CTA Paikka

EU-tuontiautojen arvonlisäverotus Suomessa

Käytettyjen henkilö- ja pakettiautojen tuonti toisista EU-maista Suomeen on yleistynyt sekä yksityishenkilöillä että autokauppiailla. Autojen tuonnissa on törmätty myös arvonlisäverotuksen haasteisiin.
26.1.2010

Anne Klemola veroasiantuntija, PricewaterhouseCoopers Oy

Tässä artikkelissa on käsitelty toisesta EU-valtiosta tapahtuvan auton oston ja Suomessa tapahtuvan edelleenmyynnin arvonlisäverokäsittelyä.

Lisäksi on syytä huomata, että auton tuonti toisesta maasta Suomeen aiheuttaa autoveron maksuvelvollisuuden. Autoverotukseen emme tässä kirjoituksessa keskity tarkemmin.

Uusi vai käytetty auto

Auton tuonnin arvonlisäverokäsittelyä määritettäessä pitää ensin selvittää se, onko tuontiauto arvonlisäverotuksessa uusi vai käytetty.

Autoa pidetään käytettynä silloin, kun se on ollut ulkomailla rekisteröitynä ja käytössä yli kuusi kuukautta ennen Suomeen myyntiä. Lisäksi sillä pitää olla ajettuna yli 6 000 kilometriä.

Jos jompikumpi raja ei ylity, autoa pidetään uutena. Tällöin oston ja edelleenmyynnin arvonlisäverokäsittely eroaa käytetyn auton oston arvonlisäverokäsittelystä merkittävästi.

Uuden auton tuonti toisesta EU-maasta

Uuden auton osto toisesta EU-maasta Suomeen aiheuttaa Suomessa yhteisöhankinnan veron suoritusvelvollisuuden. Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan tavaran ostoa toisesta EU-maasta siten, että tavara, tässä auto, ostoon liittyen kuljetetaan toisesta EU-maasta Suomeen. Yleensä yhteisöhankinnan veron suoritusvelvollisuutta ei synny yksityishenkilölle, mutta uuden auton tuonti aiheuttaa tässä suhteessa poikkeuksen.

Uuden auton myynti on toisesta EU-maasta olevalle myyjälle arvonlisäveroton yhteisömyynti. Ostaja – yritys tai yksityishenkilö – on velvollinen suorittamaan yhteisöhankinnan veron. Kauppahinnalle lasketaan Suomessa tällöin Suomen yleisen arvonlisäverokannan (nyt 22 prosenttia, 1.7.2010 alkaen 23 prosenttia) mukainen vero. Ostaja voi vähentää vastaavan veron määrän, jos auto otetaan arvonlisäverovähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Jos auto ei ole vähennykseen oikeuttavassa käytössä, yhteisöhankinnan vero tarkoittaa konkreettisesti maksettavaksi jäävää veroa.

Henkilöautojen osalta on syytä huomata tiukat vähennysrajoitukset arvonlisäverotuksessa. Henkilöauto on vähennykseen oikeuttavassa käytössä vain, jos se on hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi, käytettäväksi ajo-opetukseen tai henkilökuljetukseen taikka jos auto on hankittu 100-prosenttisesti vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Kaksikäyttöautot rinnastetaan tältä osin henkilöautoihin. Pakettiautojen osalta on mahdollista myös osittainen arvonlisäverovähennys, joka lasketaan sen verollisen ja verottoman käytön suhteessa. Tyypillinen arvonlisäverollinen käyttö on auton edelleenmyynti verollisessa myyntiliiketoiminnassa.

Yksityishenkilöille on erityinen ilmoitusmenettely ajoneuvon yhteisöhankinnan veron ilmoittamiseksi ja maksamiseksi. Vastaavasti myyjä ilmoittaa omassa valtiossaan ostajan tunnistetiedot yhteenvetoilmoituksessaan.

Käytetyn auton tuonti toisesta EU-maasta

Käytetyn tuontiauton oston arvonlisäverokäsittely Suomessa riippuu siitä, miten myyntiä on käsitelty arvonlisäverotuksessa myyntivaltiossa. Myyjän arvonlisäverokäsittely vaikuttaa auton hankintahintaan ostajalla ja myös sen edelleenmyynnin verotukseen. Näin ollen myyjän arvonlisäverokäsittely on syytä selvittää jo myyjän kanssa kauppahinnasta neuvoteltaessa.

Kun toisesta EU-maasta oleva myyjä myy käytetyn auton toiseen EU-maahan, se voi käsitellä myynnin tietyin edellytyksin 1) yhteisömyyntinä, 2) marginaaliverotettavana myyntinä tai verottomana liikeomaisuuteen kuulumattoman omaisuuden myyntinä taikka 3) omassa maassaan verollisena myyntinä.

Myyjän auton myyntiin toisessa EU-maassa soveltaman arvonlisäverokäsittelyn pitäisi ilmetä myyntitositteelta tai muusta kauppaan liittyvästä asiakirjasta. Myyntiä koskevat laskumerkintävaatimukset ilmenevät myyjän maan arvonlisäverolainsäädännöstä. Ostaja ei kuitenkaan Suomessa voi vedota siihen, että hän ei ole ymmärtänyt esimerkiksi laskussa käytettyä kieltä taikka merkintöjen tarkoitusta. Mielestämme ostajan olisi rajan yli tapahtuvissa kaupoissa vältettävä laskujen laatimista myyjän puolesta, vaikka myyjänkin valtion arvonlisäverolainsäädäntö sen mahdollistaisi ja se olisi vakiintunut kauppatapa.

1) Yhteisöhankinta ja edelleenmyynti

Jos suomalainen edelleenmyyjä ostaa auton toisesta EU-maasta, ulkomainen myyjä on voinut käsitellä myynnin arvonlisäverottomana yhteisömyyntinä. Tällöin myyjän laskulla on yhteisömyyntiä koskevat merkinnät.

Laskulla tapa, jolla viitataan verottomaan yhteisömyyntiin, vaihtelee maittain. Arvonlisäverodirektiivin mukaan viittaus voi olla joko artiklaviittaus arvonlisäverodirektiiviin, pykäläviittaus kansalliseen arvonlisäverolakiin tai vapaamuotoinen viittaus. Esimerkiksi saksalainen myyjä voi tehdä viittauksen seuraavasti: ”Steuerfreie innergemainschaftliche Lidferung 4 Nr. 1 b) 6a UstG”. Vapaamuotoinen viittaus englanniksi voi olla esimerkiksi ”Intra-Community Supply”. Yhteisömyyntiä koskevalta laskulta olisi löydyttävä myös sekä myyjän että ostajan arvonlisäverotunniste. Suomessa arvonlisäverotunniste muodostetaan FI-kirjaimista ja y-tunnuksesta ilman kahden viimeisen luvun välistä tavuviivaa (esim. FI12345678).

Jos myyjä on käsitellyt myynnin toisessa EU-maassa yhteisömyyntinä, suomalainen ostaja ilmoittaa ostonsa omalla Suomen arvonlisäveroilmoituksellaan yhteisöhankintana. Tällöin ostaja laskee ostohinnan perusteella niin sanotun yhteisöhankinnan veron (= ostohinta x verokanta) ja ilmoittaa tämän veron määrän kausiveroilmoituksella kohdassa ”Vero EU-tavaraostoista”.

Jos auto tulee ostajalle vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen esimerkiksi edelleenmyytäväksi, ostaja ilmoittaa saman yhteisöhankinnan veron määrän myös vähennettävänä verona kausiveroilmoituksella kohdassa ”kohdekuukauden vähennettävä vero”. Tällöin yhteisöhankinnasta ei seuraa konkreettista veronmaksuvelvollisuutta ja auton ostohinnaksi ostajalla jää auton veroton ostohinta sekä mahdolliset kuljetus- ja muut kustannukset. Autovero tulee maksettavaksi, jos ostaja rekisteröi auton omiin nimiinsä.

Kun ostaja myy yhteisöhankintana ostamansa auton Suomessa edelleen asiakkaalleen, se käsittelee myynnin normaalisti verollisena myyntinä. Ostaja siis lisää verottomaan hintaan yleisen verokannan mukaisen arvonlisäveron.

2) Marginaalivero-osto ja edelleenmyynti

Suomeen hankitun auton verottomuus voi perustua myös esimerkiksi siihen, että myyjä ei ole verovelvollinen tai verovelvollinen myyjä myy muussa kuin verollisessa käytössä olleen auton. Toisaalta myyjä on saattanut hankkia auton edelleen myytäväksi marginaaliverojärjestelmässä. Tällöinkään ostolaskussa ei ole avointa veroa. Toisesta EU-maasta oleva myyjä voi käsitellä myyntinsä marginaaliverotettavana myyntinä, kun se on itse ostanut auton edelleenmyyntiä varten ja auton ostohinta on ollut veroton. Jos auton myynti on käsitelty marginaaliverotettavana myyntinä, laskulla viitataan marginaaliverotusmenettelyn soveltamiseen. Tämä merkintä voi olla esimerkiksi englanniksi seuraavanlainen ”Margin scheme”. Ostajan on syytä varmistaa myyjältä, onko myyjä soveltanut myyntiinsä marginaaliverotusmenettelyä, jos asia ei käy ilmi ostajan saamasta ostolaskusta. Laskussa ei voi tällöin olla yhteisömyynnin merkintöjä.

Auton hankkinut edelleenmyyjä voi käsitellä auton hankinnan joko marginaaliverotettavana ostona tai vähennyskelvottomana ostona. Marginaaliveromenettelyn käyttö on aina vapaaehtoista. Valinnalla on merkitystä myös auton edelleenmyyntihinnan määrittämisessä.

a) Marginaalivero-ostona käsittely tarkoittaa sitä, että tuontiauton ostaja laskee omasta myynnistä suoritettavan veron voittomarginaalista eli myyntikatteesta. Jos tuoja kirjaa auton marginaalivero-ostoihin, se saa tehdä auton ostohinnasta niin sanotun laskennallisen vähennyksen. Tämän seurauksena ostaja yleensä suorittaa auton edelleenmyynnistä veroa ainoastaan katteen osuudesta. Sen sijaan marginaalivero-ostoihin ei liity normaalia ostovähennysoikeutta. Tuontiauton ostajan maksamaa autoveroa ei todennäköisesti saa ottaa huomioon marginaaliverolaskelmassa. Tämän vuoksi tapauksissa, joissa auton tuoja rekisteröi auton omiin nimiin, autoveron osuus tulee arvonlisäverotuksen kohteeksi, koska asiakkaalta peritty vero on arvonlisäverotuksen kannalta veron perusteena olevaa katetta.

Jos ostaja on kirjannut tuontiauton ostohinnan marginaalivero-ostoihin, ostajan tulee käsitellä oma myyntinsä marginaaliverotettavana myyntinä. Tällöin myyntilaskulle tulee tehdä viittaus marginaaliverotusmenettelyyn esimerkiksi ”myyntiin on sovellettu lain 79 a §:ää.” Laskussa ei saa olla merkintää veron määrästä. Jos laskussa on merkintä verosta, myyntiä pidetään yleisten säännösten mukaisena verollisena myyntinä ja vero on maksettava myyntihinnasta.

b) Jos ulkomainen myyjä on käsitellyt myynnin toisessa EU-maassa marginaaliverotettavana myyntinä, suomalainen edelleenmyyjä voi kirjata hankinnan Suomessa marginaalivero-ostojen sijaan vaihtoehtoisesti vähennyskelvottomiin/verottomiin ostoihin. Tällöin ostaja ei tee hankinnasta lainkaan ostovähennystä.

Jos suomalainen ostaja on kirjannut käytetyn tuontiauton ostohinnan verottomiin ostoihin, ostaja käsittelee tuontiauton edelleenmyynnin normaalisti verollisena myyntinä. Tällöin edelleenmyyjä laskee arvonlisäveron koko myyntihinnalle eikä vain katteelle.

Tuojan valinta arvonlisäverokäsittelystä (marginaaliverotusmenettely vai veroton osto) vaikuttaa tuojan asiakkaan mahdolliseen vähennykseen. Jos auton edelleen ostavalla suomalaisella olisi vähennysoikeus auton hinnan mahdollisesti sisältämään veroon, auton edelleenmyyjän voisi olla parempi käsitellä oma tuontiauton ostonsa verottomana ostona ja edelleenmyyntinsä avoimella verolla myyntinä. Tällöin myyntihinta sisältäisi arvonlisäveroa, jonka ostaja voisi vähentää.

3) Osto myyjän maan verolla

Yksi vaihtoehto on vielä jäljellä. Toisesta EU-maasta oleva myyjä voi nimittäin käsitellä myyntinsä omassa maassaan verollisena myyntinä. Tällöin myyjä lisää omaan myyntihintaansa kotimaan veron. Esimerkiksi, jos myyjänä on saksalainen myyjä, hän lisää myyntihintaan Saksan arvonlisäveron. Tässä tilanteessa laskumerkinnöistä ilmenee, että ostohinta sisältää Saksan arvonlisäveroa.

Jos suomalainen tuontiauton edelleenmyyjä saa ulkomaiselta auton myyjältä vieraan maan arvonlisäveroa sisältävän ostolaskun, edelleenmyyjän on syytä pyytää ulkomaiselta myyjältä uusi lasku.

Jotta ulkomainen myyjä voisi käsitellä myynnin yhteisömyyntinä, edelleenmyyjän tulisi antaa hänelle oma arvonlisäverotunnisteensa ja selvitys auton kuljettamisesta toisesta EU-maasta Suomeen. Tällöin ulkomaisen myyjän tulisi voida käsitellä auton myynti Suomeen verottomana yhteisömyyntinä ja antaa tätä vastaava tosite.

Jos ulkomainen myyjä on ostanut auton itse verottomana edelleenmyyntiä varten, sen on mahdollista käsitellä myyntinsä suomalaiselle ostajalle marginaaliverotettavana myyntinä. Tällöin myyjän tulisi antaa menettelyn soveltamisesta kertova myyntilasku ostajalle.

Vältä alv-karikot auton ostossa

Jos suomalainen edelleenmyyjä hyväksyy ulkomaiselta tuontiauton myyjältä ulkomaan arvonlisäveroa sisältävän laskun, osto voi aiheuttaa suomalaiselle edelleenmyyjälle velvollisuuden rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi myyjän maassa.

Suomalaisen tuontiauton ostajan osalta olennaista on olla itse selvillä niistä vaihtoehdoista, joilla se voi tuontiauton hankkia. Lisäksi ostajan tulee olla selvillä siitä, miten ulkomaisen myyjän soveltama menettely vaikuttaa sen omaan ostohintaan (auton kustannuksiin) ja ostajan edelleenmyynnin hinnoitteluun.

Jos ulkomaisen myyjän laskulta ei ilmene myyjän myyntiin soveltama arvonlisäverokäsittely, tuontiauton suomalaisen ostajan on syytä pyytää myyjältä uusi lasku tai selvennystä laskumerkintöihin. Muutoin tuontiauton ostaja ei osaa itse menetellä oikein. Jos ostaja käsittelee ulkomaisen myyjän yhteisömyyntinä käsittelemän myynnin marginaalivero-ostona, ostajan oma edelleenmyyntiin soveltama arvonlisäverokäsittely on virheellinen ja veroa jää maksamatta. Virheellinen arvonlisäverokäsittely voikin aiheuttaa tuontiauton ostaneelle edelleenmyyjälle suuret jälkiveroseuraamukset.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki