Lainsäädännöllä sähköisen tunnistamisen kimppuun

Suomi on pieni markkina-alue, eikä tänne ole tulossakaan kovin monta palveluntarjoajaa. Toivomme, että kilpailu toisi kehitystä ja pitäisi hinnat alhaisina. Täytyy muistaa, ettei tilanne ole kuitenkaan sähköisillä tunnistusmarkkinoilla Suomessa huono, Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpalveluyksikön neuvotteleva virkamies Kirsi Miettinen valaisee.

Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan toiminnantarkastajan Tomi Voutilaisen mukaan yksityinen sektori on kehittänyt sähköisiä palveluja huomattavasti julkista rohkeammin.

– Verkossa voi ostaa tai käyttää melkein mitä tahansa palvelua ilman, että tarvitaan vahvaa sähköistä tunnistusta. Joko käyttäjätunnus ja salasana riittävät tai myöhemmin tehtävä asiointi hoidetaan tilausnumeron perusteella. Julkisesta hallinnosta tällainen innovatiivinen ja rohkeakin palveluiden kehittäminen puuttuu, mikä voi olla hyväksikin, jos asioinnissa käsitellään arkaluonteisia tietoja, Voutilainen kertoo.

Hän odottaa tunnistuspalvelumarkkinoiden kehittyvän positiivisesti varsinkin, kun mobiilioperaattorit saanevat oman tunnistuspalvelunsa lähitulevaisuudessa toimimaan.

– Tähän kehitykseen valtionhallinnon ei tulisi puuttua muuten kuin luomalla lainsäädännölliset edellytykset tunnistuspalveluiden tarjoamiseksi myös julkiselle hallinnolle. Tähänkään asti ei ole ollut esteitä sille, etteivätkö mobiilioperaattorit olisi voineet tarjota tunnistuspalveluita yksityisille toimijoille, Voutilainen muistuttaa.

Luotetut palveluntarjoajat voisi tarkistaa

Internetissä asioinnin suurimpia pulmia on osapuolten välinen luottamus, mikä voi ilmetä sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta.

– Yksityiselläkin sektorilla on törmätty sähköisen tunnistuksen ongelmiin niin kutsuttujen pikavippien myöntämisessä, jossa on ilmennyt väärinkäytöksiä. Tällaisissa palveluissa tarvittaisiin tietenkin vahvaa tunnistusmenettelyä, Voutilainen tietää.

Luottamuspula helpottunee, jos liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema lakiesitys tulee ensi syksynä voimaan. Esityksen mukaan palveluntarjoajien tulisi tehdä ilmoitus Viestintävirastoon, joka ylläpitäisi niin sanottua virallista listaa luotetuista tahoista. Esityksen tavoitteena on vähentää muitakin vahvaan sähköiseen tunnistukseen liittyviä ongelmia.

– Laki on tärkeä kahdessakin mielessä. Nähdäkseni sen puuttuminen on estänyt kehitystä ja toisaalta lait herättävät luottamusta. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemassa laissa sähköisen allekirjoituksen osuus on uutta sekä Suomessa että EU:ssa, Kirsi Miettinen toteaa.

Lakiesitystä on ehditty kritisoida moneltakin eri suunnalta. Ensinnäkin sitä on moitittu liian pikaisesta valmistelusta, mikä puolestaan johtaisi porsaanreikiin ja jopa väärinkäytöksiin. Lakiesityksessä vahvan tunnistamisen piiriin lukeutuvat verkkopankkien tunnukset, jotka eivät arvostelijoiden mukaan täytä määritelmää. Lisäksi esitystä on syytetty siitä, että se keskittyy liikaa henkilöiden sähköiseen tunnistamiseen ja jättää organisaatiot lähes huomiotta.

– Edes liikenne- ja viestintäministeriön tunnistamisen kehittämisryhmä ei ole kiinnittänyt tähän asiaan riittävästi huomiota, vaan ryhmä on tehnyt ongelman henkilöiden sähköisestä tunnistuksesta. Tämä taas ei ole mikään ongelma, Voutilainen arvostelee.

Miettisen mukaan ministeriö pyrkii katsomaan tulevaisuuteen, eikä tavoitteena olekaan ratkaista ongelmia yhdellä lailla.

– Asia vaatii sarjan samansuuntaisia toimenpiteitä. Täytyy muistaa, ettei tunnistaminen ole itseisarvo vaan portti sähköisiin palveluihin, Miettinen huomauttaa.

– 2000-luvun alussa luultiin, että palvelut muuttuvat sähköisiksi nopeasti. Kehitys on ollut kuitenkin uskottua hitaampaa, mutta laki on todella tarpeellinen kahdesta syystä. Ensinnäkin ihmisten käyttökokemus karttuu jatkuvasti ja toiseksi todellinen internet-sukupolvi on tulossa kovaa vauhtia täysi-ikäiseksi. Paineet ovat suuret sekä yksityisten että julkisten palveluiden puolella, Miettinen jatkaa.

Valtio etsii roolia

Voutilainen pitää valtion asemaa tunnistuspalvelumarkkinoilla ongelmallisena, eikä hänen mukaansa valtion tehtävänä ole tarjota omia palveluja.

– Valtionhallinnon tulisi olla tunnistuspalveluiden hyödyntäjä eikä aktiivinen toimija, koska se häiritsee markkinoiden kehittymistä sähköisen tunnistuksen palveluiden osalta, Voutilainen ennakoi.

Voutilainen on huolissaan myös kokonaiskoordinoinnin puuttumisesta. Tilannetta kuvaa hyvin se, että esimerkiksi valtionvarainministeriössä sähköisen tunnistuksen kehittämistä ja varmennetoimintaa selvittää kaksi eri selvitysryhmää. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön ohella muutamassa muussakin ministeriössä valmistellaan sähköiseen tunnistamiseen liittyviä lakeja.

Voutilaisella on selkeä näkemys esimerkiksi Vetuman ja Tunnistus.fi:n kaltaisista julkisista tunnistuksenohjaus- ja hallintapalveluista.

– Ei ole mitään toiminnallisia ja taloudellisia perusteita ylläpitää julkisin varoin kahta eri palvelua, jotka toimivat käytännössä samalla tavalla.

Voutilainen muistuttaa, että vahvan sähköisen tunnistuksen tarve julkisen hallinnon sähköisessä asioinnissa on pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

– Tämä on jo lähtökohtana sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa. Jos hallinnon asiakas haluaa täyttää lomakkeen verkossa, ei siihen vahvaa tunnistusta tarvita. Asiointi tapahtuu samalla tavalla kuin postitse, jossa ei tarvita mitään erityisiä toimenpiteitä henkilön tunnistamiseksi, Voutilainen havainnoi.

– Ideaalitilanne on se, että aktiivisia, käyttäjältä erityisiä toimenpiteitä vaativia sähköisen tunnistuksen menetelmiä ja välineitä tarvittaisiin mahdollisimman vähän julkisen hallinnon sähköisessä asioinnissa, Voutilainen esittää.