Millaista on kirjanpitovelvollisten talousrikollisuus?

Lähtökohta on se, että uusi laki koskee 1.9.2004 ja sen jälkeen alkaneita konkursseja. Tähän pääsääntöön on laissa kuitenkin lukuisia poikkeuksia, joilla on vaikutuksia myös sitä ennen alkaneiden, ”vanhojen” konkurssipesien hoidossa. Tärkein poikkeuksista on se, että pesänhoitajan ja velkojien päätösvaltaa ja sen siirtämistä koskevia uusia säännöksiä sovelletaan myös ennen 1.9.2004 alkaneissa konkurssipesissä. Pesänhoitajalla on siten valtuus käsitellä ja päättää ainoastaan juoksevista tai kiireellisistä asioista ilman velkojainkokouksen nimenomaista valtuutusta. Tosin vanhoissakin pesissä voidaan ns. fyysisen velkojainkokouksen sijasta pitää puhelinkokous tai kuulla velkojia muussa päätöksentekomenettelyssä kirjallisesti tai sähköpostin välityksin. Mikäli velkojainkokous on antanut pesänhoitajalle oikeuden myydä konkurssipesän omaisuutta, valtuutus on voimassa enintään vuoden uuden lain voimaantulosta, minkä jälkeen valtuutus on uusittava. Käytännössä näillä uudistuksilla pyritään parantamaan velkojien tosiasiallisia mahdollisuuksia kontrolloida pesänhoitajien toimintaa ja mahdollisuuksia puuttua ja vaikuttaa konkreettisiin tilanteisiin entistä paremmin.

Konkurssipesän omaisuuden hoitoa ja myyntiä koskevia uuden lain säännöksiä sovelletaan pääosin vanhoihinkin pesiin. Niinpä omaisuus on myytävä, konkurssipesän alkamisajankohdasta riippumatta, pesän kannalta edullisimmalla tavalla. Pesällä on oikeus saada panttiomaisuuden myyntihinnasta korvaus pesänhoitajan palkkiosta panttiomaisuuden myynnistä. Myös lopputilitystä ja jälkiselvitystä koskevia uuden lain säännöksiä sovelletaan vanhoihinkin pesiin, mutta tässä suhteessa uudet säännökset eivät kuitenkaan merkittävästi muuta vanhaa käytäntöä.

Konkurssin alkaminen

Konkurssihakemukseen ei uusi laki vaikuta merkittävästi. Konkurssin yleisenä edellytyksenä säilyy velallisen maksukyvyttömyys. Nimenomaisesti on kuitenkin säädetty, että velkojan on konkurssihakemuksen yhteydessä osoitettava velallisen maksukyvyttömyys. Tällainen tilanne on esim. silloin, kun ulosotossa on viimeisen kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suoritukseksi (ns. varattomuustodistus). Tähän perusteeseen voi vedota kuka tahansa velkoja, ei siis vain se, joka on ko. ulosottoa hakenut. Myös se, jos liiketoiminnastaan kirjanpitovelvollinen velallinen ei viikon kuluessa velkojan maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa, osoittaa maksukyvyttömyyttä. Kyse on vastaavasta konkurssiperusteesta, joka aikaisemmin liittyi ns. 8 päivän maksukehotukseen. Tällä perusteella konkurssihakemus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa maksukehotuksen tiedoksiannosta, mikä vastaa aikaisempaa oikeuskäytännön luomaa raamia.

Konkurssihakemuksen käsittely tuomioistuimessa menee pääsääntöisesti aikaisempaan tapaan. Uudistuksena voidaan kuitenkin mainita se, että tuomioistuin voi nyt ilman velkojan suostumustakin lykätä asian käsittelyä enintään yhdellä viikolla. Aikaisemmin tällaista mahdollisuutta ei lainsäädännössä ollut, vaikkakin monet käräjäoikeudet käytännössä saattoivat perusteltuihin lykkäyspyyntöihin velallisen puolelta suostuakin.

Lähtökohtana on se, että tuomio-istuin määrää konkurssin alkaessa pesänhoitajan, joka jatkaa koko konkurssimenettelyn ajan. Mikäli pesänhoitajaa ei voida heti konkurssi alkaessa määrätä, esim. jos ei ole tietoa velallisen suurimmista velkojista, määrätään tilapäinen pesänhoitaja. Tällöin varsinainen pesänhoitaja on määrättävä 2 viikon kuluessa tilapäisen hoitajan määräämisestä. Viimeksi mainitun valtuudet ovat hyvin rajalliset.

Konkurssin oikeusvaikutukset

Lähtökohtaisesti konkurssin oikeus-vaikutukset velallisen määräämisvaltaan, oikeastaan sen lakkaamiseen nähden pysyvät ennallaan. Merkittävä muutos on kuitenkin se, että velallisen konkurssin alkamisen jälkeenkin tekemä oikeustoimi sitoo pesää, jos velallinen on tehnyt oikeustoimen ennen kuin konkurssin alkamisesta on kuulutettu eikä toinen osapuoli tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää konkurssista. Tämä luonnollisesti korostaa pesänhoitajan toiminnan nopeuden tärkeyttä heti konkurssin alettua, esim. siinä suhteessa, että pankkeihin ilmoitetaan mahdollisimman nopeasti konkurssin alkamisesta.

Pesäluettelo

Velkojien kannalta tärkeimpänä informaatiolähteenä pesän varallisuus- ja velkatilanteesta säilyy edelleen pesäluettelo, joka on laadittava lähtökohtaisesti kahden kuukauden kuluessa konkurssiin asettamisesta, ellei tuomioistuin anna lisäaikaa perustellusta syystä. Velallisen on edelleen vahvistettava allekirjoituksellaan pesäluettelo, ja hän voi tehdä siihen varaumia ja huomautuksia. Pesänhoitajan vaatimuksesta tuomioistuin voi määrätä velallisen vannomaan pesäluettelo oikeaksi, mikä on muutos aikaisempaan käytäntöön nähden, jolloin pesäluettelo piti vannoa tuomioistuimessa velallisen edustajien toimesta oikeaksi jokaisen konkurssin yhteydessä. Pesänhoitajan on toimitettava pesäluettelo tiedoksi velalliselle, suurimmille velkojille ja pyynnöstä muillekin velkojille. Pesänhoitajan on lisäksi laadittava velallisesta ja hänen toiminnastaan ns. velallisselvitys, joka vastaa entistä väliaikaisen pesänhoitajan selvitystä, samassa ajassa kuin pesäluettelokin tulee laatia. Velallisselvitys toimitetaan syyttäjälle, velalliselle, sekä pyynnöstä velkojille ja esitutkintaviranomaisille.

Konkurssivalvonta

Jollei konkurssi raukea, on pesänhoitajan viipymättä määrättävä valvontapäivä, kun pesäluettelo on valmistunut. Tämä menettelytapa on uusi, koska aikaisemmin tuomioistuin määräsi valvontapäivän, johon mennessä velkojien oli ilmoitettava saatavansa joko tuomioistuimelle tai pesänhoitajalle, tilanteesta riippuen. Uuden lain mukaan valvontapäivän on oltava aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua määräyshetkestä. Asiasta ilmoitetaan tuomioistuimelle ja kuulutetaan virallisessa lehdessä.

Valvontakirjelmä on samansisältöinen kuin tähänkin asti. Uutta on kuitenkin se, että pesänhoitaja voi ilmoituksellaan velalliselle vapauttaa velallisen valvontavelvollisuudesta. Myös panttaukseen tai kuittaukseen vetoavien velkojien on nykyään valvottava saatavansa, päinvastoin kuin aikaisemmin. Uutta on myös se, että pankki ei enää saa kuitata maksuliiketilillä olevia varoja saataviinsa.

Uutta on niin ikään se, että velkoja voi valvoa saatavansa tai esittää lisävaatimuksen vielä valvontapäivän jälkeen (ns. jälkivalvonta). Tämän edellytyksenä on kuitenkin se, että velkoja suorittaa konkurssipesälle maksun, jonka suuruus on prosentti valvotun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä.

Jakoluetteloehdotus

Valvontojen perusteella pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen. Pesänhoitaja voi ottaa konkurssisaatavan jakoluetteloehdotuksessa huomioon ilman valvontaakin, jos saatavan perusteesta ja määrästä ei ole epäselvyyttä. Pesänhoitajan on tällöin ilmoitettava velkojalle hyvissä ajoin, minkä suuruisena saatava otetaan jakoluetteloehdotuksessa huomioon. Myös etuoikeudet tulee ottaa huomioon, vaikka niitä ei olisi valvottukaan, jos etuoikeuden peruste on pesänhoitajan tiedossa. Jakoluetteloehdotus on laadittava 2–4 kk:n kuluessa valvontapäivästä. Siihen merkitään pesänhoitajan tekemät riitautukset. Jakoluetteloehdotus lähetetään tiedoksi velalliselle sekä niille velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet ja ilman pyyntöäkin niille velkojille, joiden valvonta on riitautettu tai jonka osalta on esitetty muu huomautus.

Velkojien riitautukset

Velkojalla on kuukausi aikaa jakoluetteloehdotuksen valmistumisesta riitauttaa muiden velkojien saatavia. Velkojalla, jonka saatavan pesänhoitaja on riitauttanut, on mahdollisuus samassa ajassa esittää oma lausumansa. Pesänhoitajan tulee antaa velkojalle, jonka saatavan toinen velkoja on riitauttanut, tilaisuus lausua riitautuksesta. Tästä lausumasta on pesänhoitajan puolestaan vielä annettava riitauttajalle tilaisuus lausua.

Jakoluettelo

Riitautusten ja lausumien jälkeen pesänhoitaja laatii lopullisen jakoluettelon. Se on toimitettava 3 kk:n kuluttua jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä tuomioistuimelle vahvistettavaksi. Myös riitautusasiakirjat on tässä yhteydessä toimitettava tuomioistuimelle. Tuomioistuin vahvistaa sitten jakoluettelon, mikä prosessuaalisesti vastaa aikaisempaa konkurssituomiota. Mahdollisten riitautusten käsittely jatkuu riita-asioina, ellei tuomioistuin jakoluettelon vahvistamisen yhteydessä anna asiasta ratkaisua.

Edellä viitattu ns. jälkivalvonta ei ole mahdollista enää jakoluettelon vahvistamisen jälkeen, ellei saatavan puuttuminen jakoluettelosta johdu velkojasta riippumattomasta syystä tai saatava ole syntynyt takaisinsaannin seurauksena tai jälkivalvontaan on muutoin perusteltu syy.

Konkurssipesän hallinto

Jos tilapäinen pesänhoitaja määrätään, hänen tehtävänään on ainoastaan ottaa haltuun ja säilyttää pesän omaisuus. Varsinainen pesänhoitaja pysyy samana koko konkurssimenettelyn ajan. Ensimmäinen velkojainkokous on pidettävä 2 kk:n kuluessa pesäluettelon valmistumisesta ja viimeistään 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta. Kutsumismenettelyyn ei ole säädetty aiempaan verrattuna olennaisia muutoksia.

Pesänhoitajan päätösvaltaan kuuluvat pesän hallintoon liittyvät juoksevat asiat sekä velkojainkokouksen hänelle delegoimat asiat. Pesänhoitaja voi tehdä päätöksen velkojainkokoukselle kuuluvista asioista, joita ei voida lykätä aiheuttamatta konkurssipesälle haittaa. Velkojat voivat asettaa velkojatoimikunnan, joka avustaa ja valvoo pesänhoitajaa, lähinnä laajoissa pesissä. Aiemmin velkojatoimikuntaa ei konkurssimenettelyssä ole tunnettu. Velkojainkokous voidaan korvata muulla päätöksentekomenettelyllä, jossa velkojat pesänhoitajan pyynnöstä ilmoittavat kantansa kirjallisesti tai sähköisenä viestinä.

Mainittakoon vielä, että uudessa konkurssilaissa on nimenomainen säännös siitä, että omaisuuden myynti pesänhoitajalle, tämän avustajalle ja näiden läheisille on kielletty.

Konkurssimenettelyn päättyminen

Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus realisoitu, laatii pesänhoitaja lopputilityksen. Se sisältää erittelyt pesän tuloista ja menoista sekä jako-osuusluettelon niistä suorituksista, jotka konkurssipesän varoista tullaan jakoluettelon mukaisesti velkojille suorittamaan. Pienille saataville voidaan maksaa arvioitu jako-osuus jo ennen lopputilitystä. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys hyväksytään velkojainkokouksessa. Lopulliset jako-osuudet maksetaan hyväksytyn lopputilityksen mukaisesti, kuten tähänkin asti on toimittu.

Konkurssi voi päättyä myös sovintoon. Se on mahdollinen, jos sovintoa kannattaa 80 % velkojien äänimäärästä sekä jokainen velkoja jonka äänimäärä on vähintään 5 % velkojien yhteenlasketuista saatavista (äänistä). Näin syntynyt sovinto tulee vielä vahvistaa tuomioistuimessa.