CTA Paikka

Uusilla verolaeilla on jo kiire

Keskuskauppakamarin tuore verojohtaja Terhi Järvikare on huolissaan Suomen yhteisöveron kilpailukyvystä. – Olemme jäämässä pahasti jälkeen naapurimaista.
16.10.2012

Jari Jokinen

Kuva Vesa Tyni

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Terhi Järvikare loikkasi viime keväänä tyyli puhtaasti aidan toiselle puolelle, kun näkyvä ja sanavalmis Pauli K. Mattila siirtyi eläkkeelle. Valtiovarainministeriön vero-osastolla yritys- ja pääomaverotuksen parissa työskennellyt Järvikare huolehtii nyt siitä, että elinkeinoelämän näkökulma tulee esiin veropäätöksissä.– Olen yrittänyt välttää suurta vastakkainasettelua jo silloin, kun toimin virkamiehenä. Yhteiskunnankin etu toteutuu, kun löydetään kaikkien osapuolten kannalta tasapuolinen ja kohtuullinen ratkaisu. Verotuloja ei maksimoida sillä, että korotetaan verot mahdollisimman korkeiksi, koska sillä on taas omat käyttäytymismuutoksensa, Järvikare toteaa, mutta myöntää, että nykyisessä tehtävässä elinkeinoelämän näkökulma painottuu.Uudessa tehtävässään hän ei ole ainakaan vielä törmännyt kuin yhteen pieneen esitykseen, jota oli valtion­varainministeriössä kirjoittamassa.– Sekin on sellainen, että nykyisessäkin tehtävässä sitä saa kannattaa, hän hymähtää. Toki eteen on tullut paljon sellaisiakin asioita, joita ministeriössä valmisteltiin hänen aikanaan.Edeltäjänsä Pauli K. Mattilan Järvikare tunsi virkamiesajoiltaan, sillä Keskuskauppakamarin näkemyksiä on aina kuultu valmisteluvaiheessa ja ovat he istuneet samassa työryhmässäkin.Keskuskauppakamarin tehtävään Järvikaretta kysyttiin, hän ei varsinaisesti ollut etsimässä uutta työpaikkaa.– Kun kysely tuli, sitä piti ryhtyä vakavasti miettimään ja tulin siihen tulokseen, että ei tästä kieltäytyäkään voi. Tilaisuus ja mahdollisuus oli sen verran hieno.Suurin fyysinen muutos on ollut, että pitää muistaa Aleksanterinkadulla jäädä raitiovaunusta pois kolme pysäkkiä aikaisemmin, kun valtioneuvoston linna vaihtui WTC:n taloon.EU vaikuttaa verotukseenTerhi Järvikare aloitti opinnot Helsingin Kauppakorkeakoulussa vuonna 1989 pääaineena laskentatoimi ja sivuaineena vero-oikeus. Aika nopeasti kävi niin, että vero-oikeus alkoi kiinnostaa, ja hän luki sen siinä ohessa pääainetasolle.– Nehän ovat aika monella tasolla kytköksissä toisiinsa, hän perustelee. Lisensiaattityön Järvikare teki vero-oikeudesta.Samoihin aikoihin Järvikare siirtyi valtiovarainministeriön palvelukseen, mutta aivan puhdasta virkamiestaustaa hänellä ei ole. Opiskeluaikoina hän toimi myös laskentatoimen ja yritysverotuksen opettajana kauppaoppilaitoksessa.Järvikareen toimenkuvaan valtiovarainministeriössä ovat viime vuosina kuuluneet myös EU-asiat. Viime vuodet hän on työskennellyt komission ajaman yhteisen yhtiöveropohjan (Common Consolidated Corporate Tax Base eli CCCTB) parissa. Vuonna 2011 annettu direktiiviehdotus tähtää siihen, että useammassa kuin yhdessä EU-maassa toimiviin yhtiöihin voitaisiin soveltaa yhtä verosääntö­kokonaisuutta. Yhtiöt voisivat jättää yhdistetyn veroilmoituksen koko EU:ssa harjoitetusta toiminnasta saadun verotettavan tulon laskemiseksi.– Tavoitteena on saada jäsenvaltioihin samanlaiset verotettavan tulon laskentasäännökset sekä verotuksen konsolidointi.Veropohjasta voidaankin päästä yksimielisyyteen, mutta juuri tuo yhdistäminen vaikuttaa valtioiden verotuottoihin ja se aiheuttaa ongelmia. Jos CCCTB toteutuu tällä vuosikymmenellä, se on jo hyvä saavutus. Hanke käynnistyi vuonna 2004 ja Suomi on suhtautunut siihen varauksellisesti.– Kaikki tutkimukset väittävät, että uudelleenjaossa Suomi häviäisi verotuotoissa. Se, miten paljon, vaihtelee eri tutkimusten välillä. Tutkimukset ovat kuitenkin vaikeasti toteutettavissa ja ne ovat epävarmoja, mutta suunta on jollain lailla selvä.EU vaikuttaa kansalliseen verotukseen, vaikka niin sanottuja yritysverotusdirektiivejä ei ole montaa. Perusvapauksien noudattaminen vaikuttaa merkittävästi ja keskeiset tekijät siinä ovat  pääoman vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisvapaus. Mikään verolaki ei saa syrjiä EU- tai ETA-maissa asuvia eikä niihin sijoittavia, kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti.– Tämän takia yhtiöveron hyvitysjärjestelmästäkin aikanaan luovuttiin.Yritysverotuksessa on kuitenkin myös kansallista liikkuma­varaa ja sitä käytetään.  Jos kyse on huojennuksesta, joudutaan tekemisiin EU:n valtiontukisäännösten kanssa ja huojennuksille on haettava komission hyväksyntä. Nämä prosessit voivat olla melkoisen hankalia ja aikaavieviä.  Tällä sektorilla ajankohtainen asia on esimerkiksi valmisteilla oleva t&k-verovähennys.Paljon muutoksia verotukseenParhaillaan verotukseen on tulossa poikkeuksellisen paljon muutoksia. Ensi vuoden valtion budjetissa veroja kiristetään suunnilleen 1,3 miljardilla. Euromääräisesti suurin on arvonlisäverokantojen nosto (noin 830 miljoonaa euroa). Lisäksi ansiotulon verotus kiristyy jonkin verran eli siihen tulee uusi luokka yli 100 000 euroa ansaitseville. Samoin perintö- ja lahjaverotukseen tulee uusi luokka.– Suoraan yrityksiin vaikuttaa etuyhteyskorkojen vähennys­oikeuden rajoittaminen. Sen lopullinen vaikutus riippuu siitä, minkä muotoisena lakiesitys tullaan antamaan. Keväällä oli lausunnolla hyvinkin tiukka esitysluonnos, joka olisi merkinnyt aikamoisia muutoksia. Se sai hyvin kriittisen vastaanoton ja käsittääkseni lakiesitystä ollaan muuttamassa aika paljon parempaan suuntaan, toteaa Järvikare.Järvikareen mielestä etuyhteyskoron määritelmää pitäisi lieventää. Kevään esitysluonnokseen sisältynyt ehdotus etuyhteyskorkojen määritelmästä olisi johtanut siihen, että aivan tavallisten pankkilainojenkin korot olisivat voineet muuttua vähennyskelvottomiksi.  – Se olisi ollut kohtuutonta. Lakiesitys olisi merkinnyt huomattavia muutoksia yritysten rahoitusjärjestelyihin, Järvikare huomauttaa.Verojohtaja korostaa, että lakiesityksen tarkoitus on suitsia sellaista hyvin velkapainotteista verosuunnittelua, jolla siirretään verotettavaa tuloa Suomen rajojen ulkopuolelle. Ainakin poliittisella taholla tämä on ilmoitettu tavoitteeksi. Tarkoitus ei ollut rajoittaa normaalin elinkeinotoiminnan korkojen vähennysoikeutta.– Valtiovarainministeriökin on todennut, että viesti on kuultu ja asialle tehdään jotain. Uusi luonnos on tulossa nähtäville näinä päivinä.Iso kiertue maakuntiinKeskuskauppakamarilla on vahva alueellinen verkosto, ja se edellyttää myös verojohtajalta maakuntamatkailua. Loka–marraskuussa Järvikare kiertää 1,5 kuukaudessa yli 20 paikkakunnalla.– Meillä on perinteinen niin sanottu tilinpäätös- ja verokiertue, jossa vieraillaan alueellisissa kauppakamareissa. Se on minulle hyvä mahdollisuus tutustua niihin ja kunkin alueen yrityksiin. Siellä kuulee yritysten näkemykset ajan­kohtaisista asioista ja mitkä asiat erityisesti heitä eniten koskettavat. Tämä poikkeaa aikaisemmasta työstäni, VM:stä ei maakuntiin lähdetty.Keskuskauppakamarin verovaliokunnassa Järvikare on muutaman kuukauden aikana jo ehtinyt tutustua jonkin verran myös yritysten asiantuntijoihin ja jotkut asiat ovat nousseet esille. Korkoasia on yksi niistä.– Muita asioita on, kuten asunto- ja kiinteistöosakkeiden varainsiirtoveron kiristäminen 1,6 prosentista kahteen. Velkaosuuden lisääminen veropohjaan vaikuttaa aika paljon uudiskohteiden rakentamiseen ja se on merkittävä muutos tietyillä toimialoilla, tuo Järvikare esiin yhden esimerkin.Verotus on kiristymässä kaikilla alueilla ja realistina verojohtaja toteaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa sitä ei voi kokonaan välttääkään.– Arvonlisäverokantojen korottaminen on tässä taloudellisessa tilanteessa vähemmän haitallista kuin työn tai yrittämisen verottaminen.Lainsäädännöllä on kiireYhteisöverokannasta on käyty pitkin syksyä tiivistä keskustelua ja myös hallituksen sisällä rivit ovat rakoilleet. Suomen 1990-luvulla saavuttama kilpailuetu on menetetty.– Meidän yhteisöverokantamme ei ole mitenkään alhainen, kun ottaa vielä huomioon, että olemme tällainen EU:n pieni reunavaltio.Järvikare muistuttaa, että yleensä suuret valtiot – kuten Saksa ja Ranska – pystyvät pitämään korkeampaa yhteisöverokantaa, koska kansainvälisten yritysten on niin sanotusti pakko olla näissä maissa. Myös sijainti on niillä keskeinen.– Suomen tilanne on toinen etenkin, kun Viro on tuossa vieressä. Siellä verokanta on 21 prosenttia ja veroa maksetaan vasta kun osinkoa jaetaan.– Toinen on Ruotsi, joka on ilmoittanut, että se olisi laskemassa verokantaa ensi vuoden alusta. Nyt vero on siellä 26,3 ja se alennettaisiin 22 prosenttiin eli selvästi alle Suomen 24,5 prosentin.Keskuskauppakamarilla ei ole tilastoja, mitä esimerkiksi Viron selkeästi edullisempi yhteisöverokanta on vaikuttanut. Järvikare kuitenkin sanoo, että yhteisö­verokannalla on merkitystä sijaintipäätökseen uuden yrityksen tai tytäryhtiön perustamisessa. Se vaikuttaa myös yritysten investointipäätöksiin.– Suomi on jäämässä pahasti jälkeen yhteisöveron kilpailukyvyssä.Suomessa taloudellista kasvua yritetään saada aikaan erilaisilla huojennuksilla: t&k-vähennys, tuotannollisten investointien korotetut poistot, kolmen päivän koulutusvähennys ja sijoittajien verokannustimet eli niin sanottu bisnesenkelivähennys.– Näiden kaikkien pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta, mutta mitään lausuntokierroksia ei ole vielä ollut eikä hallituksen esitysluonnoksia ole nähty. Niihin liittyy myös edellä mainittuja valtiontukikysymyksiä ja siinä mielessä lakien voimaan­tulo voi viivästyä jonkin verran, arvioi Järvikare.– Yritysten kannalta lakien aikaansaaminen menee valitettavan myöhään.Verot nousevat, säästöjä kaivataanAnsiotulon verotusta on laskettu takavuosina useammankin hallituksen toimesta, mutta se on edelleen kohtuullisen kireä. Erityisesti progressio on kova ja hallitus esittää, että ruuvia väännetään entistä tiukemmalle.– Marginaaliverotuksen korotusta ei voi perustella millään, sillä sehän rankaisee juuri ahkeruutta ja lisätyön tekemistä. Ylin marginaalivero on nyt 55 prosenttia ja sitä ollaan vielä nostamassa. Yleensä kohtuullisena on pidetty, että korkeintaan puolet menee verottajalle. Eikö se riittäisi verojen osuudeksi, kysyy Järvikare.Verojohtaja muistuttaa, että ansio- ja pääomatulojen verotuksen liian suuresta erosta on puhuttu jo nykyisen järjestelmän voimassaolon alusta lähtien.– Ongelmaa ei kuitenkaan saa ratkaista pääomaveroja nostamalla vaan ansiotuloverokantaa alentamalla. Pääomat ovat hyvin liikkuvia ja pääomatuloissa on mukana myös inflaatiota eli todellinen verokanta voi olla hyvinkin korkea.Poliittisten valtasuhteiden muutokset vaikuttavat myös VM:n ajamiin veropäätöksiin.– Hallitusohjelma tehdään aina vaalikaudeksi, ja silloin  aika hyvin tiedetään, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tehdään. Kun vaalikausi vaihtuu, ohjelma muuttuu. Kaikilta osin muutokset eivät  välttämättä ole niin suuria. Osa asioista on EU:sta aiheutuvia, osa aika teknisiä ja ne menevät eteenpäin normaalisti. Mutta toki poliittiset näkemykset vaikuttavat siihen, millaista veropolitiikkaa tehdään.Keskuskauppakamari on Risto E. J. Penttilän toimesta arvostellut nykyisen hallituksen veropolitiikkaa, joka Penttilän mielestä tuhoaa maan mahdollisuudet talouskasvuun.– Suomella on aika valtava budjettivaje (noin 7 miljardia) ja hallitushan on sopinut, että sopeutusta tehdään puoliksi veronkorotuksin ja puoliksi säästöin. Olemme olleet aika pettyneitä, että luvattu säästöpuoli ja rakenteelliset uudistukset eivät tunnu edistyvän. Nyt verokorotuksia tuli 1,3 miljardia ja säästöjä 350 miljoonaa.Kehysriihessä sovittiin keväällä 2,7 miljardin lisäsopeutuksesta, jossa verojen osuus oli 1,5 ja säästöjen 1,2 miljardia vuoteen 2015 mennessä vuositasolla. Nyt verot on toteutettu etupainotteisesti. Budjettiriihen aikana hallitus totesi, että kysymys on tekniikasta ja säästöt toteutetaan vähän myöhemmin.Järvikare myöntää, että esimerkiksi kunnallisvaaleilla voi olla tähän vaikutusta.– Olisi tärkeätä saada aikaan rakenteellisia uudistuksia, ja siinä on julkinen sektori avainasemassa.Verotusta yksinkertaistettavaJos Järvikare olisi diktaattori ja hän saisi yksin päättää yritys­verotuksesta, se olisi yksinkertaista, selkeää ja linjakasta; siinä olisi laaja veropohja ja matalat verokannat.– Nytkin yritysverotukseen tulevat huojennukset monimutkaistavat verotusta ja aiheuttavat lisäseurantavelvoitteita sekä yrityksille että verohallinnolle.– Parasta olisi lähteä liikkeelle yhteisöverokannan alentamisesta, se kohdentuisi myös kaikille toimialoille. Matalan verokannan ja laajan veropohjan järjestelmä on edelleen hyvä lähtökohta, vaikka se tuntuukin välillä keskustelussa unohtuneen.Järvikare myöntää kuitenkin, että aivan yksinkertaisten verosäännösten luominen ei tämän päivän maailmassa ole mahdollista, kun maailmakin on monimutkaistunut.Silti olisi varmasti löydettävissä helpompiakin ratkaisuja. Terhi Järvikare

  • Syntynyt: 1970.
  • Asuu: Helsingissä.
  • Perhe: aviomies ja 18-, 15- ja 11-vuotiaat lapset.
  • Koulutus: ylioppilas 1989, Helsingin Kauppakorkeakoulu KTM 1992, KTL 1998.
  • Ura: valtiovarainministeriö: ylitarkastaja 1996 – 2005, neuvotteleva virkamies 2005-2012, Keskuskauppakamari verojohtaja toukokuu 2012.
  • Harrastukset: liikunta eri muodoissa ja lukeminen. Lasten harrastusten myötä juniorijääkiekon seuraaminen kaukalon laidalta.

 

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki