CTA Paikka

Havaintoja kevään tilinpäätöksistä

Pörssiyhtiöiden kevään tilinpäätöksistä tehtyjä yksittäisiä havaintoja voi tarkastella joko niin, että katsoo niiden sanomaa pörssiyhtiöstä tai niin, että pyrkii opiskelemaan niiden avulla tilinpäätöksen laatimista ja erityisesti oikean ja riittävän kuvan antamista.
14.8.2007

Jarmo Leppiniemi professori

Tilinpäätöstiedotteen tulosilmoitus

Pörssiyhtiöt julkistavat ennen tilinpäätöksensä ilmestymistä tilinpäätöstiedotteen, jossa kerrotaan tilinpäätöksen pääkohdat. Arvopaperimarkkinalaissa on määrätty niistä seikoista, jotka tilinpäätöstiedotteessa tulee ilmoittaa. Usein tilinpäätöstiedotteessa annetaan myös muita yrityskohtaiseen hankintaan perustuvia tietoja. Osa yrityksistä laatii tilinpäätöstiedotteensa virallisen informaation ja vapaaehtoisen vuosikertomusta muistuttavan informaation välimuodoksi liittämällä siihen toimitusjohtajan lausuntoja, arvioita jne.

Tavanomaista on, että melko pitkän tiedotteen alkuun kerätään ingressiksi olennaiset seikat. Tällä tavoin menetteli muun muassa Salcomp Oyj. Se kertoi: ”Ilman laskennallista veroerää osakekohtainen tulos nousi 0,28 euroon…”. Tämän perusteella esimerkiksi Arvopaperi-lehden online-uutisissa kerrottiin Salcompin merkittävästä tuloskasvusta: osakekohtainen tulos oli noussut 0,28 euroon – siis ammattilainenkin meni vipuun. Tiedotteesta ilmeni paljon ingressin jälkeen myös asian oikea laita: osakekohtainen tulos oli 0,20 euroa osaketta kohden – parannus tämäkin.

Esimerkin opetus on siinä, että ensisijaisina lukuina ja asioina on syytä kertoa lainsäädännössä edellytetyt tiedot ja tunnusluvut. Jos 20 senttiä osaketta kohden on yrityksen mielestä liian vähän, lisätietona vieläkin suurempi luku voitaneen antaa, jos kerrotaan esimerkiksi tulos ilman ostoja ja henkilöstömenoja – tärkeään yhteenveto-osaan ei omaperäisiä tunnuslukuja kuitenkaan tule sijoittaa. Ehkä parempi ratkaisu olisi kertoa kurinalaisesti lainsäädännössä edellytetty informaatio ja luottaa, että tilinpäätöksen lukija löytää tuloslaskelmasta muitakin jäämiä, jos katsoo niiden soveltuvan parhaiten hyväksikäyttötehtäväänsä. Omat muunnelmat tunnusluvuista erityisesti ensisijaisesti tarjottuina voivat johtaa tilinpäätöksen lukijaa harhaan sekä siten haitata oikean ja riittävän kuvan saamista.

Palkkatieto menestyksen mittarina

Kirjanpitoasetukseen lisättiin vuoden 2005 uudistuksessa määräys, jonka mukaan pörssiyrityksen ylimmän johdon palkat ja palkkiot sekä eläkesitoumukset on ilmoitettava henkilöittäin eriteltyinä. Sijoittajamyönteisimmät avointa tiedottamispolitiikkaa harjoittavat yhtiöt kertovat palkoista enemmänkin, kuten Uponorin tilinpäätösratkaisusta ilmenee.

Uponor kertoi vuoden 2005 tilinpäätöksensä liitetiedoissa: ”Toimitusjohtaja Jan Långille vuonna 2005 maksettu vuosipalkka luontaisetuineen oli yhteensä 363 080 euroa. Toimitusjohtajalla on myös oikeus bonukseen, joka on enintään 50 prosenttia hänen vuosipalkastaan. Vuonna 2005 toimitusjohtajalle maksettiin bonusta 118 233 euroa.”

Tiedon perusteella voi laskea, että toimitusjohtaja olisi voinut saada lähes 170 000 euron suuruisen bonuksen. Hänen saamansa bonus oli 70 prosenttia enimmäismäärästä. Näin voidaan päätellä, että toimitusjohtaja (ja yhtiö) on saavuttanut 70 prosenttia siitä, mitä hallitus piti kunnianhimoisimpana saavutettavissa olevana tavoitteena.

Tietojen antamiseen liittyy jo kirjanpitolain perusteella jatkuvuuden vaatimus. Uponor kertoi myös vuoden 2006 tilinpäätöksessään Långin vuosipalkan ja sen määräytymisperusteet. Vuonna 2006 toimitusjohtajan vuosipalkka oli 363 000 euroa. Lisäksi hänellä oli oikeus bonukseen, joka on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta. Vuoden 2006 bonus oli 163 000 euroa eli 90 prosenttia maksimistaan. Uponor näyttää päässeen lähelle suorituskykynsä ylärajaa: hallituksen arvioimasta kunnianhimoisimmasta saavuttamisen mahdollisuudesta tavoitettiin 90 prosenttia.

Palkkatiedolla on merkitystä paitsi yrityksen palkitsemistason arvioinnissa myös yrityksen tuloksen ja potentiaalin arvioimisessa edellä esitetyllä tavalla.

Reagoiko pörssi oikein tilinpäätösjulkistuksiin?

Joskus pörssin reaktiot hämmästyttävät: yritys kertoo hyvästä menestyksestä ja sen pörssikurssi laskee. Usein kurssilaskulle löytyy järkevä selitys, kun tarkastelee lähemmin tulosjulkistusta. Tavallisimmin hämmentävän kurssimuutoksen taustana on, että yrityksen ennakointi tulevasta toiminnastaan tai tulosmahdollisuuksistaan on epämääräinen tai pessimistinen: pörssissä on kaupan ainoastaan yrityksen tulevaisuus, nykyisyys ja mennyt menestyminen kuuluvat tämänhetkisille osakkeenomistajille.

Outokummun kevään tulosjulkistus ja kurssireaktio olivat vastakkaiset. Outokumpu Oyj otsikoi tilinpäätöstiedotteensa Ennätyksellinen tulos. Julkistuksen jälkeen yhtiön kurssi putosi yli kahdeksan prosenttia. Kurssilaskulle löytää jo tiedotetta lukemalla helposti kaksikin selitystä: sijoittajien pettymys osinkoon ja arvio siitä, ettei menestys kertonut ainakaan kaikilta osin kipuamisesta uudelle tulostasolle, osa hyvästä oli poikkeuksellista, ei jatkossa odotettavaa.

Outokumpu kertoo osingonjakopolitiikkanaan olevan, että lähtökohtaisesti tuloksesta jaetaan kolmannes; yrityksen rahoitustarpeisiin yms. liittyvät seikat otetaan lisäksi huomioon. Outokummun voitto osaketta kohden vuodelta 2006 oli 5,31 euroa. Osinkoa ehdotettiin jaettavaksi 1,10 euroa. Jaettu osinko alitti selvästi sen, mitä hyväksi arvioidun tuloksen perusteella odotettiin. Osinko-odotus oli ilmeisesti kolmasosaakin korkeampi, koska yhtiö oli myynyt osiansa ja listannut niistä uuden pörssiyhtiön. Tilinpäätöstiedotteessa kerrotaan, että osakekohtaisesta tuloksesta 3,34 euroa johtui liiketoiminnasta ja loppuosa yhtiön osien myynneistä. Yhtiön johdon päätös oli, että osinkoa jaetaan kolmannes vain liiketoiminnan tuloksesta. Monen osakkeenomistajan odotus oli, että kun osia yhtiöstä myydään, myynnistä saadut rahat tulevat ainakin valtaosin osakkeenomistajille; tästä pettymys.

Toinen selitys liittyy siihen, ettei saavutetun kaltaiseen tulokseen odoteta päästävän jatkuvasti. Yksi tilinpäätöstiedotteen väliotsikko oli Perushinnat nousivat jyrkästi – johtuiko osa tuloksesta poikkeuksellisen korkeista raaka-aineiden hinnoista – kriittisimpien arvioijien mukaan onnenkantamoisesta?

Outokummun hallitus kertoo toimintakertomuksessa: ”Sijoitetun pääoman tuotto oli 20,7 prosenttia, mikä ylittää selvästi tavoitteen, yli 13 prosenttia”. Tavoitetta ei kerrota korotetun. Näiden tietojen perusteella tiedotteen lukija arvioi, ettei Outokummun hallitus itsekään usko yhtiön kannattavuuden nousseen parinkymmenen prosentin tasolle; se kertoo tavoitteen yrityksestä viime vuonna. Tavoite – positiivinen odotus – on yhä vain 13 prosentin ylittäminen.

Pakollinen vapaaehtoiserittely

Kirjanpitoasetuksen tase- ja tuloslaskelmakaavojen jaottelu on sitova. Merkitykseltään vähäisiä eriä on mahdollista yhdistellä. Sen sijaan jaottelua ei ole mahdollista muuttaa. Tuloslaskelman ja taseen kunkin ryhmän alin erä on mahdollista jakaa useaksi. Jako voidaan tehdä taseessa ja tuloslaskelmassa tai liitetiedoissa. Kun erittelyä on kerran laajennettu vapaaehtoisesti, sitä on noudatettava jatkuvasti tilikaudesta toiseen (ks. KPL 3:3.1 § kohta 2, johdonmukaisuuden periaate). Jos erittelyä halutaan myöhemmin muuttaa, muutostilikauden vertailukelpoisuus edelliseen tilikauteen on varmistettava liitetiedoissa (antamalla vielä kerran vertailukelpoinen erittely). Lisäksi liitetiedoissa on selostettava, miksi muutos tehtiin ja mitkä ovat sen vaikutukset (KILA 2006/1788).

KHT-yhdistys esittää tuloslaskelmansa kirjanpitoasetuksen yhdistyskaavaa käyttäen (KPA 1:3 §). Kaavassa varsinainen toiminta eritellään kahdeksi eräksi Tuotot ja Kulut. KHT-yhdistys esittää ryhmän Kulut alla seuraavat erät: Henkilöstökulut, Ed. veloitetut henkilöstökulut, Poistot, Vuokrat, Toimistokulut, Toimiston peruskorjaus, Kansainvälinen toiminta, Hallituksen/toimikunnan kokoukset, Muut kokouskulut, KHT-päivä, KHT-matka, 80-vuotisjuhlaseminaari, Vastuuvakuutukset, Ed. veloitetut vastuuvakuutukset, Jäsenpalvelu, Jäsenmaksut, Käännösprojektit ja Muut vars. toiminnan kulut. – Erittely on ollut alun perin vapaaehtoinen; kun se on kerran tehty, erittelyä on noudatettava jatkuvasti tilinpäätöksestä ja tuloslaskelmasta toiseen. Mahdolliset muutokset on perusteltava liitetiedoissa.

Turvallinen voitonjakoehdotus

Osakeyhtiölain mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää muun muassa hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta (OYL 8:5.2 §). Kirjanpitolautakunta on antanut ohjausta voitonjakoehdotuksen esittämisestä toimintakertomuksen laatimista koskevassa yleisohjeessaan (12.9.2006).

Osakeyhtiölaissa voitonjaolle esitetään kaksi perusedellytystä ja lisäksi kaksi lisävaatimusta. Voitonjaon on ensinnäkin oltava voittoa jakavan osakeyhtiön vahvistetun taseen vapaan oman pääoman puitteissa. Toiseksi voittoa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksukyvytön tai voitonjaon jälkeen tulee maksukyvyttömäksi. Lisäksi määrätään, että voitonjako perustuu tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä että varoja jaettaessa on laadittava konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksellä, toimintakertomuksella ja konsernitilinpäätöksellä on merkitystä, kun osakeyhtiön hallitus ja yhtiökokous arvioivat yhtiön maksukyvyn riittämistä varojenjaon toteuttamiseen. Ainakin osakeyhtiön hallituksen on otettava huomioon kaikki muutkin seikat, jotka voivat vaikuttaa maksukykyisyyteen ja sen säilymiseen varojenjaon jälkeen, kuten maksamattomat erääntyneet laskut, erääntymässä olevat velvoitteet, investointipäätökset yms.

Kun vaatimuksia on paljon ja eri osakkeenomistajien mahdollisuus maksukykyisyyden arviointiin vaihtelee esimerkiksi sen mukaan, mikä on heidän asemansa yhtiöön nähden (riviosakas vai toimiva osakas jne.), on hyödyllistä sekä päätöksentekoa että siihen liittyviä vastuita ajatellen, että osakeyhtiön hallitus toteaa toimintakertomuksessa voitonjakoesityksen yhteydessä suorittamansa maksuvalmiustestin ja tilikauden päättymisen jälkeen voitonjaon edellytyksissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset.

Edellä sanotut näkökulmat huomioon ottaen esimerkiksi Suominen Oyj:n vuoden 2006 toimintakertomuksessaan esittämä voitonjakoehdotus vastaa hyvin muuttuneen osakeyhtiölain voitonjakomääräysten ja toimintakertomussäännöstön vaatimuksia sekä yhtiökokouksessa osingonjakopäätöstä tekevien tarpeita.

 

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 22 652 822,21 euroa, josta tilikauden voitto on 249 405,75 euroa. Hallitus esittää 29.3.2007 pidettävälle yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Osinkona jaetaan 0,06 euroa 23 668 991 osakkeelle eli yhteensä 1 420 139,46 euroa. Jätetään tilille edellisten tilikausien voitto 21 232 682,75 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki