CTA Paikka

KLT tilitoimistoalan asiantuntijatutkintona

KLT-kirjanpitäjä on suorittanut Tili-instituuttisäätiön järjestämän taloushallintoalan sisäisen asiantuntijatutkinnon eli KLT-tutkinnon. Tutkinnon suorittaneet ovat erikoistuneet taloushallintopalveluiden osaavaan toteutukseen yritys- ja yhteisöasiakkaille.
26.8.2008

Juha Ahvenniemi

Tilitoimistojen – tai kuten nykyään myös sanotaan taloushallinnon palveluyritysten – keskeisintä työsarkaa ovat yritys- ja yhteisöasiakkaiden jatkuviin toimeksiantosuhteisiin pohjautuva taloushallinnon palveluiden hoitaminen, neuvonta ja konsultointi. Tärkeimpiä palvelualueita ovat ulkoinen laskentatoimi, mikä sisältää juoksevan kirjanpidon ja muiden lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja tilinpäätösten laatimisen, välittömän ja välillisen verotuksen hoitamisen, yhtiö- ja muiden hallinnollisten asioiden hoitamisen sekä johdon laskentatoimen palvelut sekä edellä oleviin liittyvä konsultointi.

Näiden tehtävien osaava ja asiantunteva hoitaminen vaatii erityisesti pk-yrityksissä monipuolista asiantuntijuutta, joka edellyttää tekijältään edellä mainittujen asioihin keskittyvää taloushallinnon teoreettista koulutusta, laajaa kokemuksen hankkimista sekä jatkuvaa itsensä kehittämistä ja tietojen pitämistä ajan tasalla.

KLT-tutkinnon suorittaneilla kirjanpitäjillä on usein kokemusta ja osaamista lukuisien, jopa useiden kymmenien eri toimialoja edustavien yritysten ulkoisen laskennan (kirjanpito ja tilinpäätökset), johdon laskentatoimen sekä vero- ja yhtiölainsäädännön käytännön toteutuksesta, neuvonnasta ja konsultoinnista. Tutkinnon suorittaneilla tähän monipuoliseen käytännön kokemukseen liittyy KLT-tutkinnon edellyttämä vahva peruskoulutus itse vaativan KLT-tutkinnon läpäiseminen sekä tutkinnon suorittamisen jälkeinen jatkuva ylläpito- ja kehittämiskoulutus.

KLT-tutkinto on tänä päivänä tarkoitettu tilitoimistoalan ammattilaisille, joilla on lähtökohtaisesti korkeakoulutasoinen kaupallinen tutkinto taikka muu hyväksyttävä tutkinto sekä riittävä käytännön kokemus monipuolisissa taloushallinnon tehtävissä.

KLT:den merkitys alalla on jatkuvasti kasvanut ja KLT:den määrä on myös kasvanut tasaisesti niin, että tänä päivänä KLT:tä on yli 2 500, joista valtaosa työskentelee tilitoimistoissa ja näistä tilitoimistossa työskentelevistä puolestaan suurin osa auktorisoiduissa toimistoissa.

Miten tilitoimiston auktorisointi ja KLT-tutkinto liittyvät toisiinsa

KLT-tutkinnosta voidaankin puhua alan sisäisenä tutkintona, jonka primääri tarkoitus sitä luotaessa on ollut luoda substanssiosaamisen osalta edellytykset toimiston hakeutumiseksi auktorisoiduksi toimistoksi. Tämä on ollut järjestelmän keskeinen lähtökohta. Auktorisoinnin hakeminen edellyttääkin KLT-tutkinnon suorittanutta henkilöä toimiston johdossa. Yhä useammassa toimistossa on jo useita KLT-kirjanpitäjiä, suurimmissa useita kymmeniä. Tämä kuvastaakin hyvin KLT:n kehittymistä yhä enemmän alan yleiseksi asiantuntijatutkinnoksi.

Tilitoimistoille on luotu alan itsensä toimesta toimistojen auktorisointijärjestelmä sen varmistamiseksi, että asiakkaat löytävät alalta jatkuvasti sellaisen palvelun tarjoajien joukon, joka täyttää alalle asetetut vaatimukset ja jotka ovat sitoutuneet alalle itsesääntelyn kautta luotujen pelisääntöjen noudattamiseen. Samalla auktorisoinnin ja siihen liittyvän Taloushallintoliiton jäsenyyden kautta voidaan kehittää toimistojen ja koko alan toimintaa huolehtimalla siitä, että yhä useampi toimisto toimii ja kehittyy toiminnassaan yhä asiantuntevammaksi ja toimii samalla alan eettisten pelisääntöjen eli hyvän tilitoimistotavan mukaisesti.

Alan toimialajärjestönä Taloushallintoliiton alalle luomaan hyvään tilitoimistotapaan kuuluu monia palveluprosesseihin ja niiden laatuun, riskienhallintaan sekä tietoturvaan liittyviä asioita, joiden toteuttamisen tarkoituksena on turvata asiakkaille osaavaa, laadukasta ja mahdollisimman riskitöntä ja riippumatonta palvelua. Tilitoimistojen auktorisoinnin ja siihen liittyvän auditoinnin tarkoituksena on varmistaa näiden asioiden toteutuminen asetettujen vaatimusten pohjalta ja tarvittaessa ohjata ja tukea toimistoa korjaamaan mahdolliset puutteet sen toimintaprosesseissa.

Auktorisoidut toimistot tarjoavat palvelujaan läpinäkyvästi alan yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen sitoutuneina. Toimistojen auktorisointisääntöjen ja hyvän tilitoimistotavan mukainen toiminta varmistetaan auktorisointia ja Taloushallintoliiton jäsenyyttä haettaessa ja tämän jälkeen määrävälein auditoinnilla.

Vaikka auktorisoinnin hakeminen on vapaaehtoista – toisin kuin lain sitä vaatiessa olisi – yleensä osaavien toimijoiden tavoitteena on auktorisointistatuksen hakeminen. Auktorisoidut toimistot ovat kooltaan yhden hengen toimistoista alan suurimpiin toimistoihin. Valtaosa auktorisoiduista toimistoista on yhden – kymmenen hengen toimistoja. Alan suurimmat toimistot on lähes poikkeuksetta auktorisoitu.

KLT-tutkinto, jonka keskeinen lähtökohta on asianomaisen henkilön substanssiosaaminen, on tärkeä osa auktorisointia. Auktorisoinnin saamisen yhtenä keskeisenä vaatimuksena onkin se, että toimistossa on kirjanpitotoiminnasta vastaavana kirjanpitäjänä alan KLT-tutkinnon suorittanut henkilö, joka osoittanut osaamisensa peruskoulutuksen, työkokemuksen ja KLT-asiantuntijatentin suorittamisen kautta.

Mikä on Taloushallintoliiton keskeinen tehtävä auktorisoitujen jäsentoimistojen osalta? Se on tukea näiden toimintaa eri tavoin niin, että edellytykset auktorisoinnin ylläpidolle ja siihen liittyvälle laadukkaalle palvelulle olisivat mahdollisimmat hyvät ja vaivattomat. Tämä tapahtuu erityisesti koulutuksen, tiedotuksen, laatutyökalujen ja edunvalvonnan tuen eri muodoissa, joita toimiston auktorisointijärjestelmän hoitoon keskittyvä säätiö ei tarjoa.

KLT:stä professio

KLT-tutkinnosta on kehittynyt henkilötasoinen alan asiantuntijatutkinto, jonka saaneilla henkilöillä asiantuntijuudesta on muodostunut professio, jossa asiantuntijuuden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat ammatillisessa keskiössä. KLT:t vastaavat usein toimeksiantosopimuksen perusteella asiakkaille näiden tilinpäätösten toteutuksesta, usein myös konsernitilinpäätöksistä sekä luonnollisesti niiden oikeellisuudesta.

Monet toimivat toimistojen johtavina asiantuntijoina ja vetäjinä, joiden tehtävänkuvassa asiakkaiden neuvonta ja konsultointi on yhä tärkeämmässä roolissa. Voidaan myös sanoa, että KLT:den erityinen asiantuntemus ja vahvuus on pk-yritysten talouden osaamisessa: liki 90 prosentissa KLT:stä on erikoistunut pk-yritysten talousasioihin ja niiden käytännön toteutukseen sekä siihen liittyvään neuvontaan ja konsultointiin.

Kun pienimpien yritysten tilintarkastuspakon poistumisen myötä osa pienyrityksistä luopuu tilintarkastuksesta, on selvää, että näin tullee tapahtumaan ehkäpä suuremmassa määrin yrityksissä, jotka käyttävät osaavimpien taloushallinnon toteuttajien palveluja. Tilitoimistojen ja näiden ammattilaisten osaamisen merkitys on korostunut. Samalla tilitoimistoilta ostetaan yhä enemmän talousosastotasoisia palveluja, joissa kokonaisvaltainen asiakkaan taloushallinnon hoitaminen ja ymmärtäminen sekä siihen liityvä osaaminen korostuu.

Etenkin pienyritysten ja yrittäjien palveluprosesseissa kokonaisvaltainen taloushallinnon asiakasvastuullinen asiakastarpeiden ymmärtäminen ja osaaminen korostuu. Tässä suhteessa taloushallinnon palvelu on käytännössä yhä useammin yrittäjän talouden kokonaisvaltaista huolenpitoa.

Mitä KLT:ksi tulo ja KLT:nä toimiminen edellyttää?

Tili-instituuttisäätiö vastaa KLT-tutkintojärjestelmästä. Yksityisoikeudellinen säätiö toimii tilitoimistoalan valtakunnallisen järjestön Taloushallintoliiton yhteydessä. Säätiössä itse tutkintojärjestelmästä vastaa ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva arvovaltainen KLT-lautakunta, jossa on edustettuna elinkeinoelämän järjestöjen, työ- ja elinkeinoministeriön, verohallinnon, korkeakoulujen ja itse tilitoimistoalan edustajat.

KLT-kirjanpitäjäksi voidaan hyväksyä taloushallinnon tehtäviä hoitava henkilö, joka täyttää peruskoulutuksen ja työkokemuksen osalta asetetut vaatimukset ja joka on lisäksi suorittanut hyväksytysti säätiön järjestämän KLT-tutkinnon.

Lisäksi KLT:n tulee olla rehellinen ja hyvämaineinen henkilö, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan.

Tili-instituuttisäätiö järjestää KLT-tutkintoon kuuluvan tentin vuosittain. Siihen kuuluu kirjallisia tehtäviä erityisesti laskentatoimen ja yritysjuridiikan, varsinkin vero- ja yhtiöoikeuden aloilta. Tenttivaatimukset vahvistetaan vuosittain.

KLT-tenttiä suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, jolla on riittävä koulutus ja käytännön perehtyneisyys.

Koulutusvaatimukset tenttiin hyväksymiselle

KLT:lle ja samalla KLT-tenttiin pääsemiselle on asetettu peruskoulutusvaatimukset. Vuonna 1998 koulutusvaatimuksia tiukennettiin niin, että tenttiin pääsy edellytti lähtökohtaisesti korkeakoulutasoista tutkintoa. Vuosina 1998-2005 oli kuitenkin käytössä siirtymäaika, jonka kuluessa tenttiin pääsi vielä vanhoilla vaatimuksilla.

Tällä hetkellä hyväksyttäväksi koulutukseksi KLT:ksi ja sitä kautta KLT-tenttiin pääsemiselle katsotaan:
1) kauppatieteiden maisterin tutkinto tai vastaavan sisältöinen suomalainen korkeakoulututkinto,
2) kauppatieteiden kandidaatin tutkinto tai vastaavan sisältöinen suomalainen korkeakoulututkinto,
3) tradenomin tutkinto tai vastaavan sisältöinen ammattikorkeakoulututkinto, jossa on suuntautumisvaihtoehtona laskentatoimi tai taloushallinto tai muutoin riittäväksi katsottava määrä taloushallinnon opintoja tai

4) hyväksyttävä ulkomainen korkeakoulututkinto, jonka lisäksi tulee osoittaa riittävä teoreettinen perehtyneisyys suomalaiseen taloushallintoa koskevaan lainsäädäntöön.

Tili-instituuttisäätiö voi erityisistä syistä oikeuttaa sellaisenkin henkilön osallistumaan tutkintoon, joka ei täytä edellä asetettuja edellytyksiä. Tällöin on kyse lähinnä muodollisen peruskoulutuksen puutteista, joita on voitu kompensoida pitkällä ja vastuullisella toiminnalla tilitoimistotehtävissä. Myös eräät vanhan opistoasteen merkonomitutkinnot voidaan hyväksyä, joskin kovennetuilla työkokemusvaatimuksilla.

Työkokemusvaatimukset

Tutkintoon osallistuvalla tulee olla hyväksyttävä työkokemus kirjanpito- ja muissa laskentatehtävissä. Työkokemus on tullut hankkia perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

Työkokemuksella on tullut hankkia riittävän laaja ja monipuolinen käytännön perehtyneisyys liikekirjanpitoon, johdon laskentatoimeen, verotukseen ja muuhun yritysjuridiikkaan. Hyväksyttävää työkokemusta on tullut olla tutkinnosta riippuen 2-3 vuotta. Tilitoimistokokemus täyttää useimmiten hyvin nämä vaatimukset.

KLT-kirjan saaminen ja raportointi

Tentin hyväksytysti suorittaneelle Tili-instituuttisäätiö antaa KLT-kirjan. Se oikeuttaa hänet ammattia harjoittaessaan käyttämään nimensä yhteydessä nimitystä KLT-kirjanpitäjä, lyhennettä KLT tai ruotsinkielistä EBR-bokförare, lyhennettä EBR tai englanninkielistä nimitystä KLT-accountant. KLT-kirja on voimassa toistaiseksi. Hakemus KLT-kirjan jatkamisesta tulee kuitenkin tehdä kolmen vuoden välein, kolmannen vuoden kuluessa. Mikäli hakemusta KLT-kirjan jatkamisesta ei tehdä määräajan kuluessa tai KLT-kirjanpitäjä ei täytä asetettuja vaatimuksia, KLT-kirja voidaan lakkauttaa.

Työtehtävät ja ylläpitokoulutus

KLT-kirjan saamisen jälkeen KLT-kirjanpitäjän tulee toimia tehtävissä, joissa hän vuosittain vastaa riittävän useista ja riittävän monipuolisista kirjanpidoista taikka muista riittävän monipuolisista taloushallinnon tehtävistä.

Lisäksi hänen pitää päivittää tietonsa lainsäädännön ja muista muutoksista säännöllisesti. Ylläpitokouluttautumisvaatimuksella halutaan varmistaa KLT-kirjanpitäjien korkea osaaminen ja tietojen ajantasaisuus. Samalla varmistetaan ammattikunnan arvostuksen säilyminen.

KLT-kirjanpitäjän on osallistuttava kolmen vuoden jaksona vähintään kuuteen hyväksyttävään koulutuspäivään. Auktorisoidun toimiston kirjanpitotoiminnasta vastaavan KLT-kirjanpitäjän tulee vastaavasti osallistua vähintään yhdeksään hyväksyttävään koulutuspäivään.

KLT-kirjanpitäjän on kuitenkin edellä kuvatuista vähimmäiskoulutusmääristä huolimatta jatkuvasti huolehdittava kouluttautumalla ammatillisten tietojensa ajantasaisuudesta. Tämän tulee tapahtua sellaisella KLT-kirjanpitäjille soveltuvalla asiantuntijakoulutuksella ja siinä laajuudessa, että koulutus varmistaa hänen tietojensa riittävän ajantasaisuuden. Käytännössä KLT:t kouluttavatkin itseään keskimäärin selvästi yli edelläkuvattujen vähimmäismäärien.

KLT:n tulevaisuus

Tili-insituuttisäätiön keskeisenä tehtävänä on huolehtia, että tutkinto vastaa jatkuvasti toisaalta tilitoimistojen tarpeisiin ja samalla siihen, että asiakkaat kokevat voivansa luottaa heitä palvelevan henkilön asiantuntemukseen ja kokevat saavansa asiakkaan käytännön tarpeita ymmärtävää palvelua. Tämän takeeksi on luotu toimistojen auktorisointijärjestelmä ja KLT-tutkinto.

Taloushallinnon ulkoistuksen suosion kasvu, neuvonannon ja konsultoinnin merkityksen kasvu tilitoimistoissa sekä taloushallinnon sähköistymisen eteneminen ovat kaikki tämän ajan trendejä. Tilitoimistoissa tarvitaan näistä syistä johtuen erilaista ja eritasoista ammattihenkilöstöä myös tulevaisuudessa. Nyt noin 20 prosenttia alan hieman yli 10 000 henkilöstä on KLT:tä. KLT:den määrän odotetaan kasvavan myös jatkossa.

KLT:t syventävät uransa aikana asiantuntemustaan ja hankkivat uusia valmiuksia asiakasodotusten muuttuessa. Tilitoimiston palvelutarpeet saattavat myös muuttua, jolloin toimiston osaamista pyritään vahvistamaan tietyillä osa-alueilla. Tällöin saatetaan syventää osaamista joillakin erityisalueilla esimerkiksi johdon laskentatoimessa ja siihen liittyvässä konsultoinnissa, palkkahallinnossa, verotuksessa, yritysjärjestelyissä tai muulla työn kannalta tärkeällä saralla samalla kun perusosaaminen taloushallinnon palveluissa pidetään kunnossa.

Hyvänä esimerkkinä tästä ovat olleet vaikkapa Taloushallintoliiton järjestämä tilitoimistojen palkkahallinnon PHT-koulutusohjelma ja juuri käynnistynyt vaativia konsultointitehtäviä tilitoimistoissa tekeville tarkoitettu TAL-Controller – Johdon Laskentatoimen ohjelma sekä korkeakoulujen järjestämät verotutkinnot.

 

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki