin-tään puolet osakepääomasta.

Lähteet:
Hallituksen esitys 109/2006 vp
Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 (OYL)
Laki osakeyhtiölain voimaanpanosta 21.7.2006/625
Osakeyhtiölaki 29.9.1978/734 (VOYL)

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki