CTA Paikka

Osakassopimuksen tekeminen pk-yrityksessä

Osakkeenomistajien väliset suhteet määräytyvät paitsi voimassa olevan lainsäädännön mukaan, yhä useammin osakkaiden välisen osakassopimuksen perusteella. Seuraavassa luodaan yleiskatsaus osakassopimukseen, sen tekemisen tärkeyteen ja keskeiseen sisältöön.
20.5.2008

Markku Varhela asianajaja, osakas Asianajotoimisto Oy Juridia Ab

Osakassopimuksen sisällöstä ei voi antaa kovin tarkkoja yleissuosituksia, koska tarpeet ja tilanteet vaihtelevat huomattavasti. Tämä esitys on tarkoitettu vain yleisluonteiseksi katsaukseksi ja muistuttamaan osakassopimuksen tekemisen tärkeydestä. Tässä asiaa tarkastellaan vain osakeyhtiö- ja sopimusoikeuden näkökulmasta, eikä eri vaihtoehtojen verovaikutuksia ole lainkaan otettu huomioon.

Osakeyhtiön hallinto

Syksyllä 2006 voimaantulleessa uudessa osakeyhtiölaissa (21.7.2006/624) jätettiin yhtiön osakkaille entistä enemmän valinnanvapautta päättää siitä, miten yhtiötä ja sen asioita hoidetaan ja hallinnoidaan.

Osakkeenomistajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet on syytä sopia osakassopimuksessa. Yhtiöjärjestyksessä ei nykysäännösten mukaan ole kovinkaan monta pakollista kohtaa. Osakkeenomistajien keskinäisistä suhteista ei yhtiöjärjestyksessä yleensä juurikaan ole määräyksiä, osakkeiden lunastusoikeutta lukuun ottamatta. Näistä asioista sovitaan – ja on syytä sopia – osakassopimuksessa. Yhtiöjärjestys on sen sijaan usein järkevää pitää sisällöllisesti varsin vähäisenä.

Lainsäädännössä ei ole säännöksiä osakassopimuksesta. Tämä jättää osakkeenomistajille melkoisen paljon liikkumavaraa. Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että osakassopimuksen sisältö on syytä miettiä kohtuullisen tarkkaan, koska lainsäädännöstä ei kaikin osin ole lainkaan toissijaistakaan apua.

Yhdenvertaisuus

Osakeyhtiölain mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Tästä yhdenvertaisuudesta poikkeavasti voidaan sopia eri osakkeiden erilaisista äänimääristä ja toisaalta erilaisesta oikeudesta voitto-osuuteen. Osakassopimuksessa voidaan tämän lisäksi sopia osakkaiden keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista huomattavan paljon yksityiskohtaisemmin ja vapaammin.

Pääsääntönä voi sanoa, että osakassopimusta sovelletaan osakkeenomistajien välisessä suhteessa ennen yhtiöjärjestystä ja osakeyhtiölakia. Vain lain pakottavat harvalukuiset säännökset syrjäyttävät osakassopimuksen. Sen lisäksi osakassopimukseen sovelletaan yleisiä sopimusoikeuden oppeja muun muassa kohtuuttomien sopimusehtojen osalta. Periaatteena kuitenkin on, että osakassopimus sitoo tekijöitään ja että se pitkälti määrää yhtiön toimintaa.

Milloin tarvitaan osakassopimusta?

Pääsäännöksi voisi sanoa, että pk-yrityksen osakkeenomistajat tarvitsevat aina osakassopimusta, jos osakkeenomistajia on enemmän kuin yksi. Osakassopimus on syytä tehdä kirjallisesti, asia on aivan liian monimutkainen jätettäväksi suullisen sopimuksen varaan.

Osakassopimus kannattaa tehdä samaan aikaan, kun yhtiötä ollaan perustamassa. Parasta olisi, että se tulee voimaan samalla, kun yhtiö perustetaan. Näin ei jää lainkaan sellaista välitilaa, jolloin sopimus ei olisi voimassa. Toisaalta, mikäli yhden omistajan yhtiöön on tulossa uusia osakkeenomistajia joko osakekaupan tai osakeannin seurauksena, on syytä tehdä kaikkia osakkeenomistajia sitova osakassopimus, jonka voimaantulo sidotaan taas uusien osakkeenomistajien osakeomistuksen alkamisajankohtaan.

Osakassopimus on syytä pitää ajan tasalla eli sitä kannattaa päivittää muuttuneita tarpeita ja uusia tilanteita vastaavaksi aina aika ajoin. Vähintään on aihetta ajoittain katsoa, onko tarvetta sopimuksen muuttamiseen.

Osakkeenomistajan velvollisuudet

Osakkeenomistajalla ei ole lain mukaan yhtiötä kohtaan mitään velvollisuuksia, lukuun ottamatta velvollisuutta maksaa merkitsemiensä osakkeiden hinta. Jos osakkaalle halutaan asettaa velvollisuuksia, voidaan tästä sopia osakassopimuksessa.

Osakas voi olla esimerkiksi velvollinen tiettyyn työsuoritukseen yhtiön hyväksi muutenkin kuin mahdollisen työsopimuksensa nojalla tai vaikka hän ei olisi lainkaan yhtiön palveluksessa. Samoin voi olla tarpeen sopia velvollisuudesta tietyissä tilanteissa osallistua yhtiön rahoittamiseen tai vakuuksien järjestämiseen, mikäli senkaltaiseen tilanteeseen on aihetta ennakolta varautua.

Osakassopimus ei syrjäytä työsopimusta. Tämän vuoksi työntekijäasemassa olevien osakkeenomistajien kanssa on syytä tehdä osakassopimuksen lisäksi työsopimus, jossa määritellään työsuhteen ehdot.

Yhtiön hallinto ja päätöksenteko

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön päätösvaltaa käyttää yhtiökokous ja päätökset tehdään useimmissa tapauksissa enemmistöperiaatteella. Samaa periaatetta noudatetaan lain mukaan myös hallituksessa. Osakassopimuksissa on usein sovittu, että tietyt yhtiön toiminnan kannalta keskeiset asiat edellyttävät yhtiökokouksessa tai vastaavasti hallituksessa joko tietyn suuruisen määräenemmistön kannatusta tai jopa yksimielisyyttä taikka tiettyjen nimettyjen osakkaiden suostumusta.
Tärkeimpiä tällaisia asioita ovat yhtiön toiminnan olennainen muuttaminen, yhtiön harjoittaman liiketoimintaalueen myyminen tai uuden ostaminen, yhtiön kokoon nähden suurehkot investoinnit sekä muut yhtiön toiminnan kannalta tärkeät kulloinkin sopimukseen kirjattavat seikat.

Osakassopimuksessa myös tyypillisesti sovitaan hallituksesta, joko sen kokoonpanosta nimeltä mainiten tai ainakin niin, että sovitaan, miten tai kenen nimeäminä hallituksen jäsenet valitaan. Hallituksen kokoonpanolla on luonnollisesti suuri merkitys yhtiön johtamisessa, joten asia kannattaa kirjata osakassopimukseen.

Uusien osakkaiden ottaminen

Uusien osakkaiden ottamisesta sopiminen on eräs osakassopimukseen kirjattavista tärkeistä asioista. Uuden osakkaan ottaminen on monella tavalla pk-yritykselle ja sen osakkeenomistajille tärkeä kysymys. Osakassopimukseen kannattaa kirjata, millä periaatteella yhtiöön mahdollisesti otetaan uusia osakkaita ja keiden tai kuinka suuren enemmistön päätöstä se edellyttää. Usein uusien osakkaiden ottaminen sovitaan yksimielisyyttä edellyttäväksi toimenpiteeksi.

Uuden osakkeenomistajan mukaantulo vaikuttaa suoraan kaikkien tai ainakin joidenkin osakkeenomistajien omistusosuuteen riippuen siitä, kuinka osakkuus toteutetaan. Tilanteesta riippuen osakas otetaan mukaan joko myymällä hänelle osakkeita tai suuntaamalla hänelle osakkeita uusosakeannissa taikka antamalla yhtiön hallussa olevia olemassa olevia osakkeita. Ensin mainitussa mallissa osakkeiden myyntihinta menee vanhoille osakkeenomistajille, jälkimmäisissä yhtiölle.

Osakkeiden lunastaminen

Osakkeet ovat vapaasti luovutettavissa, jollei toisin sovita. Käytännössä monien pk-yritysten ja suurempienkin yhtiöiden yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, jolla osakkeenomistajille annetaan tietyin ehdoin oikeus lunastaa ulkopuoliselle tarjottavat tai muuten siirtymässä olevat osakkeet. Lunastuslausekkeella pyritään estämään osakkeiden joutuminen tuntemattomien tai epätoivottavien ulkopuolisten haltuun. Erityisesti pk-yrityksissä osakkeenomistajien henkilöllisyydellä on suuri merkitys, minkä vuoksi osakkeiden vapaata luovuttamista halutaan rajoittaa.

On syytä erikseen miettiä, onko tarvetta antaa lunastusoikeus muille osakkaille, jos osakkeenomistaja lakkaa työskentelemästä yhtiössä. Usein näin on. Lisäksi kannattaa harkita, miten suhtaudutaan osakkeiden siirtymiseen suvussa esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tai perinnön yhteydessä.

Lunastamisesta voi yhtiöjärjestyksen lisäksi olla tarkempia määräyksiä osakassopimuksessa. Siellä voi olla sovittuna tarkempia määräyksiä ja menettelytapoja erilaisia lunastustilanteita varten. Samoin osakassopimuksessa sovitaan usein tarkkaankin lunastushinta, joka sekin saattaa olla eri lunastustilanteissa erilainen ja määräytyä eri perustein.

Lunastushinta voidaan määritellä monin eri tavoin. Tästä voi yhtiöjärjestyksessä ja sitä täydentäen osakassopimuksessa olla hyvinkin tarkat määräykset. Usein ei määritellä varsinaista hintaa vaan hinnanlaskentaperuste, jonka mukaan hinta sitten kulloinkin esimerkiksi taseen perusteella lasketaan.

Ollakseen ulkopuolista sitova ei riitä, että lunastuslauseke otetaan osakassopimukseen. Sen lisäksi yhtiöjärjestyksessä on oltava maininta osakkeenomistajien lunastusoikeudesta ja lunastushinnan määräytymisperusteista. Vasta näin voidaan varmistaa, että lunastukseen oikeutettu voi todella käyttää tarvittaessa lunastusoikeuttaan.

Voitonjaon periaatteet

Voitonjaon periaatteista on hyvä sopia etukäteen osakassopimuksessa. Yhtiöstä, sen toimialasta, kehitysvaiheesta, pääomantarpeesta sekä tietenkin osakkeenomistajien omista tarpeista johtuen voitonjakopolitiikka saattaa eri yhtiöissä poiketa huomattavastikin toisistaan. Toisissa yhtiöissä pyrkimyksenä voi olla pääomien kartuttaminen, toisissa taas kaiken jakokelpoisen varallisuuden jakaminen osakkeenomistajille.

Olipa tavoite mikä tahansa, asiasta kannattaa sopia osakassopimuksessa. Vähintään pääperiaate voitonjaon osalta on hyvä kirjata osakassopimukseen. Liian jäykäksi ja joustamattomaksi tätä kirjausta ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan tietty joustonvara on syytä säilyttää.

Kilpailukielto

Työsuhteessa oleva ei saa kilpailla työnantajansa kanssa. Tämä rajoitus ei koske sellaisia osakkeenomistajia, jotka eivät ole yhtiössä töissä. Osakassopimukseen kuuluvat ehdottomasti määräykset kilpailukiellosta. Tämä voidaan ulottaa myös osakkuuden päättymistä seuraavaan aikaan.

Kilpailukielto voi sisältää kaksi pääelementtiä. Ensinnäkin kiellon kilpailla yrittäjänä, osakkeenomistajana tai työntekijänä yhtiön kanssa ja toisekseen kiellon rekrytoida yhtiön työntekijöitä tai kalastella yhtiön asiakkaita osakassopimuksen voimassa ollessa ja määräajan sen päättymisen jälkeen.

Pk-yrityksissä on useimmiten tarvetta kilpailukiellolle. Kilpailukielto vaatii tehosteekseen sopimussakon. Sen määrä voi vaihdella huomattavasti. Siihen vaikuttavat yhtiön koon lisäksi muun muassa osakeomistuksen ja sijoituksen suuruus sekä kilpailukiellon merkitys yhtiön kannalta. Mitä erityisempää osaamista yhtiössä on, sitä suurempi merkitys kilpailukiellolla sen toiminnan turvaamisessa on ja sitä suurempi sopimussakko on perusteltavissa.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Siltä varalta, että osakkeenomistajien välillä syntyy erimielisyyksiä, on hyvä sopia niiden ratkaisemistavasta ennakkoon. Vaihtoehtoina voivat tulla kyseeseen käräjäoikeus tai välimiesoikeus. Osakassopimuksissa käytetään kumpaakin mallia.

Pk-yhtiössä voi hyvin ajatella, että erimielisyydet ratkaistaisiin yhden välimiehen muodostamassa välimiesoikeudessa. Tällainen menettely ei tule olennaisesti kalliimmaksi kuin käräjäoikeusprosessikaan. Sen sijaan se on yleensä paljon nopeampaa, minkä lisäksi osapuolten asioiden käsittely saadaan pidetyksi suojassa julkisuudelta.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki