CTA Paikka

Kun työsuhde solmitaan


- Tee kirjallinen työsopimus.

- Tarkista määräaikaisuuden perusteet.

- Älä unohda koeaikaa.

- Muista sopimussakkoehto.
14.8.2007

Ilpo Moisala Asianajaja, Asianajotoimisto Ilpo Moisala Oy

Työsopimuksen tarkoitus

Työsopimussuhde syntyy työnteon aloittamisella, vaikka mitään sopimustakaan työsuhteen ehdoista ei olisi tehty. Lain mukaan itse työsopimus voi ja saa olla laadittu sähköisesti, suullisesti, tekstiviestillä taikka kirjallisesti. Työsopimus on vapaamuotoinen. Jos sopimus on jäänyt tekemättä, kaikki työsuhteen ehdot ratkaistaan työntekijän esittämän väitteen ja vaatimuksien mukaisesti.

Työsopimuksen tärkein merkitys on, että työsuhteen osapuolet kumpikin tietävät tarkasti, mitä ehtoja on sovittu työsuhteessa noudatettavan.

Työsopimuksen oikea, lainmukainen ja sitova sisältö puolestaan edellyttää, että ainakin työnantaja tietää, mitä erilaisia ja erisisältöisiä ehtoja työsopimukseen voidaan kirjata siten, että ehdot ovat voimassa myös riitatilanteessa.

Laatimalla työsopimus säästytään sellaisilta riidoilta, jotka muuten perustuvat siihen, että työsuhteen osapuolilla on erilainen muistikuva, mistä sovittiin.

Työsopimuksen muoto

Työsopimus on aina voimassa toistaiseksi, ellei ole lain mukaisia perusteita solmia määräaikainen työsopimus. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa, että työsuhde ei pääty, ellei työntekijä itse päätä työsuhdetta taikka työnantaja lain mukaisilla työsuhteen päättämisperusteilla lopeta työsuhdetta.

Mahdollisuus tehdä määräaikainen työsopimus ei ole työsuhteen osapuolten välillä vain heidän keskenään sovittavissa oleva asia. Jos määräaikaisuus perustuu yksinomaan työntekijän omaan vapaaseen tahtoon, ei tarvita muita perusteita työsopimuksen määräaikaisuudelle.

Työnantaja voi esittää määräaikaista työsuhdetta vain, jos määräaikaisuudelle on laissa erikseen luetellut perusteet. Määräaikainen työ voi olla esimerkiksi tietyn sesongin ajalle sovittu työ, tietty projekti, työ- ja ruuhkahuiput. Toisen työntekijän poissaolon ajaksi (opiskelu, loma-aika, äitiysloma, hoitovapaa, vuorotteluvapaa) sijaiseksi voidaan työntekijä palkata määräaikaiseen työsuhteeseen.

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista, kun määräaikaisen työn peruste on tullut täytetyksi. Projekti on saatu loppuun tehdyksi, ruuhkahuippu päättynyt ja sijaistettava palaa töihin. Määräaikainen työsopimus on voimassa määräajan päättymiseen saakka, eikä sitä voi työnantaja irtisanoa taikka yksipuolisesti muuttaa, ellei työsopimuksessa ole erikseen vielä sovittu määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisoikeudesta. Palkanmaksuun tarvittavien rahojen loppuminen ei ole peruste määräaikaisuuden ennenaikaiselle päättämiselle.

Kun määräaikainen työsopimus on poikkeuksellinen työsopimuksen muoto, laissa lähtökohtaisesti kielletään useamman määräaikaisen työsopimuksen tekeminen saman työntekijän kanssa. Useampi määräaikainen pikemminkin osoittaa, että alun perinkin olisi tullut tehdä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Pääsäännöstä on työelämänkin yllätyksellisyydestä johtuen poikkeuksia, kun määräaikaisuuden perusteet kasaantuvat taikka sijaistamisen tarve uusiutuu.

Merkittävä osa työoikeusriidoista kohdistuu sen kysymyksen selvittämiseen, oliko työnantajalla ollut lainmukainen peruste määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle. Ongelma reaalistuu, kun työntekijä määräaikaisuuden perusteen päätyttyä katsoo, että alun perin määräaikaisena tehty työsopimus olisi pitänyt laatia toistaiseksi voimassa olevaksi ja vaatii tällä perusteella paitsi irtisanomisajan palkkaansa myös korvausta sopimussuhteensa perusteettomasta päättämisestä.

Koeaika

Jokaisessa työsopimuksessa on oltava neljän kuukauden mittainen koeaikamääräys. Koeaikaa ei ole olemassa, ellei siitä ole erikseen sovittu. Koeaikana kumpikin osapuoli, käytännössä työnantaja, voi päättää sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättymään heti. Perusteena on itse koeaikamääräys, eikä työnantajan tarvitse esittää muuta selvitystä koeaikana tekemänsä päätöksen perusteluista. Päätöksen perustelut eivät saa kuitenkaan olla epäasiallisia.

Työaika

Työsopimuksen keskeisiä määräyksiä on työajan määrittäminen. Työaika voi olla kiinteä (8/40), keskimääräinen (esim. 20–40 tuntia/vko), osa-aikainen (esimerkiksi 2 h/pvä tai 1 pvä/vko) tai tarvittaessa kutsuttava. Työajan määrä ei ratkaise, onko työsuhde määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Jos työaikaa ei ole määritelty, olettamana on kokoaikainen työ.

Palkka

Työstä maksetaan palkkaa. Palkasta sopivat osapuolet. Palkka ei voi kuitenkaan olla alle työehtosopimuksessa ko. työstä/tehtävästä määrättyä palkkaa pienempi.

Palkkaan ei voi sisältyä tunti/kuukausipalkkaan sisältymättömiä palkan eriä, kuten ylityökorvauksia, työajan lyhennysrahaa, lomakorvausta, iltalisiä yms., jotka tulee maksaa ja korvata sovitun peruspalkan lisäksi erillisinä rahasuorituksina. Loppupalkan maksaminen on kätevää sopia yhdenmukaiseksi normaalin palkanmaksupäivän kanssa.

Työtehtävä

Työantaja johtaa ja valvoo työtä. Työsopimuksesta tulee käydä ilmi työntekijän pääasiallinen työtehtävä. Työntekijä on velvollinen tekemään työsopimuksensa mukaiset työt. Työntekijän suojaksi työnantaja ei voi vaatia mitä tahansa työpaikalla olevien tekemättömien töiden suorittamista, ellei se liity työntekijän työtehtävään.

Ylitöiden tekeminen

Työsopimukseen kirjattu työntekijän suostumus tehdä tarvittaessa työsopimuksensa säännöllisen työajan ylittävää työtä on tehoton. Työnantajan tulee saada suostumus ylitöihin kussakin ylityötilanteessa erikseen.

Irtisanomisaika

Työsopimukseen voidaan merkitä työsuhteen irtisanomisajat. Tänä päivänä sekä laissa että työehtosopimuksissa irtisanomisajat ovat pääsääntöisesti yhtenevät. Mahdollisuus sopia irtisanomisajan pituudesta käytännössä tarkoittaa sopimista pidemmistä irtisanomisajoista. Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen voi johtaa myös työntekijän puolelta korvausvelvollisuuteen työnantajaa kohtaan.

Kilpailukieltomääräys

Kilpailukieltoehto tarkoittaa, että työsopimukseen kirjattuna työnantaja rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen kanssa tai ryhtyä itse harjoittamaan kilpailevaa toimintaa entisen työnantajan kanssa. Kun orjuuden globaalisesti sanotaan päättyneen viime vuosituhannella, kilpailukieltomääräys voi olla tehokas ja sitova vain silloin, kun yhtäältä työnantajan toiminnan laatu, liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämisen tarve tai työntekijälle järjestetty erityiskoulutus ja toisaalta työntekijä oli toiminut sellaisessa asemassa, että avoin kilpailutilanne vanhan työnantajan kanssa on ylipäätään mahdollinen.

Kilpailukieltomääräys voi olla kuusi kuukautta työsopimuksen päättymisestä. Jos työntekijä saa kilpailukiellosta kohtuullisen korvauksen, ehto voi olla voimassa enintään vuoden ajan. Jos työsuhde olikin päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukieltomääräys ei tule sovellettavaksi.

Kilpailukieltomääräyksen tehosteeksi usein määrätään sopimussakko, joka voidaan työntekijältä periä ehtoa rikottaessa. Sopimussakon määrä voi olla enintään kuuden kuukauden työpalkkaa vastaava määrä.

Salassapitomääräys

Lain mukainen salassapitovelvoite lakkaa työsuhteen päätyttyä. Työsopimuksessa salassapitovelvoitetta voidaan pidentää työsuhteen päättymisen jälkeiseenkin aikaan. Eräillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, asianajotoiminnassa ja finanssimaailmassa, on salassa pidettävä asiakkaiden luottamukselliset tiedot aina ja ikuisesti.

Myös salassapitomääräyksen tehosteeksi määrätään usein sopimussakko. Sakon määrälle ei sinällään ole laissa asetettu rajoituksia.

Koulutuskustannussopimus

Työnantajan kustantaessa työntekijälle usein kalliin ja tavanomaista laajemman koulutuksen työtehtävien osaamiseksi ja suorittamiseksi työsopimuksessa voidaan sopia, että työntekijä maksaa työnantajalle koulutuskustannuksiaan takaisin hyvityksenä, jos työntekijä koulutuksen jälkeen eroaa ennen sopimuksessa yksilöityä määrättyä ajankohtaa. Ajatus on, että työnantaja saa työntekijän riittävän pitkänä työpanoksena vastiketta uhraamistaan koulutuskustannuksista.

Lomaoikeus

Loman ansainta määräytyy lain mukaan. Mikäli alkavassa työsuhteessa sovitaan ylimääräisistä vapaista, tulee ehto kirjata työsopimukseen.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki