Kiertokirjeestä arvostetuksi aikakauslehdeksi
Käytännöllisesti katsoen alusta alkaen Tilisanomia julkaisi palveluyhtiö Suomen Tilitoimistojen Palvelu Oy.
Antero Salmisen, ensimmäisen päätoimittajan, elokuulle 1979 päivätyssä ”toimitussuunnitelmassa” lehdelle hahmotetaan sisällöllisesti kuusi ”sektoria”. Ne ovat verotus, yhtiöoikeus, atk, rahoitus, vakuutus/riskit ja toimialalaskenta. Lehden formaatiksi määritettiin iltapäivälehdistäkin tuttu tabloid. Tabloidina lehti ehtikin ilmestyä hetken, kunnes jo alkuvuodesta 1980 tapahtui vaihdos nykyisenlaiseen lehtiformaattiin.
Alkuun lähinnä kiertokirjejournalismia
Toimitustyö ulkoistettiin heti lehden alussa. Lehden sai toimittaakseen moniksi vuosiksi Vähittäiskaupan Konsultit. Käytännössä lehteä hoiti aina ilmoitushankintaa myöten Jorma Jänkä.
Heinäkuulle 1979 päivätyssä esityksessään Jänkä määritti, että lehti kohdistetaan ”tilitoimistojen henkilökunnalle ja yritysten taloushallinnon henkilökunnalle: konttoripäälliköille, kirjanpitäjille”.
Lehti painettiin alun alkaen kirjapainossa. Mutta, rehellisyyden nimessä, siinä oli journalistisia ominaisuuksia alkuvuosina perin vähän. Hieman liioitellen voi sanoa, että kyse oli painokoneiden tekemästä kiertokirjeestä. Sisältö tärkein, ajateltiin.
Toki lehdessä oli pääkirjoitus, jopa napakasti kirjoitettu. ”Yhteisvoimin byrokratiaa vastaan” julistaa esimerkiksi Tilisanomien numeron 4/1981 pääkirjoituksen otsikko. Siinä viitataan yhtäältä valtiovarainministeriön käynnistämään niin sanottuun byrokratiaprojektiin – jota voitaneen nykysilmin pitää hyvänä hallinnollisena viihteenä.
Ensimmäiset valokuvat – kun kirjoittajien kasvokuvat unohdetaan – ilmestyivät lehteen vasta vuosikerrassa 1982. Aivan alkuun yritettiin tekstivoittoisten sivujen visuaalista ankeutta rikkoa lähinnä piirroskuvin. Visuaalista piristystä toivat toki myös ilmoitukset.
Lehti on uskonut asiantuntijakirjoittamisen voimaan. Sen ei ole ollut vaikea saada kirjoittajikseen sen paremmin kokeneita taloushallinnon käytännön edustajia kuin professoreitakaan.
Luultavasti tämä asiantuntijakirjoitus-painotteisuus ja viestinnän yksisuuntaisuus askarrutti myös toimitusta, päätoimittaja Ulla Partasta ja toimituspäällikkö Jukka Väyrystä, joka otti viestintätoimistoineen käytännön vetovastuun lehdestä 1980-luvun puolivälissä.
Vuodesta 1982 päätoimittajana toiminut Partanen kehotteli lukijoita suurempaan aktiivisuuteen.
– Kaipaamme yhä edelleen lukijoiden kirjoittamia käytännönläheisiä kirjoituksia. Tärkeintä ei ole kieliasu, pituus tai tittelit vaan ammattilaisen työongelmien selvittely, päätoimittaja vetosi palstallaan (5/1986).
Haastattelusarja lääninverojohtajista
Lehden tekemiseen osallistuneet journalismin ammattilaiset halusivat suosia haastatteluja. Nehän olivat jo 1980-luvulla läpitunkeneet itsensä käytännössä kaikkialla lehdistössämme.
Toimituspäällikkö Väyrynen on luonnehtinut (Tilisanomat 5/1989) lehdessä 1980-luvun puolivälissä pyörinyttä lääninverojohtajien haastattelusarjaa ”ensimmäiseksi huomattavaksi toimitukselliseksi kokonaisuudeksi”. Lääninverojohtajien lausumisten kautta lehteen tuli myös kiintoisaa yleisvaltakunnallisuutta.
Unohtaa ei pidä myöskään talouselämän vaikuttajayksilöiden näyttävää haastattelukavalkadia, joka alkoi numerossa vuoden 1987 alussa. Ahti Pekkala, noihin aikoihin valtiovarainministerin tehtävistä Oulun maaherraksi siirtynyt poliitikko, oli paitsi juttusarjan ensimmäinen kohde myös lehden oikeastaan ensimmäinen värikansikuvapoika.
Vuonna 1987 Tilisanomissa tapahtui muutoksia. Nimiötä tuohon asti hallinnut epiteetti ”tili- ja veroasioiden ammattilehti” korvattiin epiteetillä ”yritystalouden ja laskennan ammattilehti”.
Lehti uusi nimiölogonsa ja muuntautui leimallisesti värilliseksi, joskin mustavalkosivut olivat yhä mukana kuvassa. Lehteen ilmestyi samoihin aikoihin myös kysymys- ja vastauspalsta sekä Tilimiehen palsta. Oireellisena voi myös nähdä, että samaisena vuonna lehti kertoo niin sanotussa apinalaatikossaan olevansa Aikakauslehtien Liiton jäsen.
Asiamies Tilimies ja poleemikko Reviisori
Nimimerkiltä Tilimies voisi odottaa pienoista pakinanomaista irrottelua. Sellainen on kuitenkin ollut Tilisanomille aika vierasta. Tilisanomat on ollut aina asialehti, ja Tilimieskin on täten ollut asiamies.
Varhaisten vuosikertojen irrottelevin kirjoittaja on ollut diplomiekonomi Johan Kock. Kerran hänen rento otsikkonsa kuului (lainausmerkit alkuperäiset): ”Varokaa, kommandiittiyhtiö”.
Tilisanomat teetti 1989 Suomen Gallupilla puhelinhaastattelututkimuksen. Sen mukaan neljä viidestä lukijasta taltioi Tilisanomien numerot – joita on ollut vuodessa perinnäisesti kuusi. Lukema kertoo lehden erittäin vahvasta työkaluluonteesta.
Poleemisempikin kirjoittelu löysi vihdoin tiensä lehteen. Tästä on ansio ennen muuta Reviisorilla, joka aloitti pakinointinsa 1993 ja jatkoi sitä vuosituhannen vaiheeseen. Veroviranomaisiakaan ei Reviisori silitellyt silkki-hansikkain.
”Tarvitaanko taas himoverottajan kivitys?”. Tällä otsikollaan (1/1997) kirjoittaja viittasi Kiteellä hänen mukaansa todella tapahtuneeseen himovoudin kivitykseen.
Nykyjournalismille ominaisia vakiopalstoja on lehdessä edustanut pitkään myös Käräjiltä-palsta.
Kasinotaloushuuma ja perässä lama
Esimerkiksi 1990-luvun laman edeltä löytää lehdestä (5/1989) otsikon: ”Rahaa on ja se näkyy. Osakekauppa nelinkertaistunut vuosikymmenen alkuvuosista”. Aikaansa kuvastelee myös Audi-autojen kokosivun mainos (1/1990), jossa tarjotaan niin peruspeliä Audi kahdeksankymppistä kuin huippumallia V8:aa.
Elettiin niin satottua kasinotaloushuumaa. Sitten, laman jälkeen, on jo otsikoissakin toinen ääni kellossa.
”Tilinpäätöstiedot konkurssin ennustamisessa”, on – ehkä pahaenteisesti – otsikoitu apulaisprofessori Erkki K. Laitisen artikkeli (1/1991).
Sana konkurssi vilahteli sitten 1990-luvun alun mittaan monissa muissakin otsikoissa. Puhuttelevin lamajuttu lienee kuitenkin numerossa 5/1992 julkaistu ”Kun yrittäjän maailma hajoaa”. Siinä on haastateltu paitsi konkurssin tehnyttä yrittäjää myös laman kovan todellisuuden tuntevia asiantuntijoita. Äänessä on jopa sosiaalipsykologi: ei niinkään yleistä yritystalouden ja laskennan ammattilehdessä.
Kunnes Tilisanomatkin sitten saattoi julkaista jutun, joka kertoi putkessa jo siintävän valoa. ”Kriisin syvin vaihe ohitse”, julisti PTT:n toimitusjohtaja Pertti Kukkosesta tehdyn haastattelujutun (6/1993) otsikko.
Kun ”telefax” oli vielä nuori
Eurooppa ja EU rynnivät lehteen voimalla 1990-luvulla. Tilisanomien vanhat vuosikerrat ovat mielenkiintoinen yhteiskunnan muutosten peili.
Entä tekniset uudistukset ja innovaatiot?
”Viitepankkisiirron käyttö rationalisoi laskutusta”, kertoo Tilisanomat numerossaan 4/1987. Seuraavana vuonna kova sana on faksi. ”Meillä todellisen sysäyksen telefaxin yleistymiseen antoi vuoden 1986 kevään postilakko, jonka aikana yritykset joutuivat kehittämään vaihtoehtoisia keinoja tiedonkulkunsa turvaamiseksi”, Tilisanomat (6/1988) kertoo.
Samaisessa numerossa on myös faksilaitteiden mainoksia – sekä mainos Nokia-Mobirasta. ”Tee asiakkaallesi viisas tilinpäätös. Suosittele sijoittamista kotimaisiin Nokia-Mobira-matkaviestimiin”, usuttaa Nokia Tilisanomien lukijoita.
Kännykkäaika oli koittamassa. Atk-aika oli alkanut jo aiemmin, ja atk-kysymykset ovat olleet lehden vakiosisältöä. Yksi usein tarkasteltu erilliskysymys on ollut tietosuoja.
Toisaalta halki aikojen lehdessä esiintyvät määrätyt ikuisuuskysymykset: verovalituksen tekeminen, tillintarkastajan rooli, konsernitilinpäätöksen kysymykset, eri yhtiömuotojen erityisominaisuudet ja vastaavat. Myös tärkeät vuotuiset tapahtumat, kuten tili-ja veropäivät tahi kesäpäivät, ovat saaneet lehdessä säännönmukaisesti tilaa.
Tilisanomat on seurannut valppaasti lainsäädännön kehitystä ja sen heijastusvaikutuksia alalla. Vuosi vuodelta lehdessä myös seurataan auktorisoitujen tilitoimistojen määrän kehitystä tai julkaistaan KLT-tutkinnon suorittaneiden nimiä.
”Tilinpäättäjän tietopaketti” täytyy mainita luonnollisesti aivan erikseen. Alkuun torniolainen asiantuntija Olavi Vailahti piti sivukokonaisuutta lehdessä vuosikaudet.
Vuosituhat vaihtui toiseen, ja Tilisanomienkin sivuilla ilmaistiin sama pelko, mikä levisi kulovalkean tavoin koko maailmassa. ”Atk-katastrofi uhkaa yrityksiä vuosisadan taitteessa”, kuului otsikko (1/1996).
Tiedämme, miten kävi.
Vuosituhat vaihtui, samoin kuin päätoimittajakin
Vuosituhannen vaihteessa tapahtui lehdessä tärkeä vahdinvaihdos: kahden ensimmäisen vuosikymmenen päätoimittaja Ulla Partanen siirtyi yrittäjäksi, ja tilalle astui vuosituhannen alusta Juha Ahvenniemi, nykyinen päätoimittaja. Vuotta myöhemmin vaihtuivat myös lehden käytännön tekijät: Jukka Väyrynen yrityksineen väistyi, ja tilalle astui MCI Press oy, joka on siis ollut vetovastuussa jo likimain vuosikymmenen.
Tilisanomat on muuttunut. Nimi, ilmestymistiheys ja formaatti ovat säilyneet entisinä, mutta muuttuneet ovat suuresti niin nimiön kuin sisäsivujen typografia, yleisestä visuaalisesta ilmeestä ja sisällöstä puhumattakaan.
30-vuotiasta lehteä on ehditty painaa Länsi-Suomen Kirjapainossa Raumalla, Jaarlissa Turengissa, PunaMustassa Helsingissä, Suomen Graafisissa Palveluissa Kuopiossa, Forssan Kirjapainossa sekä tällä hetkellä Painotalo Aurasessa Forssassa.
Levikki, lehtien onnistumisen yksi tärkeä mittari, on viisinkertaistunut, ja on nykyään pyöreästi 11 000. ”Laskenta-alan suurin ammattilehti” luonnehdittiin Tilisanomia Kirjanpitotoimistojen Liiton 30-vuotisjuhlakirjassa (1998).
Tilisanomat sai verkkolehden vuonna 2005.
Päätoimittaja Ahvenniemen ja MCI Pressin voimin lehdestä on tullut se, mikä se nykyisin on: arvostettu laskenta-alan erikoislehti.
Tilisanomat haluaa olla luotettava ja – luettava
Taloushallintoliiton toimistopäällikkö Sirpa Airola on seurannut Tilisanomien kehitystä läheltä aina 1970-luvun lopulta lähtien, jolloin hän tuli järjestöön töihin nuorena ekonomityttönä.
Airola oli ensimmäisen päätoimittajan Antero Salmisen ohella vaikuttamassa siihen, että lehden toimitustyö ulkoistettiin alun alkaen. Se oli pienen toimiston kannalta kätevää:
– Onhan julkaisijajärjestömme ulkoistamisen lipunkantaja.
Airolan mukaan lehti on kautta aikojen panostanut luotettavuuteen.
– Lukijan täytyy voida luottaa, että se mitä lehdessä julkaistaan, pitää paikkansa.
Toisaalta Airola muistaa, että esimerkiksi lehden toimituspäällikkö Jukka Väyryselle lukemaan houkuttava ulkoasu oli tärkeää.
– Taitolla ja kuvituksella vaikutetaan. Erotuimme alusta alkaen tilintarkastus- ja verotuslehdistä, Airola luonnehtii Tilisanomia ja sen pyrkimyksiä.
Verkkolehden Tilisanomat sai vasta 2005, eli ei aivan ensimmäisten lehtien joukossa. Verkkolehti on tärkeä, mutta Airolan mukaan se on kuitenkin ennen muuta printtilehden tukija.
Vuosien varrelta
Suomalainen yrittäjä uskoo, että hänen tulee olla taitava kaikissa yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. –– Yleisnerojen aikakausi alkaa kuitenkin olla ohi. On tullut alihankkijoiden aikakausi. Joskus kannattaa teettää, vaikka itsekin osaisi, jos lopputulos on vielä edullisempi. Näin on käynyt tutkimuksen mukaan tiliasioissakin.
Antero Salminen: Tehdä vai teettää,
Tilisanomat 2–3/1981 (pääkirjoitus)
On perusteltua todeta, että mikrojen ja henkilökohtaisten tietokoneiden peruskehitys on suurimmaksi osaksi jo päättynyt. Ei ole odotettavissa mitään mullistavan poikkeavaa uutta.
Toimitusjohtaja Juha Ahtiainen,
Data General Oy, Tilisanomat 3/1985
Olen vuosia myöten oppinut yhtä sun toista kirjanpidosta, mutta luonteeni on valitettavasti sellainen, että melko usein teen virheitä, eikä aika ole tätä kirjanpitäjälle hankalaa ominaisuutta parantanut.
Diplomiekonomi Johan Kock, Tilisanomat 4/1985
Joistakin lämpöpaperilaaduista saattaa tulostusjälki häipyä taivaan tuuliin jo muutamassa päivässä, pahimmissa olosuhteissa jopa muutamassa tunnissa.
Telefax tilitoimistokäytössä, Tilisanomat 6/1988
Ja jo iltajuhlassa alkoivat harrastelijoiden kielenkannat irrota Saijonmaan huiputtaessa tiukkaan asialinjaan tottuneet kuulijansa kanssaan yhteislauluun.
Arja Saijonmaakin lauloi [Kirjanpitotoimistojen
Liiton] kesäpäivillä, Tilisanomat 4/1991
Kun tositteeton kirjanpito -termi huomattiin mahdottomaksi ainakin ammattijulkaisuissa käytettäväksi, keksittiin tilalle paperikuititon kirjanpito. Tästähän pankkien kehityshankkeessa juuri tuntuu olevan kysymys.
Lassi Mäkinen: Tilitoimistoalan uuskieltä, Tilisanomat 2/1992
Laskentatoimen ammattilaiset paiskivat parasta aikaa tilinpäätösten kanssa. Uskon tulkitsevani ammattilaisten tuntoja sanoessani, ettei alalla koskaan ole ollut vastaavanlaista kaaosta. Juuri voimaan tulleiden lakien toteutukset ovat osin edelleen epäselviä ja byrokratian palveleminen tuntuu lisääntyneen jälleen huimasti.
Ulla Partanen: Kaikkien aikojen kaaos,
Tilisanomat 1/1995 (pääkirjoitus)
Ansio- ja pääomatuloverotuksen suuri ero on torpparilaitoksen jälkeen suurin epätasa-arvon luoja Suomessa. On vaikeaa uskoa, että tasa-arvon nimeen vannovat puolueet ovat voineet säätää eduskunnassa lain, joka johtaa varallisuuden kasautumiseen pahemmin kuin pula-ajan huutokaupat.
Reviisori: Parempi pyy pivossa kuin kymmenen
oksalla, Tilisanomat 5/1997
Suomalainen maksuliikenne on maailman parasta, koska Suomessa pankit löysivät yhteistyön tien heti itsenäisyytemme jälkeen. Kaikille pankeille yhteisen tilisiirtolomakkeen ensimmäinen versio pankkisiirtolomakkeesta tehtiin vuonna 1942.
Pauli Vahtera: Olemisen sietämätön
keveys, Tilisanomat 2/2001