CTA Paikka

Vuoden 2016 veromuutokset

Eduskunta vahvisti vuoden 2016 veromuutokset hallituksen esityksen mukaisina joulukuun alussa. Muutosten pääpaino on hallitus­ohjelman tavoitteiden mukaisesti kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamisessa. Tavoitteisiin pyritään erityisesti pieni- ja keskituloisille kohdistetuin työn verotuksen kevennyksin.
20.1.2016

Karri Nieminen, veroasiantuntija, Fiscales Oy

1. Ansiotulojen verotus

Ansiotulojen verotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja 1,2 prosentilla. Huolimatta hallitusohjelmassa mainitusta tavoitteesta olla kiristämättä palkkatulojen verotusta millään tulotasolla, niin sanotun solidaarisuusveron alarajaa alennetaan 90 000 eurosta 72 300 euroon. Toisin sanoen asteikon kaksi ylintä luokkaa yhdistetään. Yhdistämisen on kuitenkin tarkoitus olla määräaikainen toimi ja koskea vain vuosia 2016 sekä 2017.

Lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 970 eurosta 3 020 euroon ja työtulovähennyksen enimmäismäärää 1 025 eurosta 1 260 euroon samalla korottaen työtulovähennyksen kertymä- ja poistumaprosentteja. Molemmat toimet tähtäävät nimenomaan siihen, että erityisesti pieni- ja keskituloisten työ- ja etuustulojen verotus ei kiristyisi. Perusvähennyksen vaikutus ulottuu muutoksen seurauksena päivärahatulojen osalta noin 19 700 euron vuosituloihin, palkkatulojen osalta noin 25 500 euron vuosituloihin ja eläketulojen osalta noin 21 900 euron vuosituloihin.

Henkilön yleisradioveron alinta maksuunpantavan veron määrää korotetaan siten, että ensi vuoden alusta alkaen alle 70 euron yleisradioveroa ei maksuunpanna. Ennen muutosta maksuunpantavan veron vähimmäismäärä oli 50 euroa. Muutoksen seurauksena noin 300 000 henkilöltä poistuu velvollisuus maksaa yleisradioveroa. Yhteisöjen yleisradioveroon muutoksella ei ole vaikutusta, vaan maksuunpantavan veron vähimmäismäärä pysyy 140 eurossa.

Tuloverolakiin lisätään luonnollisen henkilön lahjoitusvähennystä koskeva säännös. Sen mukaan luonnollisilla henkilöillä ja kuolinpesillä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus. Säännös vastaa sisällöltään vuosina 2009–2012 voimassa ollutta lahjoitusvähennystä, mutta vähennyskelpoisuuden euromääräinen yläraja on korkeampi sen oltua aiemmin 250 000 euroa.  Tuloverolakiin sisältyy jo lähes vastaava lahjoitusvähennys, joka tosin koskee vain yhteisöjä ja jossa vähennyskelpoisen lahjoituksen ylärajana on edellä mainittu 250 000 euroa. 

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain voimassaoloaikaa päätettiin jatkaa vuosille 2016–2019. Lain perusteella ulkomailta Suomeen erityisasiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin tulevat työntekijät voivat edellytysten täyttyessä valita tavallisen tuloverotuksen sijasta kiinteän 35 prosentin palkkatulon lähdeveron enintään 48 kuukauden ajaksi.

 

2. Pääomatuloverotus

Pääomatuloverotuksen ylempää verokantaa kiristetään jälleen ja se nousee 34 prosenttiin tulorajan pysyessä ennallaan 30 000 eurossa. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoinen osuus pienenee jälleen aikaisemman päätöksen mukaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja on vuoden 2016 alusta alkaen enää 55 prosenttia. Vähennyskelpoisen osuuden pieneneminen jatkuu asteittain siten, että vuodesta 2019 alkaen enää 25 prosenttia asuntolainan koroista on vähennyskelpoista.
Luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta laajennetaan, ja ne säädetään vähennyskelpoisiksi kaikista pääomatuloista – ei vain luovutusvoitoista. Jatkossakaan tappioiden perusteella ei kuitenkaan myönnetä ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä, vaan vähentämättä jääneestä osuudesta vahvistetaan verovuoden luovutustappio, joka on vähennettävissä kaikista pääomatuloista seuraavana viitenä vuotena.
Sijoitetun vapaan pääoman (SVOP) rahastoon tehtyjen sijoitusten siirtymäsäännöksen voimassaolo päättyi vuoden 2015 lopussa. Ennen vuotta 2014 listaamattomaan yhtiöön tehdyt pääomansijoitukset oli mahdollista palauttaa yhtiöstä vielä vuonna 2015 soveltaen vanhoja sääntöjä. Toisin sanoen vaikka palautus tehtäisiin osakkaalle, joka ei itse ole tehnyt sijoitusta SVOP-rahastoon, pääomanpalautusta ei pidetä  osinkona vaan luovutushintana, joka vähennetään osakkeen vähentämättä olevasta hankintamenosta. Mikäli osakkeella ei ole hankintamenoa, verotetaan luovutus normaaliin tapaan käyttäen hankintameno-olettamaa. 
Vuoden 2016 alusta alkaen pääomanpalautus katsotaan veronalaiseksi luovutukseksi vain siltä osin, kuin palautus tehdään sijoituksen tehneelle sijoittajalle kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen edellä mainittujen edellytysten täyttymisestä. Muussa tapauksessa palautus katsotaan aina osingoksi.

 

3. Perintö- ja lahjavero

Perintö- ja lahjaverolakia muutetaan siten, että maksamatta olevalle verolle suoritettavasta viivekoron vähimmäismäärästä luovutaan. Verohallinnossa toteutetaan vuosina 2016–2019 tietojärjestelmäuudistus, jonka aikana nykyiset verotusjärjestelmät korvataan yhdellä uudella tietojärjestelmällä ja jonka yhteydessä on tarkoituksenmukaista luopua viivekoron vähimmäismäärästä ja laskea viivästysseuraamusten määrä kaikissa tapauksissa todellisten korkopäivien mukaan.

 

4. Arvonlisävero

Arvonlisäverokantoihin ei tule muutoksia, mutta pakollisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen liikevaihtoa koskeva alaraja nousee nykyisestä 8 500 eurosta 10 000 euroon. Vähäisestä toiminnasta myönnetyn alarajahuojennuksen päättymisen liikevaihtoraja nousee puolestaan 22 500 eurosta 30 000 euroon.

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki