Positiivinen luotto­tieto­rekisteri kokoaa luotot yhteen paikkaan ja helpottaa oman talouden hallintaa

Positiivinen luottotietorekisteri otettiin käyttöön 1.4.2024. Luotonantajat ovat tallentaneet rekisteriin tiedot yksityishenkilöiden kuluttajaluotoista, kuten asunto- ja opintolainoista sekä luottokorttien luottosaldoista. Ne ylläpitävät tietoja myös jatkossa.

REKISTERIN TIETOJEN POHJALTA LUOTONANTAJAT PYSTYVÄT ENTISTÄ PAREMMIN ARVIOIMAAN YKSITYISHENKILÖIDEN MAKSUKYKYÄ.

Rekisterin tavoitteena on ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista

Huhtikuun alusta lähtien luotonantajat – kuten esimerkiksi pankit – ovat tarkistaneet rekisteristä henkilön lainatilanteen eli luottotietorekisteriotteen aina, kun henkilö hakee uuttaa lainaa tai muutosta olemassa olevaan luottoonsa. Rekisterin tietojen pohjalta luotonantajat pystyvät entistä paremmin arvioimaan yksityishenkilöiden maksukykyä.

Toisaalta rekisteri tarjoaa myös yksityishenkilöille aiempaa paremmat mahdollisuudet hallita omaa talouttaan. Rekisterin sähköisestä asiointipalvelusta jokainen näkee omat luottonsa ja saa näin ollen paremman kokonaisnäkymän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

Rekisteri on työkalu oman talouden hallintaan

Yksityishenkilöt voivat siis hyödyntää rekisteriä oman taloudellisen tilanteensa hallintaan tarkastelemalla siitä omien luottojensa tietoja, esimerkiksi jäljellä olevaa lainamäärää, lainan korkotietoja, lyhennysvapaita ja viimeisimmän maksuerän tietoja. Lisäksi yksityishenkilöt voivat asettaa itselleen rekisterin sähköisessä asiointipalvelussa pysyvän tai määräaikaisen vapaaehtoisen luottokiellon maksutta. Kiellon voi itse poistaa halutessaan. Luottokielto suojaa henkilöä esimerkiksi tilanteessa, jossa hänen henkilötietonsa on varastettu ja joku yrittää hakea luottoa hänen henkilötiedoillaan.

Kun henkilö asettaa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon, hänen on valittava syy kiellolle. Syitä kiellon asettamiselle voivat olla:

• identiteettivarkauden riski

• oma taloudenhallinta tai

• muu syy

Tieto luottokiellosta välitetään luotonantajille, jos he tilaavat henkilöstä luottotietorekisteriotteen. Kun henkilöllä on luottokielto, luotonantajan pitää olla erityisen tarkka myöntäessään hänelle lainaa. Jos henkilö antaa luvan, tieto luottokiellosta välitetään myös luottotietoyhtiöille eli yrityksille, jotka tarjoavat luottotietopalveluja. Luottotietoyhtiöiden kautta luottokieltoa voidaan hyödyntää esimerkiksi asuinhuoneiston vuokrasopimuksen tekemisessä.

LUOTTOTIETOREKISTERI-OTTEEN SAA TILATA VAIN SELLAINEN LUOTONANTAJA, JOLLA ON LAISSA SÄÄDETTY OIKEUS SAADA TIETOJA REKISTERISTÄ.

Mitä tietoja luotonantajat ilmoittavat rekisteriin?

Luotonantajat ilmoittavat luottotietorekisteriin tiedot myöntämistään luotoista sekä luotoissa tapahtuneista muutoksista, kuten lyhennyksistä ja luottosopimusten muutoksista. Rekisteriin on ilmoitettava sellaisten yksityishenkilöiden kuluttajaluotot, joilla on asuinpaikka Suomessa ja suomalainen henkilötunnus. Rekisteriin ilmoitetaan myös leasingsopimukset ja vertaislainat.

Rekisteriin ilmoitetaan ainoastaan myönnetyt luotot, eikä rekisteriin ilmoiteta esimerkiksi tietoa lainalupauksista. Myöskään luotonhakijan iällä ei ole merkitystä eli myös alaikäisille myönnetyt luotot ilmoitetaan rekisteriin.

Rekisteriin ilmoitetaan myös:

• Luottojen lyhennykset, maksetut korot ja kulut

• Muutokset luoton jäljellä olevassa määrässä eli saldossa

• Luottorajan muutos

• Vakuuden muutokset

• Lyhennysvapaat

• Korkotietojen muutokset

• Tieto luoton maksuerän yli 60 päivän viivästyksestä

• Tieto luoton eräännyttämisestä

• Tieto luoton päättymisestä

Rekisteriin ei tallenneta tietoja esimerkiksi sellaisista kuluttajaluotoista, joista ei peritä korkoa tai muita kuluja. Rekisteriin ei myöskään tallenneta tietoa maksuhäiriömerkinnöistä, vaan tämä tieto on edelleen luottotietoyhtiöillä. Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin kuitenkin tiedon, jos luoton maksuerän maksu on viivästynyt yli 60 päivää. Tieto maksuviiveestä poistetaan, kun maksuerä on kokonaan maksettu tai sen hoitamiseksi on sovittu uusi maksusuunnitelma.

Myöskään taloyhtiölainoja ei rekisteriin toistaiseksi ilmoiteta, mutta oikeusministeriö on 14.2.2024 asettanut lakimuutosta valmistelevan työryhmän, jonka tavoitteena on sisällyttää positiiviseen luottotietorekisteriin myös asunto-osakeyhtiöiden lainojen osakaskohtaisia velkaosuuksia koskevat tiedot. Tällä pyritään varmistamaan rekisterin tietosisällön riittävyys henkilön luottokelpoisuuden arvioinnin kannalta.

Luotonantajat hyödyntävät luottotietorekisteriotetta lainaprosessin tukena

Kun yksityishenkilö hakee lainaa, luotonantajalla on velvollisuus tarkistaa luotonhakijan luottokelpoisuus. Luottokelpoisuus tarkistetaan pyytämällä positiivisesta luottotietorekisteristä hakijan luottotietorekisteriote. Otteen tietojen perusteella luotonantaja arvioi asiakkaan maksukykyä ja mahdollisuuksia selviytyä hakemastaan uudesta luotosta. Henkilö voi edelleen selvittää luottokelpoisuuttaan luotonantajalle myös muilla tavoilla, koska esimerkiksi yrittäjän tulot tai pääomatulot eivät näy luottotietorekisteriotteella.

LUOTTOKELPOISUUS TARKISTETAAN PYYTÄMÄLLÄ POSITIIVISESTA LUOTTOTIETOREKISTERISTÄ HAKIJAN LUOTTOTIETO-REKISTERIOTE.

Positiivisen luottotietorekisterin avaintuote on luottotietorekisteriote, joka on tiivistelmä tiedoista, jotka henkilöstä on ilmoitettu rekisteriin. Tiedot, jotka otteelle koostetaan, perustuvat lakiin. Otteelle ei ole mahdollista koostaa muita kuin laissa mainittuja tietoja. Kaikille luotonantajille toimitetaan samansisältöinen luottotietorekisteriote, ja siinä näkyvät ne tiedot, jotka henkilön luotoista on ilmoitettu rekisteriin.

Otteella näkyvät:

• Tiedot henkilön luotoista

• Tieto vapaaehtoisesta luottokiellosta

• Tulotiedot eli tiedot henkilölle maksetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista

Tulotiedot jaotellaan otteessa palkka- ja etuustietoihin, ja ne näkyvät viimeisen 12 kuukauden kuukausituloina. Tulotietojen lähdettä ei kuitenkaan eritellä eli otteella ei siis näy, miltä työnantajilta palkkaa on saatu tai sitä, onko etuus esimerkiksi eläkettä vai jotain muuta. Myöskään pääomatuloja tai yritystoiminnan tuloja ei tulotiedoissa näy, sillä niitä ei ole tulorekisteriin ilmoitettu.

Luottotietorekisteriote välitetään luotonantajille teknisiä rajapintoja pitkin. Luotonantajan tulee ilmoittaa luottotietorekisteriotteen käyttötarkoitus otetta tilatessaan. Yksityishenkilö pääsee näkemään itsestään tilatut luottotietorekisteriotteet, niiden tilaajan sekä otteen sisällön positiivisen luottotietorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta.

Luottotietorekisterissä ei siis lähtökohtaisesti ole luottotietorekisteriotetta, vaan sellainen muodostuu vain silloin, kun jokin luotonantaja on luotonmyöntöprosessin edetessä sellaista luotonhakijasta pyytänyt.

Rekisteriotteen hyödyntäminen on tiukasti säänneltyä

Luottotietorekisteriotteen saa tilata vain sellainen luotonantaja, jolla on laissa säädetty oikeus saada tietoja rekisteristä. Luotonantajat saavat käyttää rekisterin tietoja henkilön luottokelpoisuuden arviointiin luotonannon yhteydessä. Rekisteristä luovutettavat tiedot ovat sellaisia, joita jo nykyisin on käytettävä yksityishenkilön luottokelpoisuuden arvioinnissa.

Kuka tahansa ei siis voi pyytää luottotietorekisteriotetta, eikä tietoa saa käyttää mihin tahansa käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi vuokranantajilla ei ole oikeutta käyttää positiivisen luottotietorekisterin tietoja, eikä Verohallintokaan saa tietoja hyödynnettäväkseen vaikka rekisterin ylläpitäjänä toimiikin. Naapurinkaan tietoja ei rekisteristä pääse kyselemään, sillä yksityishenkilö pääsee näkemään ainoastaan omat tietonsa.

Luotonantajat voivat pyytää luottotietorekisteriotetta, kun:

• Henkilö hakee uutta luottoa

• Henkilön luoton määrää korotetaan

• Henkilö hakee luoton ehtoihin sellaista muutosta, joka edellyttää luottokelpoisuuden arviointia

• Luotonantaja hyväksyy luoton vakuudeksi takauksen tai vierasvelkapantin

Lisäksi positiivisen luottotietorekisterin tietoja välitetään tietyille viranomaisille, joilla on lakiin perustuva oikeus hyödyntää rekisterin tietoja. Näitä ovat: Finanssivalvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Rahoitusvakausvirasto, Suomen Pankki sekä Tilastokeskus.