Kolme tapaa kansainvälistyä

Asko ja Tina Schreyn sekä Capmanin omistama Pretax-ketju on kasvanut ripeästisekä orgaanisesti että yritysostoin ensin valtakunnalliseksi ja sitten kansainväliseksi ryhmäksi. Nyt se on Pohjoismaiden suurin tilitoimisto. Tavoitteena on olla Itämeren alueen johtava talous- ja palkkahallinnon palveluyritys ja liikevaihdoltaan sadan miljoonan euron konserni.

– Kasvu on liiketoimintakonseptin kyvykkyyden mittari. On vain yksi tapa kasvaa – että yrityksellä on tyytyväisiä asiakkaita. Hyvillä yrityksillä on taipumus kasvaa.

Tällä hetkellä Pretaxilla on kokonaan tai vähintään puoliksi omistetut tytäryhtiöt Hollannissa, Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Venäjällä ja Virossa. Schrey sanoo Latvian ja Liettuan hoituvan jo osittain Viron kautta.

– Mutta jos asiakas kysyy palveluita Saksasta tai Puolasta, meillä on siinä kohdassa tyhjän katseen mentävä aukko.

Tosin strategisen tiekarttansa mukaan yritys on sinnekin laajenemassa, Schrey lupaa.

– Jos osaamme Suomessa palvella kilpailukykyisesti parturi-kampaajaa, miksemme osaisi tehdä sitä Saksassakin.

Ulkomailla Pretaxin yhteiset palvelut tarjotaan Accountor Group -brandin alla. Tällä hetkellä eri maiden tytäryritykset toimivat omilla nimillään, mutta muutaman vuoden sisällä nimi ja brandi halutaan yhtenäistää. Pretax – toisin kuin Accountor Group – antaa Schreyn mukaan kansainvälisen asiakkaan näkökulmasta yrityksestä liian kapean kuvan verotukseen keskittyvästä yrityksestä.

Tietokone tekee halvemmalla

Schrey sanoo Pretaxilla olevan kaksi luontaista syytä kansainvälistymiseen. Markkinoilla on tuntuva kansainvälisten yritysten joukko, joka mielellään ottaisi taloushallintopalvelut yhden luukun periaatteella vaikkapa seitsemästä maasta. Valitusosoitteitakin on tuolloin vain yksi.

Toiseksi pontimeksi hän mainitsee yritykseen kasautuneen ymmärryksen ulkoistamisen prosessista.

– Luulen, että olemme yksi maailman suurimmista talousosastoista. Vastaamme noin 100 000 hengen yrityksen talousosaston kokoa tällä hetkellä, Schrey laskeskelee.

Sähköistyvän maailmakaikkeuden näkökulmasta Schrey sanoo uskovansa suomalaiseen osaamiseen. Pretax-konsernin 2,5 miljoonan transaktion määrästä noin 35 prosenttia on sähköistä. Hän arvelee määrän kasvavan vuodessa 40 prosenttia.

Schrey sanoo, että taloushallinnon sähköistyminen nostaa prosessitehokkuutta 5– 8-kertaiseksi. Yrityksissä on tehtävissä vielä äärettömän paljon tätä työtä ennen kuin on relevanttia kysyä voitaisiinko jäljelle jäävä ihmistyö teettää jossain muualla.

– Tietokone tekee tositteenkäsittelyn intialaisiakin halvemmalla.

Suurimmat ongelmat johtamistaidossa

Schreyn mielestä kieli on Suomessa hyvä työturvatakuu. Asiakaskommunikaatio ja informaation tulkitseminen täytyy aina tapahtua asiakkaan ymmärtämällä kielellä. Kansainvälisen tilitoimiston sisällä vieraalla kielellä mongertaminen saattaa tosin olla myös melkoinen haaste.

– Kun pidimme ensimmäisiä ylimmän johdon palavereja, joissa oli mukana suomalaisia, ruotsalaisia, venäläisiä, tanskalaisia ja virolaisia, ainoa yhteinen kielemme oli englanti. Jokaisen kielitaito oli sen verran puutteellinen, että noin 70 prosenttia kommunikaation nyansseista katosi. On vain purettava hammasta yhteen ja opeteltava, Schrey naureskelee.

– Oma aiempi kokemukseni kansainvälistymisestä on lähinnä turistimatkailutasolla. Jokaiselle kansainvälistyvälle tilitoimistolle on tärkeää, miten se oikeasti tehdään. Tilitoimistoalan suurimmat ongelmat ovat johtamistaidoissa. Haasteena on löytää oikea johtamisen malli ja onnistua rekrytoimaan ihmisiä, joilla olisi muutakin kokemusta kuin kirjanpito ja taloushallinto.

– En usko kansainväliseen ketjuyhtiötyöhön pitkäaikaisena ratkaisuna. Kun on kaksi kassaa, on kaksi optimoijaa. Väliaikaisena ja marginaalisena ratkaisuna se saattaa olla käyttökelpoinen, mutta mitään merkittävää bisnestä ketjuun kuulumisesta ei synny.

Ainakin nimikyltti muuttui

Visma Services Infoconin toimitusjohtaja John Roitto miettii hetken Helsingin Katajanokalla ennen kuin vastaa:

– Mikään ei ole muuttunut. Ainoastaan tuo nimi seinässä.

Vuonna 2002 norjalainen Visma-ryhmä osti lähes neljännesvuosisadan Suomessa toimineen ja Roiton perustaman Oy Infocon Ab:n. Tällä hetkellä tytäryhtiön palveluksessa on 80 henkilöä. Kansainvälisen omistuksen lisäksi yritys on kansainvälinen myös toisella tasolla. Kolmenkymmenen toimintavuotensa aikana Visma Services Infocon on ollut johtava kansainvälisten yritysten tilinpitäjä Suomessa. Pitkäaikaisen erikoistumisensa tuloksena asiakkaista 96 prosenttia on ulkomaisia tytäryhtiöitä. Kaikkiaan asiakkaita on yli 500. Yrityksen liikevaihto on 5,5 miljoonan euron tienoilla.

Visma-ryhmän emoyhtiö Visma ASA toimii Oslossa. Sen taloushallintopalveluja tarjoavalla Visma Services -ryhmällä on tällä hetkellä eri maissa lähes 70 toimipistettä, joissa työskentelee noin 1 200 henkilöä.

Roitto sanoo, että ehkä jokin sittenkin on erilaista – kansainvälisille yrityksille voidaan nyt antaa samoja palveluja kaikissa Pohjoismaissa. Aiemmin suomalaisessa yrityksessä oli Pohjolassa tarjolla vain eioo:ta.

Roiton mukaan vuosien varrella yksi sysäys yrityksen asiakaskannan kasvuun on ollut Suomen liittyminen Euroopan unioniin. Sen jälkeen ulkomaiset yritykset etabloituivat maahan rivakasti.

– Tuolloin pelkäsimme, että jos jäämme ulkopuolelle, liikeideamme ei oikein enää kanna.

Roitto sanoo, että verrattuna perinteisiin kotimaisten yritysten kanssa työtä tekeviin tilitoimistoihin heidän työnsä on erilaista.

– Meiltä ei kysytä miten kannattaisi tehdä yritysosto, perustaa kommandiittiyhtiö tai optimoida vero. Kansainväliset yritykset ovat kiinnostuneita vain tuloksesta. Joko se jää yritykseen tai siitä jaetaan osinkoa omistajille.

Roiton mukaan kansainvälisille yrityksille ei kannata yrittää tarjota vaikkapa omaa raportointimallia. Ne näyttäisivät oitis ovea. Yritykset käyttävät omia paksuja raportointikaavioitaan, jotka peittävät koko konsernin.

– Niillä on äärettömän tiukat rutiinit ja aikataulut. Meillä on viitisen työpäivää aikaa tehdä täydellinen tilinpäätös joka kuukausi. Organisaatiomme on oppinut toimimaan tällä tavalla.

Vähintään palkat säilyvät

Roitto sanoo myös, että kansainvälisillä yrityksillä on tiukka valvonta. Conrollerit vertailevat hintoja eri maiden välillä ja ottavat herkästi yhteyttä, jos jokin asia kummastuttaa.

– Pörssiyhtiötkään eivät ole valmiita maksamaan laadusta mitä tahansa, koska niiden ei tarvitse. Kyllä Suomessakin kilpailevia tarjouksia löytyy.

Kansainvälistymisen varjopuolia on Roiton mukaan ollut ulkoistaminen halpatyömaihin. Yritys on menettänyt jonkun verran töitä muun muassa Prahaan ja Dubliniin. Kansainväliset yritykset ovat perustaneet shared service centereitä, jonne on kerätty koko Euroopan taloushallinto.

– Näissä tapauksissa olemme pärjänneet vain palkoissa. Suomalaisia palkkoja ilman suomen kielen taitoa ei oikeastaan voi laskea. Rutiinit taas voivat siirtyä koneille, jotka voivat olla missä päin maailmaa tahansa.

Toisaalta Roitto muistuttaa, että sähköisessä taloudessa ja tietotekniikassa suomalaiset ovat maailman huippua.

– Saan kuukausittain englantilaiselta tytäryhtiöltä edelleen ekkejä, hän taivastelee.

Etelänaapurista halvemmalla?

Kun Antti Rantalainen viettää piakkoin taloushallintopalveluyrityksensä 35-vuotisjuhlia, kuohuviinipullot Suomessa poksahtelevat. Kyseessä on nimittäin vappu.

Vaikka kaikki suomalaiset eivät Rantalainen Oy IA Internationalia juhlisikaan, Rantalaisella itsellään siihen on syytä. Edellisellä tilikaudella yritys kasvoi 50 % ja tulevillekin vuosille on suunniteltu 20 % kasvua.

Yrityksellä on mielenkiintoinen historia. Tilitoimisto on hänen äitinsä perustama. Äiti myi sen aikoinaan Jukka Sopen-Luomalle, jota on tituleerattu Suomen kansainvälisimmäksi tilitoimistomieheksi. Hän taas kutsui Antti Rantalaisen yritykseen mukaan 80- ja 90-luvun taitteessa. Jo tuolloin yrityksellä oli oma tilitoimisto Tallinnassa. Neuvostoliiton sille myöntämä toimilupanumero oli kakkonen.

Nyt toimiston omistaa Antti Rantalainen ja Jukka Sopen-Luoma sanoo olevansa hänellä töissä. Tosin Sopen-Luoma on edelleen yrityksen osakas. Rantalainen on hallituksen puheenjohtaja ja hänen Anne-vaimonsa toimitusjohtaja, jolla on omistusosuus yrityksestä.

Yritys on Rantalaisen mukaan joskus pohtinut sitäkin, olisiko taloudellisesti järkevää tarjota suomalaista kirjanpitopalvelua etelänaapurin alemmilla hinnoilla. Suuressa mittakaavassa siihen ei kuitenkaan ole lähdetty.

Rantalainen Oy:llä on tätä nykyä läheisiä yhteistyökumppaneita Tukholmassa ja Pietarissa. Kun asiakkaita on 4 000, osa niistä tarvitsee apua Suomen ulkopuolella, lähinnä Euroopassa ja lähialueilla. Yrityksessä palvellaan seitsemällä kielellä ja joukossa on useita venäjän kieltä puhuvia taloushallinnon ammattilaisia. Sillä on myös kansainvälisiä tytäryhtiöitä asiakkainaan, suurimpana EU:n komissio.

Ketju tuonut kassavirtaa

Rantalainen Oy myy myös tilintarkastuspalveluja. Yritys on tiiviisti mukana maailmanlaajuisen tilintarkastus- ja taloushallintopalveluihin erikoistuneen Polaris International -ketjun toiminnassa. EU:hun liittyminen tiesi kansainvälisten tilintarkastusten voimakasta kasvua. EU-tarkastukset liittyvät lukemattomiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Tarkastuksista kilpailevilla ketjuilla tulee olla jäsen jokaisessa EU-maassa.

– Monet pettyvät kansainväliseen ketjuyhteistyöhön, sillä jäsenmaksut ovat kalliita eikä plusmerkkistä tulosta synny. Olemme saaneet lähes koko ajan ketjun kautta tarkastettavaa, ja se on tuonut ihan oikeata kassavirtaa, Rantalainen sanoo.

– Haemme kansainvälisyydestä kasvua. Pidämme itseämme kuitenkin hyvin paikallisena yrityksenä. Kansainväliset asiakkaat ovat vaativimmasta päästä ja tämä pakottaa meidät kehittämään omaa toimintaamme. Uusi nuori sukupolvi janoaa kansainvälisiä tehtäviä. He haluavat käyttää myös kielitaitoaan.

– Ulkomaisten asiakkaiden tarpeet monta kertaa hyvin erilaisia. Heille pitää pystyä myös välittämään oman kulttuurimme asioita. Yleensä se koskee suhtautumista viranomaisiin. Meille on keskeistä viranomaisten kunnioittaminen ja saumaton yhteistyö. Tässä mielessä olemme hyvin etuoikeutettu maa.

– Kansainvälisille yrityksille voidaan nyt antaa samoja palveluja kaikissa Pohjoismaissa. Aiemmin suomalaisessa yrityksessä oli Pohjolassa tarjolla vain eioo:ta. kertoo toimitusjohtaja John Roitto.	– Haasteena on löytää oikea johtamisen malli ja onnistua rekrytoimaan ihmisiä, joilla olisi muutakin kokemusta kuin kirjanpito ja taloushallinto, kertoo toimitusjohtaja Asko Schrey.	– Haemme kansainvälisyydestä kasvua. Pidämme itseämme kuitenkin hyvin paikallisena yrityksenä, sanoo toimitusjohtaja Antti Rantalainen.