Arto Tenhunen vei Sopranon pörssitaipaleelle suuri hyppäys
Ekonomi Arto Tenhusella on takanaan pitkä yrittäjän ura ja hänen tumman pukunsa rinnustaa koristaakin 30-vuotisen yrittäjäuran kunniaksi annettu rintamerkki. Tenhunen on nähnyt monia eri vaiheita yritystensä historiassa. Vaativimman taipaleen hän on käynyt läpi 2000-luvulla viedessään vuonna 1996 perustamansa viestintäyhtiö Sopranon pörssilistalle.
Viime vuosituhannen vaihteessa Arto Tenhunen toimi tietoturvayhtiö F-Securen markkinointijohtajana.
– Näin silloin, miten F-Secure kasvoi 30 hengen pienyrityksestä sataan maahan levittyväksi yhtiöksi. Samalla seurasin hyvin läheltä yrityksen listautumisprosessia eli ipoa, Tenhunen muistelee ja kertoo päättäneensä jo tuolloin viedä Sopranon pörssitaipaleelle.
F-Secure-vuosien jälkeen Tenhunen palasi omaan yritykseensä. Vuonna 2000 hän yhdisti usean pienen yrityksen nykyiseksi Sopranoksi. Samana vuonna yrityksestä tuli julkinen yhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajaksi astui kokenut Pekka Vennamo.
Kallis ja vaativa prosessi
Vuonna 2002 Soprano julkaisi maailman ensimmäisen gsm-verkossa toimivan kännykkätelevision.
– Meidän tavoitteenamme on yhdistää sisällöntuotanto niihin sähköisiin välineisiin, jotka nykymaailmassa ovat mahdollisia. Tavoitteeseen päästäksemme halusimme sijoittaa tarvittavan ohjelmiston kehittämiseen aikaa ja rahaa.
Sitä varten yrityksessä lähdettiin tavoittelemaan oman rahoituksen lisäksi ulkopuolista pääomaa, ja vuonna 2004 hakeuduttiin pörssiyhtiöksi. Soprano listautui ensin niin sanotulle ML-markkinalle eli entiselle meklarien listalle.
– Pörssiin listautuminen on ollut hyvin vaativa prosessi. Se on edellyttänyt hämmästyttävän suurta hyppyä hyvältä julkisen yhtiön taloushallinnon tasolta pörssiyhtiön taloushallinnon tasolle, Tenhunen toteaa ja jatkaa:
– Jos yritys haluaa lähteä pörssiyhtiöksi, sen täytyy olla valmis sijoittamaan listautumisprosessiin vähintään 200 000–300 000 euroa. Tämä on valitettavasti todellisuutta, Tenhunen korostaa.
Vuonna 2007 Soprano pääsi niin sanotulle pre-listalle ja odottaa sillä nyt päälistapaikkaa.
Vaihdannan väline
Arto Tenhusen mukaan Sopranon pörssiin listautumisen taustalla oli ajatus tehdä pörssin avulla omasta omistuksesta vaihdannan väline. Tenhunen tarkentaa ajatustaan: ei-pörssiyhtiön omistaja voi joko myydä tai omistaa, mutta kunnon välivaihetta omistukselle ei ole.
– Pörssiyhtiössä omia raha-asioita voi järjestellä vapaammin. Kaikesta ei tarvitse luopua.
Pettymyksenä on kuitenkin ollut se, että pörssin käyttö yrityksen oman pääoman ehtoisena rahoituskanavana on ollut hankalaa.
– Osakeantien järjestäminen ja rahoituksen hankkiminen sitä kautta on pienelle yhtiölle äärimmäisen kallista. Miljoonan euron annissa kustannukset ovat vähintään satatuhatta euroa. Pienelle yhtiölle pörssi onkin vaikea väline, Tenhunen sanoo.
Hänen mielestään pörssissä ei kannatakaan tehdä pientä antia, koska kulut ovat merkittäviä.
– Ennemmin kannattaa pyytää kymmentä tai sataa miljoonaa euroa, koska kulut eivät nouse suhteessa yhtä korkeiksi.
IFRS haasteena
Arto Tenhusen mukaan pörssimaailmaan siirtymisessä yksi suurimmista muutoksista on ollut niin sanotun normaalin kirjanpidon vaihtuminen IFRS:ään.
– IFRS kääntää taloushallinnon ajattelun nurin. Normaalimaailmassa mietitään tulosta, ja tase määräytyy sen perusteella. IFRS-maailmassa mietitään ensin tase, ja vuoden tulos saadaan kahden taseen välisestä erotuksesta, Tenhunen luonnehtii yksinkertaistaen.
Hän painottaa myös, että IFRS-maailmassa ajattelun lähtökohtana on aina omistaja.
– Osakkeenomistajan tulee saada valtavan tarkkaan määritellyn tavan mukaista, yksityiskohtaista tietoa yhtiöstä.
Tenhusen mukaan järjestelmä on hyvä ja tuo myös yritykselle etuja.
– IFRS:n ansiosta pörssiyrityksellä on oltava jokaiseen tilanteeseen tarkkaan määritellyt prosessit; kaikki sujuu aina ”by-the-book”. On mietittävä tarkkaan, miten yritys toimii ja mitä se tuottaa.
Tenhusesta näin opitaan kertomaan omasta yrityksestä siten, että omistajien on helppo verrata kahta yritystä toisiinsa, vaikka niiden toimialat olisivat hyvinkin erilaiset.
Täysi tieto usein
Taloushallinnon kannalta pörssilistaus on Tenhusen mukaan ollut suuri haaste.
– En usko, että Suomesta löytyy kovinkaan monta tilitoimistoa, jossa IFRS oikeasti hallitaan. Niin ikään vain harvasta muusta kuin pörssiyhtiöstä tätä tietämystä löytyy.
IFRS vaikuttaa yrityksessä kaikkeen toimintaan hallitustyöskentelystä lähtien. Myös yrityksen johdon tulee tuntea IFRS:n säännöt tarkasti, jottei tee kohtalokkaita virheitä. Muutenkin pörssin säännöt ovat sopivan napakat.
– Jos esimerkiksi myyn Sopranon osakkeita väärään aikaan, joudun siitä julkisesti ristiinnaulituksi. Säännöt on kuitenkin tehty, jotta toimittaisiin oikein – hyvä niin, Tenhunen toteaa.
– Joskus harmittaa, että IFRS-maailma on hyvin amerikkalaista. Minusta kvartaalikapitalismi ei välttämättä edistä yritysten kehittämistä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yritysten tulisi antaa itsestään julkisuuteen täysi tieto pikemminkin liian usein kuin liian harvoin.
Myös IFRS:n investointisäännöt ovat tuoneet Tenhuselle toisinaan päänvaivaa.
– Esimerkiksi meidän kaltaisellamme palveluyrityksellä on paljon sellaisia hankintoja, jotka aiemmin voitiin kirjata taseelle investoinniksi. IFRS-maailmassa käytännössä kaikki kirjataan suoraan kuluksi.
200 000 palstamilliä
Tenhusen mielestä pörssin tuomia etuja on sitä kautta tuleva tunnettuisuus.
– Viime vuonna Sopranosta kirjoitettiin yli 200 000 palstamilliä. Osa tästä on markkinointijulkisuutta, mutta iso osa kirjoituksista tulee juuri pörssilistauksen ansiosta. Harva muu 30 hengen yhtiö ei saa samaa määrää julkisuutta, jos se ei ole listattuna pörssissä.
Myös asiakashankintaa pörssilistautuminen ja sen tuoma julkisuus edistävät. Tenhunen uskoo, että asiakkaiden silmissä yrityksen luotettavuus kasvaa pörssin vaikutuksesta.
– Jokainen asiakas tietää, että pörssiyhtiötä valvotaan tarkasti. Näin meihin voi jo lähtökohtaisesti luottaa, Tenhunen miettii ja lisää:
– Suuren yhtiön tai esimerkiksi jonkin ministeriön viestintäjohtaja tietää pörssissä listattua yritystä valitessaan, että yhtiön on toteutettava kaikki, mitä se lupaa.
Arto Tenhunen kertoo, että pre-listalle pääsyn jälkeen Sopranon asiakkaiden koko onkin kasvanut selkeästi.
– On ollut merkittävää päästä mukaan sellaisiin kilpailuihin, joihin ilman pörssin tuomaa tunnettuisuutta ei olisi ollut mitään asiaa.
Tämä onkin ollut Tenhusesta yksi niistä tärkeistä kriteereistä, jotka ovat olleet Sopranon pörssilistautumisen takana.
– Halusimme saada niin paljon positiivista julkisuutta, että pääsemme tarjouskilpailuissa niin sanotulle short-listalle.
Ei kaduta!
Tenhunen toteaa, ettei pörssiin listautuminen ole kaduttanut.
– Soprano olisi aivan toisenlainen yritys ilman listautumista. Prosessimme ja järjestelmämme eivät olisi näin kilpailukykyisiä. Vaikka olemme melko pieni yritys, olemme saaneet rakennettua yrityksemme siten, että pörssistä on meille selkeästi hyötyä.
Tenhunen myöntää myös, että pörssiyhtiön johtaminen on hauskaa.
– On äärimmäisen miellyttävää saada tutustua todella lahjakkaisiin ihmisiin. Kollegoina on ihmisiä, jotka ovat tavallistakin älykkäämpiä yritysjohtajia. Pörssiyhtiössä olemisesta oppii valtavasti. Tietoa saa niin paljon, kuin jaksaa ottaa vastaan.
Tenhunen toteaa nykykokemuksellaan, että pörssiin havittelevan yrityksen liikevaihdon tulisi olla useita kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja.
– Kokoluokan olisi oltava hieman suurempi kuin meillä.
Silti Tenhunen uskoo, että nykytietämykselläänkin hän olisi vienyt Sopranon pörssitielle.
Tulevaisuudessa Soprano pyrkii jatkamaan kasvuaan, joka viime vuonna oli 50 prosenttia.
– Pyrkimys on ensisijaisesti saada yritykselle kasvua ja kannattavuutta. Nykyisessä taloustilanteessa on tosin välttämätöntä miettiä, kumpi tulee ensin: kannattavuus vai kasvu.
Tenhunen uskoo kuitenkin, että talouskriisi on ohimenevä ilmiö. Hän toteaa, että tutkimusten mukaan yritykset eivät vähennä sähköistä liiketoimintaansa.
– Ja vaikka yritykset leikkaavat mainonnastaan, viestintää vähennetään vain harvoin.
Tilitoimistot verkkokaupan portinvartijoina
Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen puhuu vahvasti verkkoliiketoiminnan puolesta. Hänen yrityksensä markkinoi omaa ohjelmistoaan, jonka avulla yritykset voivat hoitaa kaiken verkkoliiketoimintansa kuten asiakastutkimukset, markkinaselvitykset, suoramarkkinoinnin ja asiakaslehdet sekä maksutapahtumat ja sähköisen laskutuksen.
Tenhusen mukaan verkkoliiketoiminta on Suomessa yhä lapsenkengissä.
– Tiedän, että moni tilitoimisto miettii, suositteleeko asiakkaalleen verkkokaupan perustamista. Tämä on iso kysymys, koska verkkoliiketoiminnan aloittaminen on yritykselle strateginen ratkaisu, Tenhunen toteaa.
Hänen mielestään tilitoimistojen suositus on monelle yritykselle tärkein syy lähteä mukaan sähköiseen liiketoimintaan. Siksi hän toivoo tilitoimistoilta entistä suurempaa aktiivisuutta sähköisten palvelujen ja verkkokaupan käyttöönottamisessa.
– Tilitoimistot ovat tässä suhteessa portinvartojoina. Jos tilitoimistot eivät suosittele sähköisiä järjestelmiä, suomalaiset yritykset eivät ota niitä käyttöönsä.
Tenhusen mukaan Suomessa on tällä hetkellä vain reilut 3 000 verkkokauppaa.
– Ainakin 100 000 yritystä saisi välittömän hyödyn verkkotoiminnasta.
Tenhunen muistuttaa, että kaikki länsimaat ovat verkkotoiminnan hyödyntämisessä kiilanneet Suomen ohi.
– Vuonna 2003 Suomi oli vielä jaetulla ykkössijalla Euroopassa, nyt Suomen takana ei ole edes Albania.
Tenhunen korostaa myös, että jatkossa tilitoimistot saavat sähköisessä taloushallinnossa yhä suuremman roolin. Niiden tehtävä muuttuu tällöin kirjurista konsultiksi.
– Kyse on nyt siitä, ketkä tämän kehityksen kykenevät käymään läpi.
Tenhunen painottaa, että tulevaisuudessa tilitoimistojen avulla voidaan parantaa yritysten myyntiä, koska sähköisestä järjestelmästä saadun tiedon avulla markkinointia voidaan suunnata aiempaa tehokkaammin. Taloushallinnosta tuleva tieto saadaan näin reaaliaikaisesti hyödyntämään markkinointia.
Arto Tenhunen uskoo, että Suomessa kehityksen jarruna on ollut se, että täällä on eletty liian hyvää aikaa.
– Verkkoliiketoiminnasta saatavia kustannushyötyjä ei ole koettu tarpeelliseksi.
Läppärit koululaisille
Tenhunen listaa tutkimuksia, joiden mukaan suomalaisista 83 prosenttia käyttää internetiä päivittäin. Heistä 88 prosenttia etsii netistä tavaroita ja palveluita. Samanaikaisesti vain 15 prosenttia suomalaisista yrityksistä tarjoaa netin käyttäjille näitä palveluita.
– Suomalaiset kuluttajat tekivät viime vuonna verkko-ostoksia yli 5 miljardilla eurolla. Tästä rahasta jopa kolmasosa menee ulkomaille, koska Suomessa ei ole tarjolla riittäviä palveluja.
– Yrittäjien onkin nyt ymmärrettävä, että asioita voidaan hoitaa ja kauppaa käydä sähköisesti. Käytännössä tämä maksaa yritykselle todella vähän.
Tenhunen puhuu tietotekniikan puolesta muutenkin voimakkain sanakääntein. Hänen mukaansa jatkossa jokaisella koululaisella tulee olla oma kannettava tietokone.
– Lasten täytyy pienestä asti oppia siihen, että verkosta haetaan tietoa ja sitä hyödynnetään.
Tenhunen myöntää, että tämä myös muuttaa maailmaa.
– Kun minä olin nuori, tytöt pitivät päiväkirjaa, joka lukittiin tiukasti. Nyt se laitetaan mahdollisimman julkisesti esiin Facebookiin tai vastaavaan palveluun. Aikaisemmin hengailtiin steissillä. Nyt hengaillaan Ircissä.
