CTA Paikka

Verohallinto tehostaa verotarkastus­ta

Lokakuussa muuttunut verotarkastusten kuulemismenettely nopeuttaa verotarkastuksia ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Reaaliaikaisen verotarkastuksen käyttöä puolestaan laajennetaan tammikuusta alkaen.
10.12.2014

Ari Rytsy

Verotarkastuskertomuksiin liittyvä kuulemismenettely uudistettiin lokakuussa 2014 alkavissa uusissa verotarkastuksissa. Uudistuksen mahdollisti verotusmenettelyasetuksen 2 §:n muutos, joka tuli voimaan 1.7.2014.

Jatkossa kuuleminen toteutetaan verotarkastuksen suorittaneessa yksikössä siten, että verovelvolliselle lähetetään verotarkastuskertomus vastinepyyntöineen. Tavoitteena on, että verotarkastuksen kohteena olevaa verovelvollista kuullaan Verohallinnossa vain kerran ennen maksuunpano- tai verotuspäätöksen tekemistä. Verovelvollista ei kuulla enää maksuunpano- ja verotuspäätöksen valmistelun yhteydessä, ellei siihen ole erityistä aihetta. Uudistettu kuulemismenettely on otettu huomioon Hyvä verotarkastustapa -ohjeessa, joka tuli voimaan 1.10.2014 alkaen.

– Uudistus tehostaa ja sujuvoittaa tarkastus- ja verotusprosesseja sekä karsii päällekkäisyyksiä Verohallinnossa. Tällaiselle toimenpiteelle oli selkeä tarve valtionhallinnon menoleikkausten ja eläköitymisen myötä tapahtuvien henkilöstövähennysten takia, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Liisi Peltokorpi.

Kaikki kannanotot huomioidaan

Uudistusta on kritisoitu muun muassa siitä, että verotarkastusprosessin aikana syntyneitä väärinkäsityksiä on entistä vaikeampi korjata jälkikäteen. Toisaalta on syytä muistaa, että aikaisemman toimintamallin mukainen kuuleminen ennen lopullista maksuunpano- tai verotuspäätöstä ei käytännössä vaikuttanut päätöksen sisältöön.

Uudistuneessa käytännössä tarkastuskohteelle varataan verotarkastuksen kuluessa tilaisuus esittää suullisesti tai kirjallisesti näkemyksensä sekä tarpeelliseksi katsomansa selvitys niiden tarkastushavaintojen johdosta, jotka voivat johtaa verotusesitykseen. Verotarkastaja laatii maksuunpanoa varten verovelvollisen antaman vastineen perusteella lausunnon, joka lähetetään tiedoksi verovelvolliselle.

– Tavoitteena on saada tarkastuskohteelta kaikki tarpeelliset selvitykset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tästä tavoitetilasta huolimatta verovelvollinen saa prosessin kuluessa täydentää tietoja haluamiltaan osin ennen lopullisia verotustoimenpiteitä, Peltokorpi rauhoittelee.

Sähköistä tiedonsiirtoa lisätään

Verohallinnossa uskotaan uudistuksen vähentävän sekä verotarkastuksen että tarkastuskohteena olevan verovelvollisen työmäärää. Samaan aikaan Verohallinnon sisällä keskitetään asiaperusteisesti verotarkastuskertomusten ja tarkastuskirjeiden sekä niihin liittyvien asiakirjojen käsittelyä tiettyihin verotoimistoihin työn laadun parantamiseksi sekä veropäätösten yhtenäistämiseksi. 

Oikeusturvanäkökohdasta tarkasteltuna muutokset eivät heikennä yritysten ja muiden verovelvollisten asemaa. Kaikki se tieto, mikä on aikaisemminkin huomioitu verotarkastuksessa, käsitellään edelleen hyvän hallintotavan mukaisesti. Verohallinnon ja verovelvollisen välisissä keskustelutilanteissa mukana on mahdollisten väärinkäsitysten poissulkemiseksi aina kaksi verotarkastajaa.  

Epäselvissä ja poikkeuksellisen laajoissa asioissa, kuten esimerkiksi yrityskaupan hinnoittelussa, poistojen määrissä tai arvioverotustapauksissa, suositaan edelleen kirjallisia dokumentteja. Todellisuudessa ainoa konkreettinen muutos on selvitysten painopisteen siirtäminen lähemmäs varsinaista tarkastushetkeä. Kokonaisprosessia pyritään helpottamaan lisäämällä sähköistä tiedonsiirtoa Verohallinnon ja sen asiakkaiden välillä.

– Haluamme toimittaa asiakkaille sähköisesti kaiken mahdollisen materiaalin tarkastusasiakirjoja myöten. Tällainen käytäntö edellyttää kuitenkin aina erillistä sopimusta meidän ja asiakkaan välillä, sanoo Peltokorpi.

Toteutettu kuulemismenettelyuudistus ei millään tapaa vähennä huolellisen kirjanpidon merkitystä. Kun kaikki merkinnät yrityksen kirjanpidossa ovat kunnossa, ei verotarkastajien tarvitse pyytää verovelvolliselta paljon lisätietoja tai muita selvityksiä. Tämä säästää aikaa ja vaivaa molemmilta osapuolilta.

Kaksoisrangaistavuus vaatii tarkkuutta

Verokysymysten yhteydessä on puhuttu paljon kaksoisrangaistavuudesta ja sen tulkinnasta. Määrätty verokorotus on juridinen seuraamus, johon voidaan soveltaa niin sanotun kaksoisrangaistavuuden kieltoa. Tällöin toimenpiteen kohteena olevaa henkilöä vastaan ei voida enää nostaa erillistä rikosprosessia.

Verohallinnossa rikosepäilyitä herättävien tarkastusten kohdalla verotarkastaja ottaa yhteyttä omaan asianvalvojaansa ennen verovelvollisen kuulemista. Asianvalvoja tekee tapauskohtaisesti ratkaisut mahdollisesta rikosilmoituksen jättämisestä poliisille. Asianvalvojan kannanoton mukaan verotarkastaja kohdentaa kuulemisessa mahdolliset veronkorotukset tai jättää ne kokonaan kuulematta. Maksuunpanopäätöksessä veronkorotus jätetään määräämättä. Näin ollen poliisiviranomaiset voivat jatkaa niin sanotun vakavamman rikoksen selvittämistä. Jos rikosprosessi jostain syystä keskeytyy, sallii verolaki veronkorotuksen tekemisen erillisellä päätöksellä vielä kalenterivuoden ajan veropäätöksen jälkeen.

– Tätä käytäntöä sovelletaan luonnollisiin henkilöihin ja henkilöyhtiöihin. Osakeyhtiöissä tilanne on toinen, sillä niissä rikosharkinta kohdistuu henkilöön ja veroseuraamus itse yhtiöön, tarkentaa Peltokorpi.

Vuosi 2015 tuo mukanaan reaaliaikaisen verotarkastuskäytännön, jota pilotoitiin jo kuluvana vuonna. Käytännön laajeneminen nopeuttaa toimintaa pienissä virhetapauksissa, missä verovelvollista ohjataan korjaamaan vaikkapa väärin laskettu luontaisetu. Virheiden oikaisusta tehdään jälkikäteen ilmoitus verottajalle. Kyseessä on kansainvälisesti hyödynnetty toimintatapa, joka on käytössä muun muassa Virossa.

– Tällä käytännöllä vaikutetaan nykyhetkeen, joten aikaisempien verovuosien kirjanpitoa ei tarkisteta. Reaaliaikainen verotarkastus keskittyy pelkästään avoinna olevaan tilikauteen. Siksi koko prosessi on perinteistä käytäntöä nopeampi, täsmentää Peltokorpi.

Synergiaetuja yksikkömuutoksesta

Kaiken muun ohella Verohallinnossa on käynnissä yritys­verotuksen ja verotarkastuksen organisatorinen yhteensulauttaminen, joka edellyttää Verohallinnon yksikköasetuksen muutosta. Tavoitteena on, että uusi, keveämmällä johtamis- ja ohjausrakenteella varustettu valtakunnallinen yksikkö aloittaisi toimintansa 1.1.2015. Kyseisellä muutoksella ei sinänsä ole vaikutusta alueellisten yritysverotus- ja verotarkastus­yksiköiden rakenteisiin.

– Tulevan vuoden aikana totuttelemme käyttämään ja hallitsemaan nyt käyttöönotettuja toimintatapoja ja -malleja. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole muita mahdollisia verotarkastusmenettelyjen muutoksia, Peltokorpi vahvistaa.

Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen vahvisti Vero-opintopäivillä pitämässään puheenvuorossa toiveensa Verohallinnon ja yritysasiakkaiden kirjanpitoja hoitavien tilitoimistojen yhteistyön tiivistämisestä. Tässä yhteydessä Taloushallintoliitto ja sen jäsentoimistot ovat mukana muun muassa erilaisten asiantuntijapalveluiden ja menettelyjen kehittämisessä. 

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki