KLT-tutkinto pitää ajan hermolla
– Osaaminen on entisestään lisännyt työn mielekkyyttä, tuoreet KLT-kirjanpitäjät Maarit Kiili ja Mari Hauta sanovat. He ovat kollegoja Tietokauha Oy:ssä.
Tammikuun 2010 Tili- ja veropäivillä kauppatieteiden maisteri Maarit Kiili ja tradenomi Mari Hauta olivat kaksi niistä 85 taloushallinnon asiantuntijasta, jotka saivat rintapieliinsä upouuden KLT-laatan. Halu kehittää omaa ammattitaitoa, työnantajan kannustus ja alan kasvavat vaatimukset innostivat suorittamaan taloushallinnon asiantuntijatutkinnon.
– Esimerkiksi lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Kouluttautuminen on keino pysyä paremmin ajan hermolla, Kiili summaa.
Kiili ja Hauta työskentelevät Kauhajoella Tietokauha Oy:ssä, joka on auktorisoitu tilitoimisto. Kun työnantaja ehdotti heille KLT-tutkinnon suorittamista, tarttuivat molemmat nuoremman polven asiantuntijat innolla ehdotukseen. Hakupaperit lähetettiin hyvissä ajoin Tili-instituuttisäätiöön, ja huhtikuun lopulla 2009 Hauta ja Kiili suuntasivat jo yhtä matkaa ensimmäiseen koulutustilaisuuteen Helsinkiin.
– Henkilökohtaisesti koin erittäin hyväksi, että meitä oli useampi suorittamassa tutkintoa samalla kertaa. Taloushallinnossa asiat eivät aina ole niin suoraviivaisia. Uuden oppimista helpottaa, kun ratkaisumalleista voi keskustella kollegan kanssa, Hauta arvioi.
Opiskelu tapahtui omalla ajalla, mutta työnantaja maksoi valmennuskurssin ja tenttikustannukset sekä korvasi opiskelusta aiheutuneet matkakulut. Tenttiin valmistautuminen oli vaativaa, sillä se tapahtui työn ja perhe-elämän velvoitteiden ohessa. Toisaalta työ tuki opiskelua, kun oppimateriaalin asioita pääsi soveltamaan käytännössä.
Tiedon tarve on todellisuutta
Jatkuva tarve kouluttautua ja ylläpitää ammattitaitoa on tilitoimistoalalla arkinen tosiasia. Nykyaikana kirjanpito on yhä enemmän asiantuntijanpalveluiden antamista, neuvontaa ja konsultointia.
– Mielikuva yksin näpertävästä kirjanpitäjästä on täysin vanhentunut. Asiakaspalvelu perustuu tilitoimistoissakin jatkuvaan vuorovaikutukseen asiakkaan ja kollegoiden kanssa, Kiili huomauttaa.
KLT-tutkinto vastaa osaltaan kouluttautumistarpeeseen, sillä tutkinnon suorittaneella on velvollisuus pitää tietonsa ajan tasalla. Tutkinto on voimassa kolme vuotta kerrallaan, ja sen aikana pitää osallistua vähintään kuuteen hyväksyttävään koulutuspäivään.
Kiilin ja Haudan KLT-kirjat hohtavat vielä uutuuttaan, mutta naiset suunnittelevat jo lisäkoulutukseen osallistumista.
– Lainsäädäntömuutoksia käsittelevät tilaisuudet kiinnostavat aina, esimerkiksi kansainvälisten palveluiden arvonlisäverotuksen muutoksista olisi hyvä tietää enemmän, Kiili kertoo suunnitelmistaan.
Uusia kerroksia vankalle perustalle
Hauta ja Kiili katsovat ponnisteluaan nyt tyytyväisinä taaksepäin. KLT-kirjainyhdistelmä on tunnustettu merkki osaamisesta, ja se avaa suorittajalleen tien yhä haasteellisempiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin.
Tilitoimistoa ei myöskään voida auktorisoida ja hyväksyä Taloushallintoliiton jäseneksi, jos sen vastuullisella kirjanpitäjällä ei ole KLT-tutkintoa. Viime kädessä tutkinnolla varmennetusta osaamisesta hyötyy asiakas.
– Mitä laajempi asiantuntemus tilitoimiston työntekijöillä on, sitä harvemmin asiakkaan kirjanpito on riippuvainen vain yhden henkilön osaamisesta, Hauta muistuttaa.
Kiili ja Hauta laskevat monipuolisten työtehtävien ansioksi sen, että käytännön ammattitaito oli luja jo ennen vaativan tutkinnon suorittamista.
– Käytännönläheisyydessään tradenomin tutkinto antoi hyvän perustietopohjan tilitoimistotyöhön, mutta ammattitaito on tullut työelämässä. Minun kohdallani KLT-tutkinto laajensi näkökulmaa ja antoi lisää varmuutta, Hauta sanoo.
Myös Kiilin mielestä KLT-tutkinto oli hyvä päivitys aikaisempaan osaamiseen.
– Sanoisin, että ammattitaidon rakentaminen on kuin kerrostalo. Hyvän pohjan päälle tehdään aika ajoin lisää kerroksia, hän kiteyttää.
Vaativuus palvelee kaikkia
Opintokokonaisuutena KLT-tutkinto on laaja, sillä se käsittelee sekä laskentatoimea että juridiikkaa. Tutkinnossa keskitytään pitkälti erikoistapausten ja yksityiskohtien tarkasteluun, minkä vuoksi osallistujilta edellytetään jo valmiiksi vankkaa perusosaamista.
Intensiivisen opiskelurupeaman loppukoitosta, lokakuussa 2009 järjestettyä tenttiä, Kiili ja Hauta pitävät molemmat haastavana. Samaa kertoo myös kokeen läpäisseiden määrä, sillä vain alle puolet tenttijöistä selvitti sen hyväksytysti. Hauta ja Kiili toivovat, että kokonaisuus säilyisi jatkossakin haasteellisena, sillä vaativuus on tutkinnon etu.
– Tentti mittaa hyvin käytännön osaamista, Hauta kiittelee.
Asiakkaiden tarpeet monipuolistuvat koko ajan, minkä lisäksi lakimuutokset ja sähköinen taloushallinto edellyttävät kirjanpidon ammattilaisilta yhä monipuolisempaa osaamista. Vaativana ja laajana tutkinto vastaa parhaiten käytännön työympäristöä.
