Veronumero tulee telakoille

Rakennustyöntekijöille vuosien mittaan tutuksi tullut veronumero rantautuu telakoille. Lakimuutos tulee voimaan 1.7.2022. Veronumerolainsäädännön laajennuksen myötä telakalla työskentelevällä pitää lain voimaantulon jälkeen olla veronumero ja merkintä julkisessa veronumerorekisterissä laivanrakennusalalla työskentelevänä henkilönä. Lisäksi telakalle tulee voimaan vaatimus henkilön yksilöivän kuvallisen tunnisteen käytöstä. Lakimuutoksen myötä myös työnantajille ja telakoilla pääasiallista määräysvaltaa käyttäville tahoille eli niin sanotuille telakkatoimijoille tulee uusia velvoitteita.
18.5.2022 Tommi Lehtinen Kuva iStock

Veronumeromenettelyn laajentaminen telakoille on ollut kirjattuna toimenpiteenä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2023. Lisäksi veronumeromenettelyn laajentamista selvitettiin vuosina 2018 ja 2019.

Selvityksessä laivanrakennusalaa pidettiin ainoana toimialana, jossa veronumeromenettely voisi toimia verovalvonnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Telakan ja rakennustyömaan välillä on löydettävissä yhtäläisyyksiä: myös telakka-alue on rajattu alue, jolle on usein rajoitettu pääsy, laivan­rakennustyö on rakennustyön tavoin projektiluonteista, telakalla on tyypillistä ulkomaisen työvoiman käyttö ja alalta on viranomaisten valvontahavaintoja harmaan talouden esiintymisestä.

Hallituksen esityksen (HE 2/2021) mukaan lakimuutoksen tarkoituksena on ottaa rakennusalalla käytössä oleva veronumero­menettely käyttöön myös laivanrakennusalalla. Veronumeromenettelyn tavoitteena on varmistaa se, että jokainen yhteiselle rakennustyömaalle työskentelemään tuleva on Verohallinnon rekisterissä ennen työnteon alkua. Tämä on perusedellytys työntekijöihin ja näiden työnantajiin kohdistuvalle verovalvonnalle. Samassa yhteydessä Verohallinto myös tarkistaa henkilön tarpeen esimerkiksi verotuksen suhteen, eli syntyykö Suomelle verotusoikeus työskentelystä saatuun tuloon.

Olennaisimmat muutokset veronumeron käyttöönottamiseksi

Henkilöllä tulee olla kuvallinen tunniste työskennellessään telakalla. Sinällään kyseessä ei ole kovinkaan iso muutos, sillä käytännössä usealla telakalla on jo ollut kuvallinen kulkulupa käytössä. Lakimuutoksen myötä tunnisteeseen tulee lain tasolta (Työturvallisuuslaki 52a §) muotomääräykset, eli kuvallisesta tunnisteesta on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Lisäksi tunnisteessa pitää olla näkyvissä veronumerorekisteriin merkitty veronumero ja työnantajan nimi (itsenäisen työnsuorittajan työnantaja on henkilö itse). Sinällään vaatimukset ovat yhdenmukaiset rakennusalan tunnisteen kanssa.

Verohallinto ei siis tee henkilöille kuvallista tunnistetta, mutta periaatteessa tunnisteen voi tehdä myös henkilö itse, kunhan edellytykset täyttyvät. Käytännössä kukin telakka antaa tarkemmat ohjeet siitä, mitä tunnistetta käytetään; telakka voi esimerkiksi myös vaatia kulkulupakorttia käytettävän tunnisteena. Henkilöllä voi siten olla useampi tunniste­kortti, jos hän työskentelee useammalla telakalla ja kenties myös rakennustyömailla. Sekä työnantaja että telakkatoimija ovat velvollisia huolehtimaan tunnisteen käytöstä telakalla. Tilapäisesti tavaraa telakalle kuljettavilla ei tarvitse olla tunnistetta.

Sekä työnantaja että telakkatoimija ovat velvollisia huolehtimaan tunnisteen käytöstä telakalla.

Työturvallisuuslain 52b §:ssä säädetään luettelon ylläpitovelvollisuudesta yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä. Vaikka ylläpitovelvollisuus on telakalla pääasiallista määräys­valtaa käyttävällä, on pykälässä selkeästi velvoitettu työn­antaja (ja itsenäinen työnsuorittaja) antamaan tarpeelliset tiedot luettelon ylläpitäjälle. Laissa ei ole määritelty sitä, miten tiedot kerätään tai miten ne pitää toimittaa. Käytännössä telakat keräävät vastaavia tietoja jo nykytilassa kulkulupamenettelyn yhteydessä. Pykälässä on myös mainittu tiedot, jotka luetteloon on merkittävä. Näitä tietoja ovat henkilön nimi ja veronumero, työskentelyn alku- ja päättymispäivämäärä, työnantajan tiedot sekä lähetetyn työntekijän edustajan tiedot.

Telakka-alue, jolla veronumerolainsäädäntöä noudatetaan, on määritelty Työturvallisuuslain 52 c §:ssä. Laissa telakka-alueeksi veronumerolainsäädännön kannalta katsotaan paikka, jossa harjoitetaan kauppamerenkulkuun liittyvien alusten tai viranomaisalusten uudisrakennusta tai korjausta ja jossa voidaan rakentaa tai korjata 24 metrin pituisia tai sitä pidempiä aluksia. Samassa pykälässä on viittaukset edellä mainittuihin 52a ja b §:iin.

Tässä yhteydessä on hyvä nostaa esille Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen toimivaltoja koskevat erot telakkavero­numeroon liittyen:

  • Työsuojeluviranomainen valvoo tunnistekortin käyttöä ja samassa yhteydessä myös sitä, onko telakka-alueella työskentelevän veronumero merkitty julkiseen veronumero­rekisteriin laivanrakennusalan työntekijänä. Lisäksi työsuojeluviranomainen on toimivaltainen määrittelemään yhteisen työmaan käsitteeseen ja mahdollisiin rajauksiin liittyvät linjaukset. Alueellinen työvoimaviranomainen tekee myös tulkinnat, jotka koskevat työskentelyn määritystä eli sitä, kenellä pitää olla tunnistekortti ja merkintä julkisessa veronumerorekisterissä.
  • Verohallinto ylläpitää julkista veronumerorekisteriä ja tekee sinne merkinnän joko henkilön, työnantajan tai telakalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän pyynnöstä. Lisäksi Verohallinto antaa veronumeron henkilötunnuksen antamisen yhteydessä ulkomaiselle henkilölle, jolla suomalaista henkilötunnusta ei ole. Samassa yhteydessä henkilölle tehdään joko verokortti tai määrätään ennakkovero, jos Suomessa työskentelystä saatuun tuloon on Suomella verotusoikeus.

Kuin rakennusalalla, mutta ei aivan

Veronumerolainsäädännön osalta laivanrakennusalan työntekijöitä koskevat pääsääntöisesti samat velvoitteet kuin rakennusalan työntekijöitä. Poikkeuksia kuitenkin on, mutta toisaalta poikkeukset ovat rakennusalan menettelyihin nähden niin sanotusti helpotuksia. Rakennusalasta poiketen merkintä julkiseen veronumerorekisteriin laivanrakennusalan työntekijänä on voimassa määräajan eli kolme vuotta siitä, kun merkintää on pyydetty. Aikarajan laskenta alkaa alusta, mikäli merkintää uusitaan ennen kolmen vuoden määräaikaa.

Rakennusalasta poiketen merkintä julkiseen veronumerorekisteriin laivanrakennusalan työntekijänä on voimassa määräajan eli kolme vuotta siitä, kun merkintää on pyydetty.

Laissa on erikseen määritelty veronumerolainsäädännön ulkopuolelle aluksen tilaajan tai liikennöintiä harjoittavan yrityksen palveluksessa oleva aluksen miehistöön kuuluva työntekijä, joka työskentelee telakka-alueella aluksen käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi esimerkiksi vierailijat on rajattu ulkopuolelle.

Tarkempia tulkintoja siitä, kuka on veronumerolainsäädännön piirissä eli käytännössä kenen tulkitaan työskentelevän telakalla, tekee toimivaltaisena viranomaisena alueellinen työsuojeluviranomainen. Verohallinnolla ei siis ole tässä asiassa toimivaltaa.

Pitääkö työntekijän asioida verotoimistossa?

Jos työntekijällä on jo suomalainen henkilötunnus ja veronumero, hänen ei tarvitse asioida verotoimistossa. Työn­tekijä tai työnantaja voi merkitä veronumeron veronumerorekisteriin laivanrakennusalan työntekijänä OmaVerossa tai pyytää rekisteröintiä soittamalla puhelinpalveluun. Jos hänellä on jo merkintä vero­numerorekisteriin rakennusalan työntekijänä, hänen tai työnantajan pitää erikseen pyytää merkintää myös laivanrakennusalan työntekijänä. Merkintää veronumerorekisteriin laivanrakennusalan työntekijänä on voinut pyytää jo 1.4.2022 alkaen.

Jos henkilöllä ei vielä ole suomalaista henkilötunnusta ja hänen on tarkoitus työskennellä telakalla 1.7.2022 tai sen jälkeen, hänen pitää asioida henkilökohtaisesti verotoimistossa. Kevään 2022 aikana kannattaa odottaa myös telakkakohtaisia tarkempia ohjeistuksia asiointiin. Joka tapauksessa käyntiasiointi verotoimistossa kannattaa tehdä ajanvarauksen kautta, sillä ilman ajanvarausta asioidessa voi joutua odottamaan pitkiäkin aikoja tilanteesta riippuen. Asiointia varten työntekijällä pitää olla mukana tietyt asiakirjat ja selvitykset, jotka todellakin pitää olla kunnossa, sillä yksikin puute estää rekisteröinnin loppuun tekemisen.

Työsuojeluviranomainen on laatinut muun muassa rakennusalaa koskevan muistion, jossa on kysymys–vastaus-esimerkein tuotu tulkintoja erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi tunnistekortin käyttöön sekä henkilöluettelon ylläpitoon liittyen.

Muistio löytyy osoitteesta tyosuojelu.fi > työolot > rakennusala nimellä ”Rakennustyö ja yhteinen rakennustyömaa”. Lisäksi päivitetyt lisäkysymykset löytyvät muistiosta: ”Rakennusalan koordinaatioryhmän kokouksessa 30.10.2014 hyväksytyt lisäkysymykset tunnisteisiin, luetteloon ja yhteiseen rakennustyömaahan liittyen.”

Rakennusalalla on käytössä myös työntekijä- ja urakkailmoitusten kuukausittainen ilmoitusmenettely Verohallintoon. Telakalle ei ainakaan tässä vaiheessa ole tulossa vastaavaa ilmoitusmenettelyä.

Mikä veronumero on?

  • Veronumero otettiin käyttöön ensimmäisen kerran rakennusalalla 1.9.2012.
  • Veronumero on 12-merkkinen yksilöllinen numero­sarja, jonka perusteella ei voi päätellä henkilön henkilö­tunnusta, syntymäaikaa tai sukupuolta.
  • Veronumero voidaan tallettaa Verohallinnon asiakastietokantaan rekisteröidylle henkilölle.
  • Kaikilla, joilla on suomalainen henkilötunnus, on olemassa myös veronumero.
  • Veronumero pysyy samana, eli jos ulkomainen henkilö on aiemmin ollut Suomessa ja saanut henkilötunnuksen ja siten myös veronumeron, sama veronumero on käytössä myös myöhemmin.
  • Sama veronumero käy työskentelyyn sekä rakennustyömaalla että telakalla: merkintä julkiseen vero­numerorekisteriin pitää kuitenkin tehdä tarvittaessa erikseen rakennusalan työntekijänä sekä laivanrakennusalan työntekijänä.
  • Jos merkintä on tehty laivanrakennusalan työntekijänä veronumerorekisteriin, henkilö voi työskennellä millä tahansa telakalla Suomessa (merkintää ei yksilöidä tiettyyn telakkaan).

Vaatimukset henkilötunnuksen antamista varten:

Huomioithan, että kaikki tässä mainitut lomakkeet löytyvät osoitteesta: vero.fi > tietoa verohallinnosta > yhteystiedot ja asiointi > lomakkeet

  • Lomake 6150 etukäteen täytettynä, mutta ei allekirjoitettuna etukäteen – allekirjoitus tehdään virkailijan läsnä ollessa:
  • Voimassa oleva passi tai virallinen henkilötodistus, jonka kuvasta henkilön voi vaikeuksitta tunnistaa.
  • Maahanmuuttoviraston antama todistus oleskelu­oikeuden rekisteröinnistä, jos Suomeen tulosta on jo kulunut 3 kuukautta
  • Työsopimus (suomi, ruotsi tai englanti) – Huom! Jos työsopimuksesta ei käy ilmi Suomessa ­tehtävä työ vaan kysymyksessä on esimerkiksi kotimaassa ­tehty työsopimus kotimaan ehdoin, on lisäksi annettava työnantajan laatima kirjallinen selvitys, josta selviävät vähintään seuraavat asiat: työntekijän ja työn­antajan nimi, mitä työtä henkilö tekee Suomessa, minkä ajanjakson henkilö työskentelee Suomessa, mikä on työntekopaikka ja kuka on suomalainen työn tilaaja eli kenelle työtä tehdään.
  • Jos kyseessä on muun kuin EU- tai ETA-valtion kansalainen, henkilö tarvitsee yleensä työluvan Suomessa työskentelyä varten. Työlupa pitää ottaa mukaan ja esittää rekisteröinnin yhteydessä, ­sillä Verohallinto tarkistaa työnteko-oikeuden. Työteko­oikeus on yleensä merkitty oleskelulupapäätökseen. Tämä ei kuitenkaan poista esim. työnantajan tai telakka­toimijan velvollisuutta varmistua henkilön työnteko-oikeudesta.

Lisäksi Verohallinto selvittää verotukseen liittyviä ­asioita (täytetään etukäteen):

  • Jos oleskelu Suomessa on enintään 6 kuukautta:
    Hakemus rajoitetusti verovelvollisen ­lähdeverokortista, ennakkoverosta tai verokortista (5057)
  • Jos oleskelu Suomessa ylittää 6 kuukautta:
    Vero­kortti, ennakkovero- tai veronumerohakemus – ulkomailla asuva tai asunut henkilö (5042)

Verohallinnon toimipisteet, joissa annetaan henkilötunnuksia: Helsinki (Hämeentie), Ivalo, Joensuu, Jyväskylä, Kemi, Kittilä, Kokkola, Kuopio, ­Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Oulu, Pori, Rova­niemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa.

Lue lisää www.vero.fi > Henkilöasiakkaat > Verokortti ja veroilmoitus > Ulkomailta Suomeen > Töihin Suomeen > Rakennustyömaalle tai telakalle.

Asiantuntijana
Tommi Lehtinen ylitarkastaja, Verohallinto, harmaan talouden torjunnan toiminto