Sukupolvenvaihdos vaatii aikaa

Sukupolvenvaihdokset ovat myös yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Suomessa on laskentatavasta riippuen yhteensä noin 340 000–360 000 yrittäjää. Yrittäjiä ei tilastoida suoraan iän perusteella, mutta eri lähteitä yhdistelemällä arvioidaan, että hieman yli 10 prosenttia yrittäjistä on yli 60-vuotiaita. Suomessa on siis noin 35 000–40 000 yli 60-vuotiasta yrittäjää. Ainakin tälle joukolle sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen on ajankohtaista.

Kirsti Yli-Halla on aiemmin kirjoittanut sulkupolvenvaihdoksesta ja verotuksesta ja Minna Markkula sukupolvenvaihdokseen liittyvistä perhe- ja perintöoikeudellisista näkökulmista.

Aloittamisen vaikeus

Tyypillinen ikääntyvä PK-yrittäjä on oman alansa rautainen ammattilainen, mutta sukupolvenvaihdosjärjestelyn suunnittelussa hänellä ei ole osaamista. Verotuksen, rahoituksen ja yhtiöoikeudellisten seikkojen lisäksi aihepiiriin liittyy myös monia henkilökohtaisia ja toisinaan hankaliakin perheen sisäisiä kysymyksiä, joista keskustelu voi olla vaikeaa ja päätöksenteko hidasta.

On siksi yleistä, että sukupolvenvaihdosjärjestelyn suunnittelun aloitusta lykätään. Olisi kuitenkin kaikkien osapuolten etu, että suunnitelmat olisi tehty jo muutamia vuosia ennen niiden aiottua toteuttamista, jolloin kaikki osapuolet – luopuja, jatkaja ja yritys itse – pystyisivät omalta osaltaan varautumaan tulevaan. Näin toimien syntyisi parhaimmillaan samalla sivutuotteena myös varautumissuunnitelma omistajayrittäjän äkillisen sairastumisen varalle.

Jatkajan löytyminen

Sukupolvenvaihdostilanteessa jatkajan löytyminen ja tämän riittävän osaamisen ja motivaation varmistaminen ovat kriittisiä kysymyksiä. Tutkimusten mukaan yleisin syy sukupolvenvaihdoksen epäonnistumiseen ei ole rahoitus tai verotus vaan ihmisiin liittyvät tekijät. Perheyrityksissä näitä ovat erityisesti kommunikaation puute – odotuksista ei puhuta avoimesti tai roolit jäävät epäselviksi. Toinen tekijä on väärä tai valmistautumaton jatkaja – jatkajalla ei ole riittävää osaamista tai motivaatiota, jolloin uuteen rooliin kasvu jää kesken. Jatkajan valinta saattaa myös perustua tunteisiin eikä niinkään kykyihin.

Yrityksen arvostus

Toteutetaanpa sukupolvenvaihdos kaupalla tai joko kokonaan tai osittain vastikkeetta eli lahjoituksena tai alihintaisella kaupalla, on kaikissa tilanteissa tarpeen joka tapauksessa aluksi selvittää kohdeyrityksen käypä arvo. Tämä tieto muodostaa järjestelyn rakenteen ja rahoituksen suunnittelun perustan. Tieto on tarpeen myös, jotta jatkajan mahdollisia sisaruksia pystytään kohtelemaan tasapuolisesti ja jatkajalle mahdollisesta alihinnasta aiheutuvia lahjaveroseuraamuksia pystytään hallitsemaan.

Taseen mahdollinen keventäminen

Henkilöomisteiselle voitolliselle yritykselle kertyy usein taseeseen vuosien kuluessa voittovaroja, joita yhtiö itse ei tule tulevaisuudessa tarvitsemaan investointeihin, mutta joita varoja ei tämänhetkisen osinkoverosääntelyn vuoksi ole myöskään haluttu jakaa osinkoina ulos. Yritys voi myös omistaa itse arvokkaat toimitilansa tai muita sellaisia hyödykkeitä, joita se voisi yhtä hyvin myös vuokrata.

Vaikka vahva tase on yritykselle lähtökohtaisesti positiivinen asia, se voi sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa muodostua hankaluudeksi nostamalla yrityksen arvon jatkajan näkökulmasta liian korkeaksi.

Taseen keventämiseksi löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Mikäli liiketoiminnalle ei-välttämätön omaisuus halutaan eriyttää kokonaisjakautumisella, siihen tulee varata vähintään puoli vuotta, yleensä hieman enemmänkin. Samoin taseen hallittu keventäminen osingonjaolla tai joissain tilanteissa mahdollisella omien osakkeiden hankinnalla vaatii huolellisen suunnittelun ja mahdollisesti verohallinnolta järjestelyyn haettavan ennakkoratkaisun ja siksi myös useita kuukausia aikaa.

Kaupan rahoituksen järjestyminen

Jos sukupolvenvaihdos toteutetaan osittainkin vastikkeellisesti, on syytä varata oma aikansa myös rahoituksen varmistamiseen. Toisinaan myyjä on valmis rahoittamaan kauppaa eli jättämään osan tai kokonaan kauppahinnasta velaksi. Jos tämä mahdollisuus ei kuitenkaan ole käytettävissä, jatkaja joutuu hankkimaan rahoituksen muualta.

Rahoituspäätöksen kesto vaihtelee suuresti kaupan koosta, riskisyydestä sekä rahoittajalle hakemuksen yhteydessä toimitettavan materiaalin kattavuudesta riippuen, mutta joka tapauksessa puhutaan useista viikoista. Mikäli mukana on useampia rahoittajia (esim. pankki + Finnvera) tai halutaan kilpailuttaa useampia rahoittajia, varattava aika on luonnollisesti pidempi.

Ammattilaisen apu kannattaa

Kuten tästä artikkelisarjasta käy ilmi, yrityksen sukupolvenvaihdos ei ole vain pelkkä tekninen verotuksellinen tai rahoituksen kysymys, vaan siihen liittyy paljon muitakin huomioitavia näkökohtia. Toinen havainto on, että jokainen prosessin vaihe tarvitsee oman aikansa. Kokonaisuudessaan prosessi voi kestää hyvinkin pitkään.

Siksi on suositeltavaa ottaa sukupolvenvaihdosprosessiin mukaan osaava kumppani ja tehdä tämä riittävän hyvissä ajoin.