Taiteilijoiden arvonlisä­verotukseen muutoksia

Hallitus antoi viime vuoden puolella eduskunnan esityksen, jossa ehdotetaan taiteilijoiden ja ohjelmatoimistojen verotukseen muutoksia. Muutoksia tulisi muun muassa verokantaan ja mahdollisuuksiin hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi. Käymme läpi mitä hallituksen esitys pitää sisällään.
12.3.2019 Teksti: Tiliaktiiva Oy:n KLT-kirjanpitäjät

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen (258/2018), jossa ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että esiintyville taiteilijoille, muille julkisille esiintyjille ja urheilijoille sekä heidän esityksiään myyville ohjelmatoimistoille annettaisiin mahdollisuus hakeutua verovelvolliseksi esiintymispalkkioiden ja tilaisuuden järjestäjille luovutettavaksi tarkoitettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta. Näihin myynteihin sovellettaisiin alennettua 10 prosentin verokantaa. Eduskunta hyväksyi 14.12.2018 muuttamattomana hallituksen esitykseen, ja laki ehdotetaan tulevaksi voimaan huhtikuun ensimmäisenä päivänä.

Voimassa olevan arvonlisäverolain 45 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan perusteella esiintyvien taiteilijoiden palkkioista ja tilaisuuksien järjestäjille myydyistä esiintymisistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Verottomuus perustuu Euroopan unionin liittymissopimuksessa Suomelle myönnettyyn poikkeuslupaan vapauttaa verosta kirjailijoiden, taiteilijoiden ja esiintyvien taiteilijoiden tarjoamat palvelut. Arvonlisäverolain perusteella esiintyvillä taiteilijoilla ja ohjelmatoimistoilla ei ole myöskään mahdollisuutta hakeutua liiketoiminnastaan verovelvolliseksi.

Myyntien verottomuudesta johtuen esiintyvät taiteilijat, kuten esimerkiksi laulaja, soittaja, näyttelijä ja lausuja, ja ohjelmatoimistot eivät voi nykyisin vähentää hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa. Vero jää lopullisesti esiintyvien taiteilijoiden ja ohjelmatoimistojen kustannukseksi haitaten viihdealan yritysten toimintaedellytyksiä.

kukin esiintyjä tai ohjelmatoimisto voisi itse valita, hakeutuuko verovelvolliseksi.

Verottomaksi on säädetty myös ohjelmatoimiston harjoittama, sen palkkalistoilla olevien esiintyjien välitystoiminta. Esiintyjän välityksellä tarkoitetaan myös ohjelmatoimiston tai muun vastaavan yrityksen nimissä tapahtuvaa esityksen myyntiä tilaisuuden järjestäjälle. Säännös on ollut tarpeen taiteilijaesiintymisten neutraalin verokohtelun varmistamiseksi.

Arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) 9 artiklan 1 kohdan mukaan verovelvollisella tarkoitetaan jokaista, joka itsenäisesti – missä tahansa – harjoittaa liiketoimintaa, riippumatta tämän toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta. Liiketoimintana pidetään erityisesti aineellisen tai aineettoman omaisuuden hyödyntämistä jatkuvaluontoisessa tulonsaantitarkoituksessa.

Nyt annetussa hallituksen esityksessä todetaan, että kulttuuri- ja viihdeala kokonaisuudessaan ja esittävien taiteilijoiden toiminta osana sitä on ammattimaistunut vahvasti esiintyvien taiteilijoiden verovapautta koskevan säännöksen säätämisen jälkeen. Liiketoimintaa harjoitetaan yhä useammin yhtiömuodossa. Esiintyvien taiteilijoiden ja ohjelmatoimistojen tapahtumien järjestäjille tarjoamat esiintymiskokonaisuudet sisältävät usein paitsi itse esiintymisen, myös esityksen vaatiman äänentoiston ja valaistuksen, näistä vastaavien teknikkojen palvelut, esiintyjäryhmän majoituksen ja kuljetuksen sekä muita vastaavia hankintoja. Kyseiset arvonlisäverolliset lisäpalvelut ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Esiintymispalkkioiden verottomuudesta johtuva hankintojen vähennyskelvottomuus aiheuttaa veron kertaantumista ja hankaloittaa viihde- ja kulttuurialan toimijoiden toimintaedellytyksiä.

Alan muutokset ja ammattimaistuminen koskevat myös esiintyvien taiteilijoiden asiakaskuntaa. Aiemmin esitysten ostajina toimivat usein erilaiset yhdistykset, kuten tanssilavatoimintaa harjoittavat urheiluseurat. Nykyisin ostajat ovat useimmiten arvonlisäverovelvollisia toimijoita, joilla on vähennysoikeus tekemistään hankinnoista.

Hakeutumalla verovelvolliseksi tällaiset toimijat voisivat vähennysoikeuden avulla poistaa liiketoimintaansa liittyvien hankintojen sisältämän veron. Oikeus tulla hakemuksesta verovelvolliseksi antaisi esiintyville taiteilijoille ja ohjelmatoimistoille tasavertaiset toimintaedellytykset muiden alojen yrittäjien kanssa.

Pakollinen vai vapaaehtoinen verovelvollisuus?

Voimassa oleva esiintyvien taiteilijoiden palkkioita koskeva verovapaus on arvonlisäverodirektiivin perusteella mahdollista poistaa ja säätää kyseiset palkkiot arvonlisäverollisiksi (pakollinen verovelvollisuus). Esiintyvien taiteilijoiden lisäksi nykyinen esiintymispalkkioiden verottomuus koskee myös muita julkisia esiintyjiä, kuten näyttelijöitä ja juontajia, sekä urheilijoita. Esiintyvien taiteilijoiden ja muiden julkisten esiintyjien joukko ei ole yhtenäinen ja näin ollen intressit verovelvollisuuden suhteen voivat olla erilaiset. Tähän nähden pakollinen verovelvollisuus kaikille tämän alan toimijoille on ongelmallinen.

Pakollisen verovelvollisuuden sijasta voidaan esiintyville taiteilijoille ja muille julkisille esiintyjille sekä heidän esityksiään myyville toimijoille antaa mahdollisuus tulla vapaaehtoisesti verovelvolliseksi hakemuksen perusteella. Verovelvollisuus ei tässä mallissa olisi pakollinen kaikille esiintyville taiteilijoille tai ohjelmatoimistoille, vaan kukin esiintyjä tai ohjelmatoimisto voisi itse valita, hakeutuuko verovelvolliseksi.

Vapaaehtoinen verovelvollisuus mahdollistaisi jokaiselle esiintyvälle taiteilijalle harkinta- ja päätäntävallan siitä, onko verovelvolliseksi hakeutuminen hänen toiminnassaan taloudellisesti ja verotuksellisesti järkevä ratkaisu.

Hallituksen ehdotus perustuu kuvattuun vapaaehtoisen hakeutumisen toteuttamismalliin.

Esiintyvä taiteilija tai ohjelmatoimisto merkittäisiin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin hakemuksen tekemisestä lukien ja poistettaisiin rekisteristä hänen tekemänsä vaatimuksen perusteella arvonlisäverolain 173 ja 174 §:ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

esiintyvät taiteilijat ja ohjelmatoimistot eivät voi nykyisin vähentää hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa.

Hakeutujan verovelvollisuudesta

Verovelvolliseksi hakeutuneen esiintyjän tai ohjelmatoimiston tulisi suorittaa vero kaikista arvonlisäverolain 45 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista myynneistään ja muista mahdollisista verollisista myynneistään vastaavalla tavalla kuin muiden verollista toimintaa harjoittavien yritysten.

Veroa olisi suoritettava myynneistä sekä arvonlisäverovelvollisille että ei-verovelvollisille ostajille. Arvonlisäverodirektiivin 391 artikla ei sisällä säännöstä, jonka mukaan esiintymistoiminnasta verovelvolliseksi hakeutuvan valintaoikeus voitaisiin rajata ostajan aseman perusteella.

Esiintyvä taiteilija ja muu julkinen esiintyjä saa usein tuloja esiintymispalkkioiden lisäksi myös muista tulolähteistä, kuten erilaisista tekijänoikeuskorvauksista. Näiden verottomuudesta on säädetty arvonlisäverolain 45 §:n 1 momentin 3–5 kohdassa. Verovelvolliseksi hakeutumista ei säädettäisi mahdolliseksi näiden korvausten osalta.

Esiintyvän taiteilijan esiintymispalkkiot saatetaan käsitellä ja maksaa henkilökohtaisena palkkatulona. Arvonlisäverolain 1 §:n 4 momentin mukaan myynnin ei katsota tapahtuvan liiketoiminnan muodossa, jos siitä saatu vastike on ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua palkkaa. Tuloverotuksessa noudatettavat periaatteet ja rajanvedot esimerkiksi palkkatulon ja työkorvauksen välillä soveltuisivat myös näiden korvausten arvonlisäverokäsittelyyn.

Siltä osin kuin esiintymispalkkio tai muu esiintyvän taiteilijan saama korvaus käsiteltäisiin tuloverotuksessa palkkatulona, hakeutuminen verovelvolliseksi ei olisi mahdollista.

Edellä mainituilla periaatteilla olisi vaikutusta myös verovelvolliseksi hakeutuvan esiintyvän taiteilijan ja ohjelmatoimiston tekemien hankintojen vähennyskelpoisuuteen ja vähennysoikeuden jakamiseen. Yleisten vähennysoikeutta koskevien periaatteiden mukaisesti hankinnat eivät olisi vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne liittyvät esiintyvän taiteilijan tai ohjelmatoimiston yksityiseen kulutukseen, verottomaan toimintaan kuten tekijänoikeuskorvauksiin sekä toimintaan, josta saatu vastike on palkkaa.

Alennettu verokanta

Hallitus ehdottaa, että edellä mainittujen esiintyjien ja ohjelmatoimistojen esiintymispalkkioihin ja tilaisuuden järjestäjille luovutettavien esitysten myyntiin sovellettaisiin alennettua 10 prosentin verokantaa, kuten muidenkin kulttuuripalvelujen osalta nykyisin sovelletaan.

Muutoksen positiiviset vaikutukset alan toimijoille

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että hakeutuminen olisi edullista erityisesti yritysmuodossa ja ammattimaisesti toimintaa harjoittaville suuremmille toimijoille. Näille veromuutoksesta koituisi taloudellista hyötyä tuotantopanoshankintojen vähennyskelpoisuuden vuoksi. Luultavaa on, että hakeutumista tulevat käyttämään ainakin toimijat, joiden asiakkaat ovat arvonlisäverovelvollisia. Kun esiintymispalkkioihin ja -korvauksiin verovelvolliseksi hakeutumisen johdosta lisättävä arvonlisävero on tällaisille ostajille vähennyskelpoinen, ei vero jää rasittamaan niiden tulosta. Niille esiintyjille ja ohjelmatoimistoille, joiden asiakaskunta koostuu pääosin ei-arvonlisäverollisista ostajista, vapaaehtoinen verovelvollisuus ei ole houkutteleva vaihtoehto.

Hallituksen esityksessä oletetaan myös muiden julkisten esiintyjien, kuten luennoitsijoiden, jäävän arvonlisäverorekisterin ulkopuolelle vähennettävien kulujen vähäisyyden takia.

 

Kirjoitus perustuu hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 12 ja 85 a §:n muuttamisesta. Eduskunta hyväksyi 14.12.2018 muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 258/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen.

Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisen vaikutukset taiteilijoiden ja ohjelmatoimistojen kirjanpitoon

Luonnollinen henkilö on – maatilatalouden ja kalastuksen harjoittajaa lukuun ottamatta – kirjanpitolain 1:1a.1 §:n mukaan harjoittamastaan liike- tai ammattitoiminnasta kirjanpitovelvollinen. Juridisen muodon perusteella kirjanpitovelvollisia ovat aina muun muassa avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö.

Näin ollen taiteilijan harjoittaessa ammattiaan liiketoiminnan muodossa, on hän tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Taiteilijan ja taiteilijan yrityksen tuloverotuksesta säädetään taasen tuloverolaissa.

Edellä sanotun perusteella huomattava osa ammattimaisista musiikin tekijöistä ja solistina esiintyvistä henkilöistä on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Orkesterien jäsenet sen sijaan ovat useimmiten työsuhteessa joko ohjelmatoimistoon tai orkesterin toimintaa hallinnoivaan muuhun yritykseen kuin ohjelmatoimistoon.

Jos yhtäältä taiteilijan liiketoimintaa harjoittava yritys tai toisaalta taiteilijan esityksiä myyvä ohjelmatoimisto päättää hakeutua vapaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi aiemmin kuvatuista toiminnoista, tulee yritysten taloushallintoa ja sen osana kirjanpitoa toteutettaessa ottaa huomioon muun muassa seuraavia käytännön asioita:

  • Kohdeyritysten (myyjä- & ostajapuoli) ja palvelutoimistojen taloushallinnon henkilöstön koulutus/perehdyttäminen arvonlisäverolain muutokseen
  • Myyntilaskuihin tehtävät muutokset ja lisäykset (Arvonlisäverolaki 209 b, 209 e §)
  • Arvonlisäverolaskenta ja laskennan dokumentointi (audit trail, KPL 2:6 §)
  • Arvonlisäveroilmoitusten teko ja dokumentointi (audit trail, KPL 2:6 §)
  • Veron tilitys

Edellisten veron laskentaan liittyvien tehtävien toteuttamiseksi:

  • Käsittelytavan muutokset ja/tai mahdollisesti tilikarttaan tehtävät muutokset – myyntilaskuihin sisältyvien tilitettävien ja ostolaskuihin sisältyvien vähennettävien – verojen selvittämiseksi.
VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki