CTA Paikka

Eurooppa tarvitsee innovatiivisia kasvuyrityksiä

Pankinjohtaja Sinikka Salo Suomen Pankista toivoo suomalaisten kasvuyritysten tähyävän rohkeasti Euroopan sisämarkkinoille.
25.8.2009

Ari Rytsy

Pankinjohtaja Sinikka Salo Suomen Pankista toivoo suomalaisten kasvuyritysten tähyävän rohkeasti Euroopan sisämarkkinoille. Laajemmalla tasolla innovaatiotalouden vauhdittaminen edellyttää rahoitusmuotojen kehittämistä sekä EU:n yhteismarkkinaprojektin loppuunsaattamista.

Suomalainen yrittäminen on perinteisesti totuttu yhdistämään korkeaan teknologiaan. Kyseistä teollisuudenalaa on puolestaan pidetty innovaation synonyyminä. Tämä pitääkin pitkälti paikkansa, sillä uusia insinöörityön taidonnäytteitä ilmestyy kauppojen hyllyille tiheään tahtiin. Silti Nokian kaltaiset menestystarinat ovat harvassa. Kasvuyrittäjyyttä ajatellen Suomen Pankin pankinjohtaja­ Sinikka Salo näkee merkittävää potentiaalia viime vuosina vahvistuneilla sektoreilla.

– Tulevaisuudessa yrittäjät tekevät innovaatioita ja pärjäävät myös erilaisten palveluiden ja kulttuuriosaamisen saralla.

Yrityksen toimialasta riippumatta menestykseen ja kasvuun vaaditaan näkemystä ja hallittuun riskinottoon roh­keutta. Takavuosiin verrattuna kasvuyrittäjyys on muuttunut entistä dynaamisemmaksi. Riskit ovat aikaisempaa suuremmat, mutta samoin on myös mahdollisuuksien kohdalla.

– Suurelle osalle yrityksiä kotimaan tarjoamat puitteet ovat liian pienet menestymiselle. Kasvuyritysten tulisi hyödyntää nykyistä paremmin Euroopan sisämarkkinoita. Siellä on kysyntää korkean osaamisen tuotteille, joiden tulee pohjautua yhä enemmän palveluille, Salo arvioi.

Hänen mielestään EU:n myötä laajentuneet kotimarkkinat eivät ole saaneet suomalaisia yrittäjiä kunnolla liikkeelle. Erityisesti pk-yritysten osalta kaivataan ponnisteluja jo valmiiksi liian pienten Suomen markkinoiden ylittämiseksi. Keski-Euroopan vauraan asiakaskunnan valloittamista suunnittelevan kannattanee myös miettiä innovaatiorahoitusta ja mahdollisia yhteistyökuvioita paikallisesti operoivien yritysten kanssa.

– Euroopan markkinat eivät todennäköisesti kasva yhtä nopeasti kuin jotkut muut, maantieteellisesti ja kulttuurillisesti kaukaisemmat markkinat. Silti todennäköisyys innovaation tuomille suomalaisille työpaikkoille ja niiden säilymiselle saattaa olla suurempi. Kaukaisempi yhteistyökumppani voi herkemmin siirtää koko toiminnan lähemmäksi markkinoitaan.

Kansainvälisyyttä kartetaan

Yksittäisten ihmelääkkeiden sijaan kasvun edellytyksenä on innovaatiojärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen. EU:ssa onkin panostettu innovaatiotoiminnan sekä siihen liittyvien tuki- ja rahoitusjärjestelmien arviointiin. Suomen innovaatiojärjestelmää ruotivan arviointiryhmän väliraportissa teknologisen menestyksen ja tietoon perustuvien strate­gioiden tie on kuljettu loppuun. Siinä painotetaan kysyntä- ja käyttölähtöisten palvelujen innovaatiota ja korostetaan globalisaation sosiaalista ulottuvuutta. Suomeksi sanottuna maamme inhimillistä pääomaa ei hyödynnetä täysimääräisesti.

Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen osaston puheenjohtajana Saloa huolestuttaa myös nuorten tieteessä, työelämässä ja opiskelussa osoittama välinpitämättömyys kansainvälistä uraa kohtaan. Tulevaisuuden yrittäjillä periferisoitumisen riski on siis konkreettisesti olemassa. Mikä sitten kansainvälistymisessä pelottaa?

Salo veikkaa yhdeksi syyksi suomalaisten heikkoa kulttuurista osaamista. Toisin sanoen insinöörikansa tarvitsee spesifin osaamisen lisäksi riittävän yleissivistyksen, mikä auttaa kulttuurien kohtaamisessa. Tilanne on toinen innovaatioillaan loistavalla Yhdysvalloilla, missä yliopisto-opiskelun alkuaika kattaa huomattavasti laajemmin yleissivistäviä aineita.

– Tarvitsemme humanistien ja insinöörien yhteistyötä. Aalto-yliopisto vaikuttaa lupaavalta pohjalta uusien innovaatioiden kehittämiselle, sillä se yhdistää designia, teknologiaa ja kaupallista osaamista. Toki hallintorakenteiden yhdistäminen ei paljon hyödytä, ellei poikkitieteellisyyttä saada näkyviin myös tutkimuksessa ja jatkokoulutuksessa, Salo toteaa.

Edellä mainittujen seikkojen ohella paljon riippuu kasvu­yritysten toimintaedellytysten tukemisesta. Näistä asioista moni liittyy Euroopan yhteismarkkinoiden toteuttamiseen ja täydellistämiseen.

– Kasvun edellytyksenä ovat toimivat rahoitusmarkkinat, joiden integrointiin myös kansalliset keskuspankit osallistuvat, Salo täsmentää.

Kasvuyritykset kaipaavat riskirahaa

Suomessa kasvuyritysten rahoitus on perinteisesti levännyt Tekesin ja Finnveran kaltaisten organisaatioiden harteilla. Innovaatioiden tukeminen on herättänyt keskustelua yhteisten verovarojen käytöstä, tukien riittävyydestä ja niiden kohdentamisesta. Kiristynyt taloustilanne ja julkisen sektorin kasvavat rahoitushaasteet merkitsevät, että sen mahdollisuudet osallistua riskirahoitukseen ovat jatkossakin rajoitetut. Tarvitaan yksityistä riskisijoituspääomaa. Ilmiö korostaa jo jonkin aikaa kytenyttä tarvetta EU-tasoisille riskirahoitus­markkinoille. Lisäksi esimerkiksi venture capital -markkinoilla asiantuntemus liittyy yleensä enemmän rahoitettavan hankkeen toimialaan tai sovellettavaan teknologiaan kuin maantieteeseen. Tämä kehityssuunnan vahvistuminen olisi edullista Suomelle.

– Riskipääoman tarjonta on kaiken kaikkiaan Euroopassa vähäisempää, kuin mitä se on ollut esimerkiksi Yhdysvalloissa, Salo kertoo.

On myös arveltu, että eurooppalaiset innovaatiot tulevat pääomasijoituksen piiriin liian varhaisessa vaiheessa. Osa tästä selittyy kaupallistamisen huomioonottavan eurooppalaisen tutkimuksen vähyydellä. Yhdysvalloissa tilannetta turvaavat yleishyödyllinen tutkimusrahoitus sekä Bayah-Doyle Actin mahdollistama alkuvaiheen rahoitustuki innovaatioiden kehittämiseksi varsinaista venture-rahoitusta varten.

– Eurooppalainen tutkimus on kanavoitu eri tavalla. Toisaalta täällä kehitetään jatkuvasti uusia ideoita innovaatioiden edistämiseksi. Hyvänä esimerkkinä toimii muun muassa Tekesin Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma. Sen tavoitteena on houkutella julkisen sektorin kannustimilla yksityisen sektorin huippuosaajia arvioimaan ja kehittämään alkavista yrityksistä uusia kasvuyrityksiä. Samalla pyritään varmistamaan niiden kasvurahoitus.

Uudenlaisten, mahdollisesti myös kansainvälisten yrityskiihdyttämöjen avulla puolestaan parannetaan alkavien kasvuyritysten sijoituskelpoisuutta. Tulevaisuudessa niitä aiotaan tarjota varsinaisten pääomasijoittajien sijoituskohteiksi.

Rahoitusmarkkinat viitoittavat tietä

Kokonaisuutena pääomasijoittaminen on kytköksissä rahoitusmarkkinoiden yleiseen toimivuuteen. Pienillä rahoitusmarkkinoilla sijoittajien irtaantumismahdollisuudet ovat rajalliset. Keskeistä on Euroopan pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen edistäminen. Innovaatio- ja investointi­myönteisen toimintaympäristön luomiseksi on myös saatava arvopapereiden selvitys toimimaan tehokkaasti yli rajojen. Näin vähennetään kaupankäynnin kustannuksia.

– Nyt valittu europarlamentti tekee rahoitussektorin kehityksen kannalta tärkeitä ratkaisuja. Euroopan komissio ja parlamentti yhdessä neuvoston kanssa rakentavat lainsäädäntöä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja säätelyn yhtenäistämiseksi. Nämä asiat siis kytkeytyvät toisiinsa monella tasolla, Salo toteaa.

Hän uskoo talouskriisin vauhdittavan rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä edistäviä hankkeita, joista yksi liittyy suurimpien yli rajojen toimivien rahoituslaitosten EU-valvontaan. Projektin taustalla on Ranskan keskuspankin entisen pääjohtajan Jacques De Larosièren vetämän asiantuntijatyöryhmän ehdotus pankkivalvonnan tehostamisesta.

– Toinen rahoitusmarkkinoita koskeva hanke on keskuspankkien kehittelemä TARGET2 Securities. Toteutuessaan tämä järjestelmä helpottaa rajojen yli tapahtuvaa arvopaperikauppaa tarjoamalla keskuspankkirahaa käyttävän arvo­paperien selvitysjärjestelmän, Salo täydentää.

Laskusuhdanteen vallitessa kehitystoimien ja integraation seuraavien askelien läpivieminen kaipaa tavallista vahvempaa tahtotilaa. Tukea rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen tarvitaan erityisesti poliitikoilta. Salo muistuttaa, että rahoitustoimialaan liittyvät tekniset seikat ovat monelle vaikeasti avautuvia.

– Poliitikon on usein helpompi puhua valtioiden tai EU:n budjettitaloudesta kuin rahoitusmarkkinoiden rakenteista.

Laajentuneita sisämarkkinoita ajatellen rahoitusmarkkinoiden eurooppalaisen integraation edistäminen ajaa suomalaisten kasvuyritysten etuja. Siihen oman panoksensa antaa myös Suomen Pankki, jonka yhtenä strategisena tavoitteena on eurooppalaisen yhdentymisen vauhdittaminen.

 

Sinikka Salo

• Syntynyt 30.9.1948
• Valtiotieteen tohtori (pääaineena kansantalous­tiede), 1990, Helsingin yliopisto
• Valtiotieteen lisensiaatti (pääaineena kansantaloustiede), 1985, Helsingin yliopisto
• Valtiotieteen maisteri (pääaineena tilasto­tiede), 1974, Helsingin yliopisto
• Luonnontieteiden kandidaatti (pää­aineena matematiikka), 1970, Helsingin yliopisto
• 2000– Suomen Pankki, johtokunnan jäsen
• Johtokunnan työnjaon mukainen nykyinen vastuualue: pankkitoiminnot, joihin kuuluvat maksuliike- ja rahahuoltopalvelut sekä Suomen Pankin eläkerahaston sijoitukset EKPJ:n kansainvälisten suhteiden komitean (IRC) jäsen
• Aiemmat vastuualueet:
• 2005–2007 rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
• 2000–2004 tutkimus, Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT), tilastotoiminto, strategia ja organisaation kehittäminen, taloushallinto, hallinto, tietotekniikka, turvallisuuspalvelut
• 2000–2005 EU:n talous- ja rahoituskomitean jäsen
• 1998–2000 Euroopan keskuspankki, vanhempi ekonomisti ja neuvonantaja
• 1995–1998 Euroopan rahapoliittinen instituutti, vanhempi ekonomisti, yksikön päällikkö
• 1990–1995 Suomen Pankki, ekonomisti, toimistopäällikkö
• 1992–1993 Helsingin yliopisto, kansan­taloustieteen vt. apulaisprofessori
• 1974–1990 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), tutkija, rahoitusmarkkina­ryhmän vetäjä
• 1971–1974 Helsingin kaupungin metrotoimisto, liikennesuunnittelija
• 1969–1971 Tie- ja vesirakennushallitus, tutkija
• Kansantaloustieteen väitöskirja: ”Asuntojen kysynnän, tuotannon ja hinnanmuodostuksen teoriaa – Empiirinen sovellutus Suomen asuntomarkkinoihin”.
• Tutkimusjulkaisuja ja artikkeleita taloudellisissa aikakauskirjoissa ja lehdissä lähinnä raha- ja finanssipolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden alueelta.

Vigosta vauhtia alkaville yrityksille

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tekesin käynnistämä Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma kannustaa yrityskehityksen osaajia kehittämään alkavia kasvuyrityksiä ja varmistaa tarvittavan kasvurahoituksen. Uudentyyppisillä kiihdyttämöillä on puolestaan tarkoitus parantaa yritysten sijoituskelpoisuutta. Kaiken tämän tarkoituksena on vauhdittaa venture capital -markkinoiden toimintaa ja saada mukaan kansainvälisiä kiihdyttämötoimijoita ja pääomasijoittajia. Ohjelman virallisessa linjauksessa kiihdyttämöyritysten toivotaan keräävän yksityistä pääomaa ainakin 200 miljoonaa euroa. Ohjelman johtamisesta ja sen tavoitteiden seurannasta vastaa TEM-toimijoista (TEM, Tekes, Avera, Tesi) ja keskeisistä sidosryhmistä koottu ohjausryhmä. Vigo-ohjelma kestää yhteensä kuusi vuotta. Toimintamallia on tarkoitus pilotoida keväällä 2009.

Kiihdyttämöön valitut yritykset saavat kiihdytysvaiheen tukea 18–24 kuukauden ajan. Tekes myöntää rahoituksen avustuksena tai lainana. Avera puolestaan hyödyntää rahoituksessa omia sijoitusinstrumenttejaan. Myös yksityistä rahaa tarvitaan, sillä kohdeyritysten yksityinen omistusosuus on pääsääntöisesti yli 50 prosenttia. Yhteensä julkinen panostus ohjelman ensimmäisen kolmivuotiskauden aikana on noin 45 miljoonaa euroa. Tuona aikana on tarkoitus saada käyntiin 3–5 kiihdyttämöä.

Kiihdyttämötiimin ansaintalogiikka perustuu omistusosuuden arvonnousuun ja omistuksesta irtaantumiseen alle kymmenen vuoden aikajänteellä. Yhdessä kiihdyttämössä voi olla kerrallaan enintään kymmenen yritystä. Kiihdyttämöihin haalitaan hankevirtaa sekä suoraan että rohkaisemalla yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja pääomasijoittajia tulemaan kiihdyttämöjen omistajiksi. Samalla julkisille toimijoille, nykyisille hautomoille ja suuryrityksille kehitetään sopivia malleja, jotta ne voivat toimia hankevirran lähteinä.

Lähde: www.vigo.fi

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki