Yritysten tuloverotuksen menettely uudistui. Mikä kaikki muuttui?

Yritysten tuloverotuksen toimittaminen on uudistunut vuoden 2018 verotuksesta lähtien. Yksi keskeisimmistä muutoksista on verotuksen yksilöllinen, yrityskohtainen päättyminen. Uutta on, että suurimmalla osalla yhteisöistä verotus voi päättyä jo kesäkuussa. Tärkeää on myös huomata muutoksenhakuaikojen merkittävä lyhentyminen.
12.3.2019 Markku Ojala

Verotusmenettelystä puhuttaessa katseet kääntyvät verotusmenettelylakiin, josta sekä veroilmoittamisessa että verotuksen toimittamisessa noudatettavat säännöt löytyvät. Ja kun sinne katsoo, niin huomaa, että lakia on muutettu 1.5.2018 voimaan tulleella lain muutoksella (L 15/2018).  Muitakin lakimuutoksia verotusmenettelyn uudistamiseksi on annettu, mutta tämä on niistä keskeisin ajatellen verotuksen yksilöllistä päättymistä. Uusia säännöksiä sovelletaan vuodelta 2018 toimitettavasta verotuksesta lähtien.

Uudessakin menettelyssä yritykset antavat veroilmoituksen nykyisten jättöajankohtien mukaan. Näin esimerkiksi osakeyhtiöiden on edelleen annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Uutta veroilmoittamisessa on lähinnä se, että yhteisön ja yhteisetuuden pitää antaa tuloveroilmoitus sähköisesti. Kovin uusi tämä sääntö ei tosin enää ole, sillä sähköistä veroilmoitusta on edellytetty jo 1.11.2017 ja sen jälkeen annettavista ilmoituksista lähtien.

Mikäli yrityksen käyttämä taloushallinnon järjestelmä ei tue veroilmoituksen antamista tiedostomuodossa, yhteisön ja yhteisetuuden veroilmoitustiedot voi syöttää käsin OmaVero-palvelussa, joka on yhteisöjen ja yhteisetuuksien veroilmoittamisessa korvannut Yhteisöjen veroilmoituspalvelun.

Paperinenkin ilmoitus vielä hyväksytään ilmoitustapana, mikäli yhteisöllä tai yhteisetuudella ei ole mahdollisuutta antaa sähköistä ilmoitusta. Erityistä lupaa ei edellytetä, mutta tarvittaessa on pystyttävä perustelemaan kykenemättömyys sähköiseen ilmoittamiseen.

Toiminimiyrityksiin ja henkilöyhtiöihin (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) saakka sähköisen tuloveroilmoittamisen vaade ei vielä ulotu vaan niille paperinen ilmoittaminen sallitaan edelleen.

Paperista ilmoitusta antaessa on syytä huomata, että määräaika on muuttunut vuodelta 2018 annettavista ilmoituksista lähtien. Enää ei riitäkään, että antaa veroilmoituksen postin kuljetettavaksi ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä. Uutta on, että veroilmoituksen pitää olla perillä Verohallinnossa viimeistään viimeisenä jättöpäivänä. Ilmoitus pitää siis sujauttaa Postin kirjelaatikkoon muutamia päiviä aiempaa aikaisemmin, jos ilmoittaminen jää viime hetkeen.

Uutta on, että veroilmoituksen pitää olla perillä Verohallinnossa viimeistään viimeisenä jättöpäivänä.

Ilmoituksen myöhästymisestä 100 euron seuraamus

Jos veroilmoituksen sattuisi jättämään myöhässä, tästä seuraa kiinteämääräinen myöhästymismaksu, joka on yrityksillä 100 euroa ja yksityishenkilöillä 50 euroa.

Veroilmoituksella tarkoitetaan pääverolomakkeita (mm. 5, 6A ja 6B) ja vastaavia verolomakkeita, jotka on tarkoitettu tulon ilmoittamista varten.

Myöhästymismaksu määrätään myös niissä tilanteissa, joissa veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä, mutta puute tai virhe korjataan oma-aloitteisesti ennen verotuksen päättymistä.

Aivan kaikista puutteista ja virheistä ei kuitenkaan seuraa myöhästymismaksua, sillä Verohallinnon 5.6.2018 antaman ohjeen (Seuraamusmaksut tuloverotuksessa) mukaan myöhästymismaksu määrätään pääsääntöisesti vain, kun korjaamisen seurauksena verotettavan tulon määrä nousee tai verotuksessa vähennettävä tappio pienenee.

Mikäli yhteisön tilinpäätös on veroilmoituksen antamishetkellä vielä esimerkiksi tilintarkastettavana, tulee ehkä mieleen jättää kaupparekisteriin julkaistavaksi välitettävä tilinpäätös pois veroilmoituspaketista. Kyse ei ole veroilmoitustiedosta eikä tilinpäätöksen poisjättämisestä aiheudu verotettavan tulon määrän nousua tai vähennettävän tappion pienentymistä. Myöhästymismaksua ei pitäisi siis tulla maksettavaksi.

Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen niissä tilanteissa, joissa virhe havaitaan Verohallinnossa verotuksen toimittamisen yhteydessä. Veronkorotus on lähtökohtaisesti kaksi prosenttia lisätystä tulosta uusien säännösten mukaan ellei korotusta ole perustetta jättää määräämättä, alentaa tai korottaa.

Mikäli oma-aloitteisesti lähtee esittämään verotustietoja korjattavaksi verotuksen päättymisen jälkeen, veronkorotus on 0,5 prosenttia lisätystä tulosta. Katuva mieli, salatun tulon ilmoittaminen ja matala veronkorotus eivät kuitenkaan aina riitä. Edelleen tehdään punnintaa sen suhteen, onko veronkorotus oikea seuraamus tulonsalauksessa vai edetäänkö asiassa rikosprosessiin, jossa määrätään veronkorotuksen sijaan mahdollinen rikosoikeudellinen seuraamus.

Maksamattomatkin ennakot lasketaan hyväksi

Verotuksen lopputuloksen – jäännösveroa vai veronpalautusta – laskennassa otetaan huomioon yrityksen ennakkoverot.

Ennakkoveroja yritys voi täydentää korotta kuukauden ajan tilikauden päättymisestä Verohallinnon OmaVero-palvelussa tehtävän hakemuksen perusteella. Kuukauden jälkeen lopullisen veron ja ennakoiden negatiiviselle erotukselle (jäännösverolle) lähtee juoksemaan niin sanottu huojennettu viivästyskorko jäännösveron maksupäivään saakka. Tällä hetkellä huojennettu viivästyskorko on kaksi prosenttia. Koron määrästä vähennetään kuitenkin 20 euroa ennen sen maksuunpanoa.

Verotuksen toimittamisen yhteydessä yrityksen hyväksi lasketaan niin maksetut kuin maksamattomat ennakot. Tämä on uutta aiempaan nähden. Yrityksen hyväksi lasketaan myös siis maksamattomat ennakkoverot eli jäännösvero lyhenee maksamattoman ennakkoveronkin verran. Maksamattomat ennakkoverot jäävät edelleen perintään maksamattomina ennakkoveroina. Näille maksamattomille ennakkoveroille juoksee viivästyskorko, joka on tällä hetkellä seitsemän prosentin suuruinen.

Yhteisöjen verotus suurelta osin päätökseen jo kesäkuussa

Veroilmoituksen jättämisen jälkeen seuraava vaihe on verotuksen toimittaminen – automaattisesti tarkistaen ja valikoidusti työpöytätyönä – Verohallinnon noudattamien työtapojen mukaisesti.

Kun verotus on valmis, yritys saa verotuspäätöksen yksilöllisellä aikataululla. Päätöksessä kerrotaan yritykselle päivämäärä, jolloin verotus päättyy. Perälautana on edelleen, että yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotus päättyy kymmenen kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä ja muilla yrityksillä verovuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Uudistuksen lainvalmistelun yhteydessä arvioitiin, että 70 prosentilla yhteisöistä verotus tulee päättymään jo verovuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Suurin osa yrityksistä saa näin verotuspäätöksen mahdollisesti jo touko-kesäkuun vaihteessa, mikäli Verohallinto pystyy noudattamaan arvioitua aikataulua.

Jos yritys havaitsee saamassaan päätöksessä virheen, se voi antaa korjaavat tai täydentävät tiedot ennen päätöksessä ilmoitettua verotuksen päättymishetkeä.

Verohallinnon käsittelyn jälkeen yritys saa uuden verotuspäätöksen (korjattu verotuspäätös) ja siinä verotukselle uuden päättymishetken.

Mikäli esimerkiksi osakeyhtiön verotus ehtisi päättyä ennen kuin yhtiön tilinpäätös on vahvistettu yhtiökokouksessa, yhtiö voi esittää yhtiökokouksen päätöksiin perustuvat korjaukset verotuksen päättymisen jälkeenkin. Tätä samaa sääntöä voidaan noudattaa myös muiden yhteisömuotojen kuin osakeyhtiöiden verotuksessa.

Hallituksen esityksen mukaan (HE 97/2017, s. 66) yhtiölle ei tällaisissa kuvatuissa yhtiökokouksen päätöksiin perustuvissa ja verotuksen päättymisen jälkeen tehtävissä korjaustilanteissa määrättäisi veronkorotusta mahdollisista tulonlisäyksistä.

Yrityksen veroilmoitus ei  ole pelkkä tosiasioiden luettelo, vaan myös tahdonilmaisu. On hyvä muistaa vanha oppi, että tahdonvaltaiset vaatimukset, kuten korotetut poistovaatimukset, on esitettävä ennen verotuksen päättymistä. Verotuksen päättymisen jälkeen tahdonvaltaisten vaatimusten muutoksia ei yleensä enää hyväksytä.

Yrityksen veroilmoitus ei ole pelkkä tosiasioiden luettelo, vaan myös tahdon ilmaisu.

Verotuspäätös sähköisesti valittaessa

Yritys voi halutessaan siirtyä sähköiseen asiointiin ja valita OmaVero-palvelussa postin toimitustavaksi ”vain OmaVeroon”. Tällöin Verohallinto antaa päätökset ja muut asiakirjat tiedoksi sähköisesti OmaVero-palvelussa.

OmaVero-palveluun tulleesta päätöksestä lähetetään heräte sähköpostitse. Päätöksen tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä siitä, kun sähköposti on lähetetty.

Säännökset (L 897 – 899/2018) sähköisestä tiedoksiannosta veroasioissa tulivat voimaan 1.1.2019.

Veronpalautuksen maksaminen ja käyttö – muista tämä!

Yhteisöillä ja yhteisetuuksilla jäännösveron eräpäivä on verotuksen päättymistä seuraavan toisen kuukauden kolmas päivä vuodelta 2018 toimitettavasta verotuksesta lähtien. Veronpalautus maksetaan puolestaan verotuksen päättymistä seuraavan toisen kuukauden viides päivä (valtiovarainministeriön asetus 268/2018).

Mikäli vuodelta 2018 toimitettavan verotuksen päättymishetki verotuspäätöksen mukaan on 28.6.2019, niin veronpalautus maksetaan 5.8.2019.

Mainittujen päivämäärien välissä on oma-aloitteisten verojen maksupäivä 12.7.2019.

Jos yritys maksaa oma-aloitteiset verot 12.7.2019, maksu ilmenee Verohallinnossa pankkiviiveen vuoksi mahdollisesti vasta 15.7.2019. Tällaisessa tilanteessa veronpalautusta käytetäänkin heti 12.7.2019 oma-aloitteisten verojen suoritukseksi ja oma maksu on tällöin liikasuoritus.

Yritys voi edellä kuvatussa tilanteessa toki saada veronpalautuksen liki kuukautta aiemmin hyväkseen, jos yritys jättää 12.7.2019 erääntyvät oma-aloitteiset verot maksamatta veronpalautuksen määräisenä. Tällöin veronpalautus käytetään oma-aloitteisten verojen suoritukseksi.

Tällainen optimointi edellyttäisi kuitenkin hyvin tarkkaa seurantaa ja kommunikointia yrityksen ja tilitoimiston välillä varsinkin, mikäli yritys itse laittaa verot maksuun, eikä tällaista optimointia tällä hetkellä käytännössä tehdä.

Muutoksenhakuaika on lyhentynyt merkittävästi

Vuodelta 2017 toimitettavasta verotuksesta lähtien on sovellettu uudistunutta muutoksenhakuaikaa, joka on kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Vuodelta 2017 oikaisuvaatimus on tehtävä siis viimeistään 31.12.2020. Siihen on toki vielä aikaa, mutta aiempien sääntöjen mukaan muutoksenhakuaikaa olisi riittänyt vielä 31.12.2023 saakka.

Vuosilta 2013–2016 tehtävään muutoksenhakuun sovelletaan vielä aiempia sääntöjä, eli aikaa oikaisuvaatimuksen tekemiseen on viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Jos lähdet tekemään oikaisuvaatimusta vuodelta 2018 toimitetusta verotuksesta, niin kannattaa huomata, että myös valitusaika oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen on lyhentynyt aiemmasta. Valitus hallinto-oikeudelle on tehtävä 60 päivässä oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

Asiantuntijana
Markku Ojala johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto
VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki