CTA Paikka
CTA Paikka

Vero­hallinto vuonna 2024: Mitkä ovat ohjauksen ja valvonnan paino­piste­alueet?

Verohallinnon ohjaus- ja valvontatehtävien sisältöön vaikuttavat riskeihin perustuvat painopistealueet, jotka voivat olla usean vuoden kestoisia tai ne voivat vaihtua vuosittain. Niiden pohjalta muodostuu valtakunnallinen ohjaus- ja valvontasuunnitelma. Artikkelissa kuvataan ohjaus- ja valvontasuunnitelman sisältöä valikoiduin osin ja siinä määrin kuin se on mahdollista vaarantamatta verovalvonnan tarkoitusta.
4.3.2024 Sanna Savolainen Kuva iStock

Keskitetty ohjaus- ja valvontasuunnitelma suuntaa tekemistä 

Verohallinto suunnittelee ja toteuttaa operatiivista verotustyötään keskitetyllä riskienhallintatoiminnolla, jossa ylläpidetään veroriskirekisteriä, jonka avulla saamme kokonaiskuvan verovajeesta. Verohallinnon aloitteesta tapahtuva toiminta kohdennetaan riskiperusteisesti, ja käytetyt hoitokeinot valitaan tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on käyttää kulloinkin kevyintä mahdollista toimenpidettä. 

Valvonta on jälkikäteistä toimintaa suhteessa liiketoiminta- tai elämäntapahtumaan. Sitä tehdään pääasiassa toimistoista käsin tapahtuvana, niin sanottuna pöytävalvontana ja sen ohella verotarkastuksina tai valvontakäynteinä. Valvontaa tapahtuu myös viranomaisyhteistyönä. Niiden lisäksi asioita hoidetaan mahdollisuuksien mukaan ennakollisesti ohjaamalla, viestinnällä tai muilla toimenpiteillä, joiden tavoitteena on helpottaa asiakkaan toimintaa. Asiakasratkaisuihin kuuluvat myös ennakolliset yhteistyömuodot, joissa kumppanina on asiakkaiden asioita hoitava tilitoimisto tai sidosryhmä, joiden kautta tavoitetaan kerralla suuria asiakasmääriä ja toiminnan tehokkuus syntyy volyymien kautta. 

Verohallinto tarkkailee kotimaista ja kansainvälistä toimintaympäristöä aktiivisesti ja seuraa ilmiöiden kehittymistä jatkuvasti. Tavoitteena onkin pystyä reagoimaan uusiin ohjausta tai valvontaa vaativiin asioihin tarvittaessa nopealla aikataululla, vaikka asia ei olisi ollut tiedossa vuosittaista suunnitelmaa laadittaessa. 

 VALMISTEVEROTUKSEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN UUSIA PAINOPISTEALUEITA OVAT HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA SEKÄ NESTEMÄISET POLTTOAINEET. 

Uusia kohdealueita

Vuoden 2024 ohjaus- ja valvontasuunnitelmassa on useita uusia riskihavaintoihin perustuvia kohdealueita. Ne voivat kohdistua yhteen verolajiin tai olla laajempia kokonaisuuksia, jolloin riskien hoitokeinoissa huomioidaan yhtäaikaisesti useita verolajeja ja samaa riskiä hoidetaan monipuolisin keinoin. Kohdealueet painottuvat eri asiakasryhmiin, ja tässä kuvataan vain joitakin niistä.

Elinkeinoverotuksessa ohjausta ja valvontaa kohdistetaan pääomarahastoyhtymien ulkomaisiin yhtiömiehiin sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan lisävähennyksen oikeellisuuteen. Siirtohinnoittelussa uusina kokonaisuuksina valvontaan nousevat valmistus- ja myyntitoiminnan sekä palveluveloitusten veroriskit. Kokonaan uusi kohdealue on koirankasvatustoiminta: alan toimijoita ohjataan oikein ilmoittamiseen, ja toimintaa valvotaan yhdenmukaisen kohtelun turvaamiseksi. 

Valmisteverotuksen ohjauksen ja valvonnan uusia painopistealueita ovat harmaan talouden torjunta sekä nestemäiset polttoaineet. Nestemäisten polttoaineiden valmistevero on fiskaalisesti merkittävin valmisteverolaji, johon tarvitaan säännöllistä valvontaa. Uskottavan ja kattavan valvonnan kehittämiseksi kokonaisuus on nostettu vuoden 2024 valvontasuunnitelmaan. 

 Apteekkiveron valvonta käynnistyy tilitoimistojen kanssa tehtävällä kumppaniyhteistyöllä ja verotarkastuksilla. Pääasiallisena tavoitteena on varmistua, että apteekkivero on laskettu oikein. Lisäksi valvontatyö parantaa Verohallinnon tietopohjaa apteekeista, millä varaudutaan osaltaan hallitusohjelmassa mainittuun apteekkitalouden kokonaisuudistukseen, jolla on toteutuessaan vaikutusta verotukseenkin. Kumppaniyhteistyötä kokeillaan tälläkin alueella verohallintoaloitteisena uutena toimenpiteenä.

Uusi, verolajirajat ylittävä monipuolinen toimenpidekokonaisuus kohdistuu taiteilijoihin. Taiteen aloilla toimivien, erimuotoisten toiminnanharjoittajien veroriskejä kartoitetaan laaja-alaisesti. Lisäksi taitelijoiden oikein toimimista ohjataan ja tuetaan muun muassa sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän keinoin, jotta ilmoittaminen ja maksaminen olisi vaivatonta.

Autoetujen oikeellisuuden valvontaa tehdään työnantajasuoritusten ja arvonlisäverotuksen valvonnan välisenä yhteistyönä. Valvontaa voidaan tehdä pöytävalvontana taikka osittais- tai kokonaistarkastuksina, jolloin asioita on mahdollista selvittää laajemmin. 

Tuotonmaksuihin liittyvänä veroriskinä on tunnistettu velkainstrumenteille maksettavat korkotuotot, joiden valvonta kohdistuu tuottojen maksajiin tai välittäjiin. Verotusyhtymille maksettujen tuotonmaksujen valvonta kohdistuu maksajien mahdollisiin laiminlyönteihin. 

Rahanpesun havainnointivelvollisuus ja pakotevalvonta tuovat uusia toimenpiteitä maksuliikkeeseen. Sinne toteutettujen kontrollien avulla valvotaan väärinkäytöksiä rahaliikenteessä. Muutoinkin harmaan talouden torjunta on painopisteenä, ja siellä erityisesti vakavat veropetokset toimialasta riippumatta. 

Jatkuvia kohdealueita

Osa toimenpiteistä on sisältynyt jo edellisen vuoden suunnitelmaan, ja niitä on syystä tai toisesta päädytty jatkamaan myös tulevana vuonna. Vuosien ylitse jatkuvan valvonnan tavoitteena on oikeudenmukaisen toimintakentän takaaminen asiakkaille ja toisaalta laillisen verokertymän turvaaminen. Toimiviksi todettuja ohjauksellisia toimenpiteitä jatketaan, jotta asiakkaiden veroasioiden hoitaminen helpottuu ja he pystyvät toimimaan oikein.

ARVONLISÄVEROTUKSESSA MERKITTÄVÄT KOKONAISUUDET OVAT KANSAINVÄLINEN KAUPPA SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN SEKTORI.

Arvonlisäverotuksessa merkittävät kokonaisuudet ovat kansainvälinen kauppa sekä sosiaali- ja terveysalan sektori. Kansainväliseen kauppaan kohdistuu useita veroriskejä ja suuri verovaje. Se on kokonaisuutena laaja kenttä, joten siinä riittää työtä useaksi vuodeksi. Sosiaali- ja terveysalaa on valvottu aikaisemmin projektiluonteisesti, mutta toimiala on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti ja siellä esiintyy toiminnan ketjuuntumista, joten valvontatyö jatkuu. Valvonnassa on huomattu, että palvelujen arvonlisäverollisuuden määrittäminen on ongelmallista ja samaa palvelua voidaan myydä verollisena ja verottomana.

Elinkeinoverotuksen jatkuviin kokonaisuuksiin kuuluvat erilaiset yrityksen ja osakkaan väliset toimenpiteet, yritystoiminnan muutostilanteet ja osakkeiden käyttöomaisuusluonteen määrittelyyn liittyvät tulkintaongelmat tai väärinkäytökset. Painopisteinä vuonna 2024 ovat esimerkiksi osakaslainat, suuret kassat ja osakevaihdot. Siirtohinnoittelun osalta toimenpiteiden pääpaino säilyy liiketoiminnan uudelleenjärjestelyissä, yritysrahoituksessa sekä rojalteissa ja aineettomaan omaisuuteen liittyvissä tilanteissa. Valmisteverotuksessa painopisteet ovat kansainvälisessä kaupassa, valmisteverotuissa ja -palautuksissa sekä valmisteveron verottomuutta koskevissa kysymyksissä.

Henkilöverotuksessa jatketaan edelleen kasvavan ja monipuolistuvan digitalouden valvontaa, johon kuuluvat muun muassa virtuaalivaluutat, etämyynti sekä erilaiset sähköiset palvelut. Alustatalouteen liittyviä ilmoituspuutteita tiedetään olevan, ja tilannetta seurataan: esimerkiksi lyhytaikaisten majoituspalveluiden ja sosiaalisen median tulojen oikein ilmoittamista valvotaan tulevanakin vuonna. Uusia ilmiöitä ja ansaintamalleja seurataan aktiivisesti. 

Ennakkoperinnässä työnantajasuoritusten painopistealueena jatkuu osakepohjaisten palkitsemisjärjestelmien ja matkakustannusten korvausten valvonta. Kiinteistöverotuksessa puolestaan jatkuu tuuli- ja aurinkovoimaloiden sekä maa-ainesten ottoalueiden valvonta.

Lähdeverojen välttämiseen tähtäävien järjestelyiden valvontaa jatketaan, samoin kuin emo-tytäryhtiödirektiivin nojalla maksettujen osinkojen valvontaa. Myös henkivakuutusyhtiöiden maksamat suoritukset ovat valvonnan kohteena. Työvoimavaltaisia toimialoja, joissa valvonta jatkuu, ovat muun muassa rakennusala, ravintola-ala ja telakat. 

Etukäteinen ohjaus auttaa toimimaan oikein

Verohallinto on ohjannut uusia yrityksiä ohjaussoittojen avulla useiden vuosien ajan, ja toimintaa jatketaan vuonna 2024. Tavoitteena on soittaa lähes puolelle uusista aloittavista yrityksistä, jotta niiden toiminta lähtisi sujumaan alusta alkaen oikein. Tarkoitus on muun muassa varmistaa, että aloittava yritys on oikeissa rekistereissä ja että sillä on tarvittaessa ennakkoverot, jotta jäännösverojen määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Ohjaussoittoja tehdään lisäksi tietyille ulkomaisille yhteisöille sekä yhdistyksille ja säätiöille. Soittojen lisäksi asiakkaita ohjataan esimerkiksi tekstiviesteillä ja ohjauskirjeillä. Niitä lähetetään kampanjamaisesti muun muassa palkansaajille, jos verokortin tuloraja vaikuttaa olevan ylittymässä, metsätalouden harjoittajille puukaupan ja arvonlisäveron ilmoittamisesta sekä henkilöasiakkaille e-laskusta.

Verohallinto kannustaa sähköiseen ilmoittamiseen, joka tukee oikean tiedon antamista, koska ilmoituskanaviin on rakennettu tarkistustoiminnallisuuksia, jotka estävät muodollisesti väärän tiedon ilmoittamisen. Paperisilla lomakkeilla annettavat ilmoitukset voivat olla väärin täytettyjä, ja niiden prosessointi vaatii virkailijatyötä. Tietoja on tarkistettava manuaalisesti ja usein asiakkaalta on kysyttävä varmistusta tiedon oikeasta sisällöstä. Näissä tapauksissa verotuspäätöksen saaminen kestää pidempään. 

 TAVOITTEENA ON SOITTAA LÄHES PUOLELLE UUSISTA ALOITTAVISTA YRITYKSISTÄ, JOTTA NIIDEN TOIMINTA LÄHTISI SUJUMAAN ALUSTA ALKAEN OIKEIN. 

Lisää automatiikkaa päätöksentekoon

Verohallinto on hyödyntänyt toiminnassaan automaattista päätöksentekoa jo kauan. Vuonna 2023 voimaantullut lainsäädäntö laajentaa tapaa, jolla Verohallinto kertoo asiakkaille, milloin se käyttää automaattista päätöksentekoa. Tapauksia voidaan ratkaista automaattisesti ainoastaan silloin, kun päätöksen tekeminen ei edellytä tapauskohtaista harkintaa tai kun virkailija ratkaisee tapauksessa sellaiset seikat, jotka vaativat harkintaa. Jos asian ratkaisemisessa on käytetty automaattista päätöksentekoa, siitä kerrotaan asiakkaiden saamissa verotuspäätöksissä. Automaattisen päätöksenteon mahdollisuudesta eri tilanteissa informoidaan lisäksi jo siinä vaiheessa, kun asiakkaat alkavat hoitaa asiaansa OmaVerossa tai lomakkeilla. 

Valtaosassa Verohallinnon päätöksiä on kyse laskennasta, joka tapahtuu riidattomien tulotietojen, muiden verotustietojen ja laissa säädettyjen perusteiden perusteella. Näin ollen niiden käsittely virkailijatyönä ei ole tarkoituksenmukaista. Automaation hyödyntäminen rutiininomaisissa tehtävissä antaa mahdollisuuden kohdentaa virkailijatyötä sinne, missä se on asian laadun, laajuuden tai verotuksen oikeellisuuden toteutumiseksi tarpeen ja perusteltua. 

Automaatiopäätös voi olla sisällöltään myönteinen tai kielteinen. Verotuspäätösten lisäksi automaatiossa voidaan määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja. Verohallinto julkaisee kaikki automaattisen päätöksenteon käyttöönottopäätökset ja ratkaisumenettelyjen kulkua koskevat kuvaukset vero.fi-sivuilla, jotta automaation käyttö on mahdollisimman avointa. 

Tunnuslukuja

  • Uusista yrityksistä 40 % saa ohjaussoiton vuonna 2024.
  • Ohjaus- ja valvontasuunnitelma sisältää 120 toimenpidekokonaisuutta, joiden avulla torjutaan veroriskejä tai ohjataan asiakasta toimimaan oikein.
  • Verohallinto tekee vuosittain yli 15 miljoonaa verotukseen liittyvää päätöstä.
Asiantuntijana
Sanna Savolainen ohjaus- ja valvontajohtaja Verohallinto, Asiakkuusyksikkö
VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki