Tuet ja avustukset arvonlisäverotuksessa

Verohallinto julkaisi alkuvuodesta uuden ohjeen tukien ja avustusten arvonlisäverotuksesta. Ohjeessa käsitellään paitsi erilaisten julkisten tukien ja avustusten arvonlisäverokäsittelyä myös saatujen tukien ja avustusten vaikutusta saajan ostojen arvonlisäveron vähennysoikeuteen. Lisäksi ohjeessa tarkastellaan muun muassa erilaisten projektien ja niitä varten saatavien tukien ja avustusten arvonlisäverokysymyksiä.
16.5.2022 Petri Salomaa Kuva iStock

Hanki rajaton lukuoikeus

Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.

TILAA TILISANOMAT tai KIRJAUDU SISÄÄN

Joukkorahoituksen arvonlisäverotus

Verohallinnon uudessa tukia ja avustuksia koskevassa ohjeessa käsitellään myös joukkorahoituksen arvonlisäverotusta. Joukkorahoituksella on ohjeen mukaan paljon samoja piirteitä tukien ja avustusten kanssa ja siksi molempien arvonlisäverotus noudattaa samoja periaatteita.

Joukkorahoitus voidaan ohjeen mukaan jakaa vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan. Jälkimmäisellä tarkoitetaan ­lahjoitusmuotoista toimintaa eli luvan-/­ilmoituksenvaraista ­rahankeräystä, joka kuuluu rahankeräyslain soveltamisalaan. Vastikkeeton joukko­rahoitus jää arvonlisäverolain soveltamisalan ­ulkopuolelle, eli kerätyistä varoista ei tilitetä arvonlisäveroa.

Vastikkeellisella joukkorahoituksella tarkoitetaan ohjeen mukaan monia erilaisia toimintamuotoja, kuten hyödyke-, laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. Vastikkeellinen joukko­rahoitus kuuluu arvonlisäverolain soveltamisalaan silloin, kun rahoitus on todellista vastasuoritusta rahoituksen saajan luovuttamista tavaroista tai suorittamista palveluista. Kyse on tällöin arvonlisäverolaissa tarkoitetusta arvonlisäverollisesta myynnistä, jos myyntiä ei ole säädetty erikseen arvonlisäverottomaksi.

Käytännössä arvonlisävero voi tulla tilitettäväksi hyödykemuotoisessa joukkorahoituksessa, jossa joukkorahoitukseen osallistuva taho tekee esimerkiksi internetissä toimivalla palvelualustalla rahasuorituksen tiettyä hanketta varten ja saa aikanaan vastikkeeksi jonkin ­hankkeessa aikaansaadun hyödykkeen. Tällöinkin on kuitenkin arvioitava, onko rahoituksella vaadit­tava ­suora yhteys luovutettuun tavaraan tai suoritettuun palveluun varsinkin, jos luovutetun hyödykkeen arvo on hyvin vähäinen suhteessa saadun rahoituksen määrään.

Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa, jossa haetaan vieraan pääoman ehtoista rahoitusta, ei sen sijaan normaalisti tapahdu arvonlisäverollista myyntiä. Vastaavasti myöskään sijoitusmuotoinen joukko­rahoitus, jossa rahoitusta hakeva yritys laskee liikkeeseen ja antaa yleisölle mahdollisuuden merkitä tai ostaa osakkeita tai muita rahoitus­välineitä, ei ole arvonlisäverollista.

Asiantuntijana
Petri Salomaa arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte Oy