CTA Paikka

Lomautukset ja palkkakirjanpito

Lomautuksen tarkoituksena on keskeyttää palkanmaksu ja työn tekeminen tilapäisesti taloudellisista ja tuotannollisista syistä työnantajan yksipuolisella päätöksellä.
20.10.2009

Risto Tuominen lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät ry

Lomautuksen peruslähtökohta on selvä, lainsäädännössä ja erityisesti työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden johdosta eräitä etuja lomautukseen kertyy. Perusteena voidaan pitää kohtuussyitä tai näkemystä, jonka mukaan lomautuksella tai sen ajoituksella ei voida välttää tärkeiksi katsottavia työnantajavelvoitteita.

Seuraavassa on pyritty valaisemaan tilanteita, joissa lomautus sivuaa jotakin lainsäädännön tai työehtosopimuksen säätelemää erikoistapausta. Koska jokainen työehto­sopimus sisältää alakohtaisia määräyksiä palkan rakenteesta, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yksityiskohtaisia laskentaesimerkkejä, vaan asia pyritään esittämään yleisellä tasolla, jolloin sovellettavuus on laajin.

Lomautustavat ja palkanmaksu

Lomautuksen toteuttamistapaa ei ole työsopimuslaissa tyhjentävästi määritelty. Lomautus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva ilman takarajaa. Yrityksen työvoiman tarve on päätöksenteon kannalta olennainen tekijä. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena, jolloin viikossa on normaalisti viisi lomautuspäivää, tai osa-aikaisena, jolloin kyseessä voi olla lyhennetty työviikko tai lyhennetty työpäivä. Myös niin sanottu vuoroviikkolomautus on mahdollinen, eli lomautettuna ollaan viikko tai kaksi ja tämän jälkeen vastaavasti työssä. Eri lomautustapoja voidaan käyttää samaan ­aikaan siten, että osa työntekijöistä on kokonaan lomautettuna ja osa tekee lyhennettyä työviikkoa tai työpäivää.

Osa-aikaisessa lomautuksessa joudutaan palkasta vähentämään lomautuspäivien tai lomautustuntien palkat. Työsopimuslaki ei käsittele tätä asiaa erityisesti, mutta useimmissa työehtosopimuksissa on määräyksiä osa-ajan palkan laskemisesta, joita on normaalisitovassa ja yleissitovassa kentässä noudatettava. Kuukausipalkan osalta tilanteessa, jossa työehtosopimus määrittelee kiinteäksi jakajaksi esimerkiksi 21, maksetaan palkka tehtyjen työpäivien lukumäärän mukaan tai vähennetään lomautuspäivien palkka kuukausipalkasta. Ellei kiinteää jakajaa ole työehtosopimuksessa, käytetään kunkin kuukauden todellisia työpäiviä jakajana, jolloin päiväpalkan suuruus kuukausittain vaihtelee. Osapäiväisen lomautuksen osalta kuukausipalkkaa joudutaan myös vähentämään. Tällöin työehtosopimuksissa on usein tuntipalkkajakajana 160, kun säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia, ja 158, kun viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta tilanne on vastaavankaltainen, mutta palkka maksetaan vain tehdyiltä työtunneilta, joten erityistä jakajaa ei tarvita.

Palkan lisiin lomautus ei vaikuta, vaan ne maksetaan yleensä tehtyjen työtuntien mukaan. Ylityön osalta on huomattava, että lomautus ei työaikalain mukaan ole työssäoloon rinnastettavaa aikaa, vaan tehtyjen tuntien kokonaismäärä 40 tuntia/viikko on ylityön alkamisen raja. Eräissä teollisuuden työehtosopimuksissa velvoitetaan maksamaan korvausta ”kuten viikoittaisesta ylityöstä”. Tähän etuun on oikeus, jos työntekijä ei esimerkiksi lomautuksen takia ole voinut tehdä säännöllistä viikoittaista työaikaa kokonaan ja on työssä vapaapäivänään.

Luontoisetujen osalta työsopimuslaissa on määräys, jonka mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkka­etuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jonka työnteko on estynyt hyväksyttävän syyn vuoksi. Tämän on katsottava käsittävän lomautuksenkin, vaikka muilta osin oikeutta palkkaan ei ole. Kokoaikaisen lomautuksen aikana ei voida suorittaa ennakonpidätystä, joten työntekijä joutuu itse huolehtimaan verojen maksusta tai sitten jättää etu jälki­verotettavaksi. Osa-aikaisen lomautuksen aikana palkanmaksu jatkuu vastaten lyhennettyä työaikaa, jolloin ennakonpidätys on mahdollinen.

Lomautus ja vuosiloman kertyminen

Lähtökohtaisesti lomautusajalta ei kerry vuosilomaa. Vuosilomalaissa on kuitenkin poikkeusmääräys loman ansaitsemisesta lyhyeltä ajalta lomautuksen alkaessa. Kokoaikaisen lomautuksen osalta ansainta tapahtuu lomautuksen alkaessa, 30 ensimmäiseltä menetetyltä työpäivältä jokaisen erillisen lomautuksen osalta eli niiltä päiviltä, jolloin työntekijä olisi voinut olla työssä, ellei olisi lomautettuna. Useimmiten kyseessä on kuuden viikon ajanjakso. Mikäli työntekijä saman lomautuksen kestäessä on sopimuksen perusteella työssä vaikkakin vain lyhyen ajan, alkaa kyseinen 30 työpäivän pituinen ansaintajakso alusta. Tämä saattaa tehdä lyhyen työjakson yllättävänkin kalliiksi kokonaispalkkakustannuksiltaan. Äärimmäisenä esimerkkinä voidaan nähdä tilanne, jossa työntekijä on koko lomanmääräytymisvuoden lomautettuna, mutta tekee joka kuukauden alussa parin päivän työn. Lomaa tulee näin ansaituksi kaikilta kuukausilta eli täydet 30 lomapäivää. Tämän tyyppinen loman ansainta lomanmääräytymisvuonna ei sisällä enimmäismäärää ansaintapäivien osalta.

Osapäiviksi lomautettu ansaitsee lomaa samoin kuin koko­aikainenkin, koska työpäivien lukumäärä ei vähene. Lomapalkka tulee myös kokoaikaisen palkan mukaan, koska työsuhde sinänsä on edelleen kokoaikainen. Lyhennetylle työviikolle lomautettu tai vuoroviikkolomautettu ansaitsee lomaa erilaisen ansaintajärjestelmän mukaan. Tällaisen lomautuksen alkamisesta kuusi ensimmäistä kuukautta on aikaa, jolta lomaa ansaitaan työ- tai lomautuspäivien lukumäärästä riippumatta. Kuuden kuukauden jakson täytyttyä joudutaan laskemaan kultakin kalenterikuukaudelta erikseen tehtyjen työpäivien lukumäärä. Alle 14 työpäivää johtaa siihen, ettei kyseiseltä kuukaudelta lomapäiviä ansaita. Mikäli järjestelmä on voimassa alle 6 kuukautta, jonka jälkeen työt jatkuvat, mutta myöhemmin joudutaan lomauttamaan samalla järjestelmällä, alkaa uusi enintään 6 kuukauden ansaintajakso. Jos tämän tyyppinen lomautus jatkuu lomanmääräytymisvuoden vaihteen yli, alkaa uusi 6 kuukauden ansaintajakso uuden lomamääräytymisvuoden alusta lu­kien. Järjestelmä takaa työntekijälle ainakin puolet täydestä loman ansainnasta.

Lomautus ja lomaraha

Lomaraha on aikaisemmalta ja paremmin tunnetulta nimeltään lomaltapaluuraha, jonka saaminen edellytti lomalta palaamista. Koska useat erilaiset poissaolot paluupäivänä aiheuttivat lomaltapaluurahan menetyksen, otettiin työehtosopimuksiin määräyksiä sallituista poissaoloista edellytyspäivänä, jotka siis oikeuttavat lomaltapaluurahaan poissaolosta huolimatta. Myös lomautus kuuluu näihin hyväksyttäviin poissaolosyihin. Myös lomaa edeltävä viimeinen työpäivä on tällainen edellytyspäivä, jonka osalta ovat vastaavat hyväksyttävät poissaolosyyt voimassa. Lomarahakäytännön osalta on työehtosopimuksissa hyvin suuri määrä erilaisia alakohtaisia poikkeuksia.

Vuosiloman pitäminen lomautuksen aikana

Vuosiloma on mahdollista pitää myös lomautuksen sisällä. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan vuosilomalain mukaisessa järjestyksessä. Lomalle lähtö, loman viettäminen ja lomalta palaaminen sekä lomapalkan ja lomarahan maksaminen tapahtuvat samoin kuin työssä oltaessa. Loman ajalta ei työttömyyspäivärahaa makseta.

Lomautus ja sairausajan palkka

Lähtökohtaisesti lomautusajalta ei makseta sairausajan palkkaa. Se, maksetaanko palkkaa vai ei, määräytyy lomautus­ilmoituksen tiedoksiantamishetken sekä sairauden alkamisajankohdan perusteella.

Jos lomautusilmoitus on annettu tiedoksi ennen sairauden alkamista, alkaa lomautus ilmoituksen mukaisesti ja sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkuun saakka. Jos sairaus on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, maksetaan sairausajan palkkaa lomautuksesta riippumatta enintään työehtosopimuksen mukaiselta ajanjaksolta. Työkyvyn palauduttua alkaa lomautus, mikäli työtä ei siinä vaiheessa ole vielä tarjolla. Sairauden alkaessa lomautuksen ­aikana ei palkkaa makseta ennen, kuin lomautus on päättynyt. Määräykset koskevat soveltuvin osin myös osa-aikaisia lomautuksia.

Lomautus ja työajan lyhennys

Lomautus ei välttämättä tarkoita sitä, että oikeus työajan lyhennykseen eli pekkas-vapaisiin menetetään, vaikka työaika ei enää olisikaan keskimäärin 40 tuntia viikossa. Jos työn­tekijän työsuhde on kokoaikainen lomautuksen alkaessa, hän on kokoaikainen periaatteessa lomautuksen aikanakin, koska lomautus on tilapäinen eikä muuta työsuhteen ehtoja. Työajan lyhennysjärjestelmiä on useita erilaisia, ja niitä sovelletaan omista lähtökohdistaan lomautuksen aikana.

Jos käytetään prosenttiperusteista korvausta esimerkiksi 6,3 prosenttia maksettuna tehdyille työtunneille, maksetaan sitä aina, kun työtä tehdään, vaikka työviikot jäisivät lomautuksen takia alle 40 tuntisiksi. Työajan lyhennyskorvaus on syytä erottaa itse lyhennyspäivistä, koska prosentuaalista korvausta voidaan maksaa, vaikka lyhennyspäiviä ei kertyisikään. Eräillä aloilla pidetään lomautuspäiviä työssäolon veroisina kuten vuosilomaakin ansaittaessa eli 30:tä ensimmäistä työpäivää vastaava aika.

Lomautus ja työterveyshuolto

Lomautuksen osalta työterveyshuoltolaki ei sisällä erityismääräyksiä. Voidaan lähteä siitä perusperiaatteesta, ettei lomautus katkaise työsuhdetta. Koska työterveyshuolto on järjestettävä, jos yrityksessä on työsuhteessa olevia, on työterveyshuolto oltava, vaikka kaikki työntekijät olisivat lomautettuina. Lakisääteinen pakollinen työterveyshuolto on siis pidettävä myös yksittäisten lomautettujen työntekijöiden osalta voimassa. Pakollinen työterveyshuolto käsittää vain ennalta ehkäisevän osuuden eli sairaanhoito lääkäripalveluineen ei siihen kuulu. Vapaaehtoisesti otettujen sairaanhoitopalvelujen osalta yrityksissä tulisi sopia, miten näitä palveluja käytetään poissaolojen kuten lomautuksen aikana.

Lomautus ja osa-aikaeläke

Osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä on työnantajan ja työn­tekijän välillä sovittava, koska työntekijä ei voi yksipuolisesti päättää osa-aikaeläkeelle siirtymisestään. Tässä yhteydessä sovitaan uusi lyhennetty työaika ja siitä maksettava palkka. Tämän perusteella eläkevakuutusyhtiö määrittelee maksettavan eläkkeen. Osa-aikaeläkkeen edellyttämä ansio voi olla 35–70 prosenttia vakiintuneesta ansiosta. Koska itse työajan seuranta on hankalaa, seurataan eläkeoikeutta ansioiden perusteella. Tästä syystä lomautus saattaa aiheuttaa niin suuren ja pitkäkestoisen muutoksen työntekijän ansioihin, että oikeus osa-aikaeläkkeeseen menetetään. Koska lomautus voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla ja myös vaihdella niitä tarpeen vaatiessa, on tärkeää, että ansiorajat ovat tiedossa. Koska ansioita seurataan jälkikäteen, voi osa-aikaeläke tulla lakkautetuksi taannehtivasti ja tämä puolestaan saattaa johtaa maksetun eläkkeen takaisinperintään.

Lomautuksen jatkaminen tai uusi lomautus

Mikäli heikko työtilanne jatkuu, voidaan määräajaksi lomautettu lomauttaa uudestaan joko toistaiseksi tai uudeksi määräajaksi käyttäen tavanomaista 14 päivän ilmoitusaikaa. Jos määräaikainen lomautus on ehtinyt päättyä, joudutaan työntekijä ottamaan työhön lomautusilmoitusajaksi tai ainakin maksamaan sitä vastaava palkka. Osa-aikaisen lomautuksen laajentaminen eli työpäivien tai työtuntien vähentäminen aikaisemmasta, tapahtuu lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoitusaikana maksetaan aikaisemman osa-aikaisen lomautuksen mukaista palkkaa, ellei tämä lomautus ole ehtinyt jo päättyä.

Lomautus ja irtisanominen

Irtisanottua työntekijää ei voida lomauttaa irtisanomisajaksi, vaikka työtä ei enää olisikaan tarjolla. Koska irtisanomisaika voi olla pisimmillään kuusi kuukautta, aiheutuu tästä huomattavia kustannuksia. Perusteena tälle tulkinnalle pidetään sitä, että työsuhteen voidaan irtisanottaessa katsoa muuttuneen irtisanomisajan pituiseksi määräaikaiseksi työsuhteeksi. Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa ei voida pääsääntöisesti lomauttaa.

Toisaalta lomautettu työntekijä voidaan irtisanoa, mikäli työn vähyyden katsotaan muuttuneen pysyväksi. Tässäkään tapauksessa ei lomautuksen katsota olevan voimassa irti­sanomisaikana, vaan irtisanomisajan palkka joudutaan maksamaan, vaikka työtä ei käytännössä olisikaan enää tarjolla.

Lomautus ja liikkeen luovutus

Liikkeen luovutuksessa luovuttavan yrityksen työntekijät siirtyvät työsopimuslain perusteella vastaanottavan yrityksen työntekijöiksi ilman, että heidän työsuhteensa katkeavat. Myös työsuhteen ehdot säilyvät muuttumattomina.

Vastaanottava yritys ei välttämättä tiedä, että luovutetussa yrityksessä tai yrityksen toimivassa osassa on lomautettuja työntekijöitä, joilla on esimerkiksi kertyneitä vuosilomaetuja, jotka tulevat käytettäviksi liikkeen luovutuksen vastaanottajan kustannuksella. Irtisanomisoikeus on kuitenkin siirtynyt liikkeen luovutuksen yhteydessä, joten vastaanottaja voi päättää työvoiman tarpeestaan.

Lomautus ja palvelusaika sekä palvelusvuosilisä

Lomautus ei keskeytä työsuhdetta sinänsä vaan pelkästään työsuhteen osana olevan työnteon ja palkanmaksun. Palkkaan vaikuttava työsuhteen kestoaika tai kokemusaika jatkuu yleensä myös lomautuksen aikana. Näin lomautuksen päättyessä saatetaan siirtyä suoraan seuraavalle kokemusportaalle, joka tuo mukanaan korkeamman palkan, kuin mikä oli voimassa lomautuksen alkaessa. Myös lomautuksen ­aikana tapahtuneet yleiskorotukset toteutuvat heti lomautuksen päättyessä.

Lomautus kurinpidollisista syistä

Oikeus lomauttaa kurinpidollisista syistä, esimerkiksi vakavasta rikkomuksesta johtuvan työsopimuksen purkamisen sijaan, on poistettu työsopimuslaista. Valtakunnallisille työmarkkinajärjestöille on annettu oikeus työehtosopimuksella ottaa käyttöön tällainen lomautusoikeus. Eräissä työehtosopimuksissa näin on tehty.

Kuten edellä olevista esimerkeistä voidaan päätellä, ei lomautuksen vaikutuksesta työnantajan ja työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin ole koottuina yksiselitteisiä ja tyhjentäviä määräyksiä. Työsopimuslain määräykset ovat kuitenkin lähtökohtana. Niiden lisäksi on otettava huomioon työehtosopimuksiin liittyvien irtisanomissuojasopimusten erikoismääräykset sekä itse työehtosopimusten työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja koskevat määräykset.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki