Johdon laskentatoimen palvelut tilitoimistoissa kehittyvät

Tilitoimistot ovat eri selvitysten mukaan erityisesti pk-yritysten tärkeä – ellei tärkein – kumppani. Yli 90 prosenttia yrityksistä on ulkoistanut talousasioitaan tilitoimistolle. Alalla on monenlaisia toimistoja. Näistä auktorisoidut Taloushallintoliiton jäsenet hoitavat lähes 130 000 asiakkaan talousasioita. Liittoon kuuluvat ovat sitoutuneet eettisiin pelisääntöihin eli alan liiton alalle vahvistamaan hyvään tilitoimistotapaan. Tähän liittyy yhtenä osana näiltä edellytetty riittävä alan peruskoulutus ja osaaminen sekä tietojen ja taitojen jatkuva ylläpito.

Muiden alan toimijoiden osaamis- ja muissa valmiuksissa on suurta hajontaa, koska sinänsä vaativalle alalle ei ole asetettu mitään yleisiä osaamiseen, koulutukseen tai muihin toimintaedellytyksiin liittyviä vaatimuksia. Tämän mukaisesti perus- ja muu koulutus saattaa olla hyvin vaihtelevaa.

Lakisääteiset velvoitteet työllistävät

Liiton tekemän tutkimuksen mukaan tilitoimistojen palveluiden painopiste on edelleen lakisääteisten velvoitteiden, kuten juoksevan kirjanpidon, verotuksen, palkanlaskennan ja veroasioiden alueella. Niiden toteuttaminen asiakkaiden oikeusturvasta huolehtien vaatii alan toimijoilta vahvaa asiantuntemusta. Toimistojen strategioissa on selvästi aiempaa enemmän hajontaa palveluvalikoiman suhteen kuitenkin niin, että lähes kaikilla ulkoinen laskenta ja veropalvelut muodostavat palvelun perustan.

Osa pienistä pk-yrityksistä tarvitsee rajallisesti muita kuin lakisääteisiin velvoitteisiin liittyviä palveluja, mutta yhä useammalle niistä olisi konkreettista hyötyä. Pelkästään taloussuunnittelun budjetoinnin muodossa pitäisi kuulua pakollisena osana jokaisen tilitoimiston peruspalveluun pk-yrityksille.

Tilitoimistoja on kritisoitu usein vahvasti siitä, että niiden palvelut asiakkaille nojaavat liiaksi vain peräpeiliin katsomiseen eli historiatietoihin ja niiden rekisteröintiin. Asiakkaiden menestyksen kannalta tärkeämpää olisi katsoa tuulilasista eteenpäin, jotta pysytään tukevasti oikealla reitillä. Tämän osalta muutos on kuitenkin meneillään. Yhä useampi tilitoimisto pyrkii olemaan yhä vahvemmin asiakkaansa talouskumppani ja samalla tyydyttämään asiakkaan talousasioihin liittyvät tarpeet myös tulevaisuuden suunnittelun ja ongelmaratkaisujen osalta. Yrityksen tukeminen talousasioissa pelkästään taustapeilin kuvaa tarjoamalla käy ylipäätään yhä haasteellisemmaksi.

Toimintaympäristön muutokset luovat mahdollisuuksia

Nähdäkseni johdon laskentatoimen palvelut saavat yhä tärkeämmän roolin tilitoimistojen palvelussa. Tähän vaikuttavat erityisesti seuraavat tekijät:

1) Teknologian kehitys ja sen vapauttamat mahdollisuudet

Sähköistyminen tehostaa ja parantaa tilitoimistojen peruspalvelua ja antaa samalla paremmat mahdollisuudet erilaisten lisäarvopalveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen. Huomattavasti nykyistä useammalle yritykselle olisi hyötyä johdon laskentatoimen palveluista, jos ne olisi tuotteistettu tilitoimiston palveluvalikoimaan ja ne osattaisiin markkinoida asiakkaille samalla kun valmiudet palvelun tarjoamiseen olisivat kunnossa.

Tilitoimistot kertovat usein tärkeimmäksi syyksi peruspalvelussa pitäytymiseen ajan puutteen ja sen, että asiakkaat eivät tarvitse tai halua muuta palvelua. Usein sanotaan, että kaikki aika menee rutiinien tekemiseen ja paperien pyörittämiseen, vaikka myönnetäänkin, että aikaa tulisi käyttää asiakkaalle enemmän lisäarvoa tuottavaan palveluun. Vaikka taloushallinnon sähköistyminen onkin tähän mennessä edennyt odotettua hitaammin, kehitys etenee jatkuvasti ja mahdollisuudet palvelun kehittämiseen paranevat koko ajan.

2) Asiakasodotusten muuttuminen

Asiakkaiden odotukset ovat muuttumassa. Tämä kävi hyvin ilmi Taloushallintoliiton auktorisoituihin toimistoihin vuonna 2007 kohdistamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin,
mitkä tekijät vaikuttivat eniten asiakkaan tyytyväisyyteen toimistoonsa. Monet muuttujat (toimiston koko, sijainti, sähköiset palvelut, strategiavalinta jne.) eivät tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevästi selittäneet asiakastyytyväisyyden eroja.

Tärkeimmäksi selittäjäksi löytyi se, kuinka toimisto kykenee peruspalvelun ohella neuvonannolla ja konsultoinnilla tukemaan asiakastaan. Neuvonantoa ja konsultointia osaavasti antaneilla toimistoilla oli tyytyväisimmät asiakkaat. Puolestaan tilitoimistot, joille näiden tarjoaminen ei ollut leimaa-antavaa, saivat alhaisimmat kokonaistyytyväisyyspisteet.

Jotta neuvonannossa voidaan onnistua, edellyttää se riittäviä valmiuksia ja osaamista ao. asioissa. Näihin valmiuksiin kuuluvat asiaosaaminen, ongelmien analysointi- ja ratkaisuvalmiudet, vuorovaikutusosaaminen sekä palveluiden tuotteistamis- ja siihen kuuluva hinnoitteluosaaminen.

Tilitoimistojen palvelujen monipuolisempi käyttö on kasvanut tasaisesti. Kehityspiirteenä on muun muassa se, että peruspalvelujen – kuten kirjanpito, tilinpäätös ja veroilmoitusasiat – lisäksi hankitaan yhä enemmän uusia palveluja, esimerkiksi palkkahallinnon ja johdon laskentatoimen palveluja.

3) Asiakkaiden toimintaympäristön entistä nopeampi muutostahti ja reagointitarve siihen

Yrityselämän muutostahti on kaikilla toimialoilla nopeutunut. Näin tilitoimistojen asiakkaat kohtaavat yhä suurempia ja nopeampia muutoksia. Tämä puolestaan edellyttää yhä parempaa ja tiiviimpää yhteistyötä yrityksen ja tilitoimistokumppanin välillä.

Johdon laskentatoimen merkitys saa tässä yhteydessä yhä suurempaa merkitystä ja asiakashyötyä voidaan tarjota hyvällä palvelulla lähes rajattomasti. Kun tilitoimiston asiantuntija hoitaa usein kymmenien asiakkaiden talousasioita, kertyy henkilölle tätä kautta yritystoiminnan osaamista, jonka hyödyntämiseen liittyy valtava potentiaali.

4) Kilpailu tilitoimistomarkkinoilla

Tilitoimistojen palvelut ovat olleet perinteisesti suhteellisen homogeenisiä, samoin toimistojen palvelustrategiat. Asiakkaita on ollut riittävästi ja työtä liiankin kanssa. Tämä on näkynyt muun muassa siinä, että kaikkea tehtyä työtä ei ole usein seurannan puutteiden vuoksi laskutettu asiakkaalta. Myös lisäarvoltaan usein arvokkain neuvontatyö on jätetty laskuttamatta tai se on annettu halvalla peruspalvelun hinnalla. Myös tilitoimistoissa joudutaan alan muutostahdin myötä kuitenkin miettimään yhä enemmän tulevaisuuden kysymyksiä ja mahdollisuuksia.

Osoituksena palvelukehityksestä on liiton organisoimaan tilitoimistojen johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävään koulutukseen osallistuneiden suuri määrä muutaman viime vuoden aikana. Samaa osoittaa se vilkas ajatusten vaihto, jota on käyty jäsenten välillä liiton piirissä palveluiden kehittämisestä. Uusia työkaluja ja uutta osaamista halutaan kehittää aiempaa enemmän.

Kilpailun ja palveluiden kehittämisen myötä tilitoimistojen palvelut erilaistuvat nykyistä enemmän. Osa toimistoista tuotteistaa ja kehittää itse aktiivisesti nykyisiä ja uusia palveluja, osan tyytyessä uudistuksiin vasta markkinapaineen sitä vaatiessa. Yleisenä suuntana on kuitenkin se, että aktiivisemmin palvelujaan kehittävien ja uudistavien määrä tilitoimistoissa tulee kasvamaan jatkuvasti.

On myös huomattava, että asiakasmarkkinoille on tullut uusia ulkoistajaryhmiä, jotka ovat nykyistä keskimääräistä tilitoimistoasiakasta isompia yrityksiä. Toimiminen näiden ulkoistamiskumppanina edellyttää, että tilitoimisto kykenee tarjoamaan johdon tukipalvelut. Tämä tuo mukanaan muutoksia palveluvalikoimaan sekä valikoiduille nykyisille asiakkaille että uusille asiakkaille. Tämä puolestaan edellyttää näiden palveluiden tuotteistamista. Huomattava on, että yleensä kehitys lähtee asiakastarpeesta ja olemassa oleva asiakas on yleensä “tyytyväinen” nykyiseen palveluun eikä osaa itse odottaa enempää.

5) Osaamisen merkitys kasvaa

Yrityksen talousasioiden asiantunteva hoito kasvattaa parhaimmillaan yrityksen kilpailukykyä ja varmistaa tarpeettomien lakisääteisten velvoitteiden tehokkaan ja riskittömän hoidon. Avainsanoja tässä kumppanuudessa ovat luottamus ja asiantuntemus. Pk-yrittäjä keskittää rajalliset panoksensa täysimääräisesti liiketoimintaansa ja uskoo talousasiansa toivottavasti osaavan tilitoimiston hoitoon.

Varsin yleisesti alalla arvioidaan, että todellisista tilitoimistoalan asiantuntijoista voidaan puhua vasta näiden käytyä läpi vähintään kahdeksasta kymmeneen vuoden kehityskaaren. Tässä ajassa toimisto ja sen henkilöstö on – suoritettuaan ennen tätä taloushallinnon tutkinnon ja sen mukaiset substanssiopinnot – soveltanut niitä erilaisiin asiakastapauksiin, joita toimistolle tulee vastaan. Samalla täydennysopiskelua tehdään. Kaareen liittyy usein alan KLT-tutkinnon suorittaminen sekä samalla tilitoimiston kehittäminen auktorisointikelpoiseksi sekä tämän myötä toimiston auktorisointi. Samalla joudutaan päivittämään vanhoja tietoja ja taitoja ja luomaan kokonaan uusia valmiuksia, jotta toimiston asiantuntemus on jatkuvasti kilpailukykyinen.

Johdon laskentatoimen rooli tilitoimistoissa kasvaa

Kuuma peruna alan keskustelussa on ollut johdon laskentatoimen asiantuntemus ja palvelut asiakkaille. Johdon laskentatoimeen liittyvä palvelu, jolla teorian mukaan voidaan luoda suurinta lisäarvoa asiakkaalle, edellyttää monellakin tavalla erilaista tarkastelutapaa ja valmiuksia kuin ulkoisen laskennan hoito.

Talouden tiedon hyväksikäyttö sen tuottamisen sijasta edellyttää irrottautumista tarkkojen lukujen tuottamisen tekniikasta kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun ja myös erilaisten työkalujen käyttöön.

Tämä ei onnistu ilman, että valmiudet ovat kunnossa. Uutta osaamista ja valmiuksia tarvitaan muun muassa asiakkaiden liiketoiminnan ja yritystoiminnan lainalaisuuksien ymmärtämisessä, kustannus- ja kannattavuuslaskennassa, rahan riittävyydessä, palveluiden tuotteistamisessa ja asiakasviestinnässä. Pienissä toimistoissa syvällisempi asiakasvastuu johdon laskentatoimen palvelussa on keskitetty usein yhdelle henkilölle, usein tilitoimiston johtajalle tai muulle asiantuntijalle, suuremmissa toimistoissa tiimivastaavalle tai nimetylle vastuuhenkilölle.

TAL-Controller – Johdon Laskentatoimen ohjelma

Taloushallintoliitossa on pitkään valmisteltu johdon laskentatoimen alueelle koulutusohjelmaa, jonka keskeinen tavoite on kehittää tilitoimistojohdon ja muiden vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien asiakasvastuullisten avainhenkilöiden valmiuksia palvelussaan.

Ohjelma on tässä pitkässä prosessissa jalostunut ja saanut nimekseen TAL-Controller – Johdon Laskentatoimi.

Alalle oli selkeä tarve luoda tilitoimistoalan oma ohjelma, joka lähtee tilitoimistoympäristöstä ja sen asettamista vaatimuksista. Yleisistä yritysten talousjohdolle suunnatuista controller-ohjelmista ei tätä lähtökohtaa löydy. Niin ohjelman nimi kuin sisältökin on suunnitteluvaiheessa muuttunut useaan kertaan. Suunnittelussa on käytetty parasta asiantuntemusta, tutkimuksia sekä alan ja jäsenten tarpeiden kuuntelua.

Ohjelma on suunniteltu erityisesti vankan tilitoimistoalan kokemuksen ja ammattitaidon omaaville, jotka haluavat lisätä johdon laskentatoimen ja siihen liittyvän neuvonannon käytännön osaamistaan ja samalla kehittää asiakaspalvelua strategisen kumppanuuden suuntaan. Tämä lähtökohta on jo tänä päivänä yhä useamman toimiston käytössä.

Tavoitteena on juuri tilitoimistoympäristöön räätälöidyn ohjelman kautta kehittää alaa ja kykyä ymmärtää yhä paremmin asiakkaan liiketoimintaa ja tarpeita, hyödyntää laskennan tuottamaa informaatiota ratkaisujen tuottamisessa ja neuvonannossa sekä luoda samalla talousosaamisella lisäarvoa ja asiakastyytyväisyyttä. Ensimmäinen TAL-Controller-ohjelma I käynnistyy elokuussa 2008.