CTA Paikka

Osakkeen arvo henkilöverotuksessa

Finanssikriisin myötä monet osakkeet ovat menettäneet arvoaan. Verohallinto on antanut ohjeita eräiden entisten pörssiyhtiöiden osakkeen arvonmenetyksen vähentämisestä verotuksessa.
16.10.2012

Matti Merisalo johtava lakimies, Verohallinto

Osakekurssien laskettua monen sijoittajan salkun arvo on pakkasen puolella eli hankintahintaa pienempi. Esimerkiksi Nokian osakkeen kurssi, joka takavuosina oli kymmeniä euroja, on viime aikoina liikkunut kahden euron tuntumassa. Miten osakkeen arvon muutos otetaan huomioon henkilöverotuksessa?Luovutusvoitot ja -tappiotLuonnollisen henkilön sijoitusten verotukseen sovelletaan tuloverolakia (TVL), ellei sijoitustoimintaa poikkeuksellisesti pidetä elinkeinotoimintana. Sijoitusten arvonmuutosten verotuksessa keskeisiä ovat tuloverolain säännökset luovutus­voiton veronalaisuudesta ja luovutustappion vähennyskelpoisuudesta.Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa (TVL 45 §). Omaisuuden luovutuksesta syntyneet tappiot ovat vähennyskelpoisia luovutusvoitoista (TVL 50 §). Luovutustappiot vähennetään luovutusvoitoista tappion syntymisvuonna ja viitenä seuraavana verovuonna sitä mukaa kuin luovutusvoittoja kertyy. Luovutustappioita ei vähennetä muista pääomatuloista kuin luovutusvoitoista. Luovutusvoittojen veronalaisuudesta ja luovutustappioiden vähennyskelpoisuudesta on eräitä poikkeuksia. Sijoitustoiminnassa on merkitystä lähinnä vähäisiä luovutuksia koskevilla erityissäännöksillä (TVL 48.6 § ja 50.2 §).Luovutusvoittoa ja -tappiota koskevista säännöksistä ilmenee tuloverolain lähtökohta, jonka mukaan vain realisoitunut (toteutunut) omaisuuden arvonmuutos vaikuttaa verotukseen. Voitto tai tappio realisoituu, kun omaisuus luovutetaan vastiketta vastaan. Voitto ja tappio lasketaan vähentämällä luovutushinnasta hankintameno ja kulut tai niin sanottu hankintameno-olettama (TVL 46.1 §). Tavallisin­ luovutustapahtuma on omaisuuden myynti rahavastiketta vastaan, mutta myös vaihto muuhun omaisuuteen on luovutus (tietyt edellytykset täyttäviä osakevaihtoja ei kuitenkaan pidetä luovutuksina, ks. TVL 45.2 §). Jos luovutusta ei ole tapahtunut, omaisuuden arvon laskua ei saa vähentää verotuksessa, vaikka osakkeen kurssi olisi pudonnut merkittävästikin ja ilmeisen pysyvästikin alle sen ostohinnan. Vastaavasti omaisuuden arvonnousua ei veroteta, jos omaisuutta ei ole luovutettu.Arvonmenetysten vähentäminenPääsäännöstä poiketen luovutustappiona saa vähentää sellaisen arvopaperin arvonmenetyksen, jota voidaan konkurssin tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi pitää lopullisena (TVL 50.3 §). Tällöin tappio voidaan vähentää, vaikka mitään varsinaista arvopaperin luovutusta ei tapahdukaan. TVL 50.3 § on poikkeus tuloverolain pääperiaatteesta, jonka mukaan menetykset eivät ole vähennyskelpoisia. On syytä huomata, että menetyksen vähennysoikeus koskee vain arvopapereita eli osakkeita, sijoitusrahasto-osuuksia, joukkovelkakirjoja ja muita vastaavia sijoituskohteita, ei sen sijaan esimerkiksi yksityishenkilöiden välisestä lainanannosta syntyneitä saatavia. Arvopapereiden arvonmenetysten ohella myös tiettyihin johdannaissopimuksiin liittyvät menetykset saadaan vähentää (TVL 50.3 §).TVL 50.3 §:n säännöstä arvopapereiden arvonmenetyksistä sovelletaan tyypillisesti silloin, kun yhtiö menee konkurssiin ja sen osake menettää arvonsa. Tällaisessa tilanteessa osaketta ei edes voitaisi normaalisti luovuttaa, koska arvottomalla osakkeella ei ole ostajaa. Konkurssitilanteessa tappion määrä on osakkeen hankintamenon ja pesän varoista osakkeelle saatavan jako-osuuden erotus. Pääsääntöisesti osakkeelle ei saada mitään jako-osuutta, joten sijoittajalle syntyy tällöin osakkeen hankintamenon suuruinen tappio.Konkurssin lisäksi arvopaperi voi menettää muulloinkin lopullisesti arvonsa. Yhtiön purkautuessa vapaaehtoisen ­selvitystilan kautta voi käydä niin, ettei osakkeelle riitä jako-osuutta. TVL 50.3 §:n nojalla vähennyskelpoinen luovutustappio voi syntyä esimerkiksi myös, kun pörssinoteerattu warrantti raukeaa arvottomana.Vähennyskelpoisuuden lisäksi verotuksessa on ratkaistava, minä verovuonna arvonmenetys on muodostunut lopulliseksi ja luovutustappio syntyy. Konkurssi on monivaiheinen menettely, johon kuuluu konkurssiin asettaminen, pesän­selvitys, jakoluettelon laatiminen, jako-osuuksien maksaminen ja lopputilitys. Konkurssiin voi liittyä pesän varoja ja velkoja koskevia oikeudenkäyntejä. Konkurssin alkamisesta voi kulua vuosia, ennen kuin lopullisesti varmistuu, tuleeko osakkeelle jako-osuutta ja kuinka paljon.Osakkeen arvonmenetys tulee lopulliseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun konkurssipesän toimitsijamiehet antavat lopputilityksen (keskusverolautakunnan päätös 111/1996). TVL 50.3 §:n säännös ei kuitenkaan edellytä, että luovutus­tappio hyväksytään vasta konkurssimenettelyn päättyessä. Luovutustappion voidaan katsoa syntyvän jo ennen tätä, jos saadaan riittävä selvitys siitä, että osakkeelle ei tule kertymään jako-osuutta.Korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa 2011:55 osake­yhtiö oli asetettu konkurssiin vuonna 2005. Tilintarkastusyhteisön samana vuonna laatiman erikoistarkastus­kertomuksen mukaan yhtiön osakepääoma oli kokonaan menetetty jo vuonna 2003. KHO katsoi, että arvonmenetys voitiin vähentää luovutusvoitoista jo vuonna 2005, vaikka käräjäoikeus oli hyväksynyt pesän jakoluetteloehdotuksen vasta vuonna 2006 ja konkurssipesän lopputilitys oli annettu vasta vuonna 2007.Arvonmenetyksen selvittäminenSelvitys arvonmenetyksen lopullisuudesta voi olla konkurssi­pesän hoitajan ennakkoilmoitus siitä, että osakkeille ei tule kertymään jako-osuutta. Käytännössä tällainen ilmoitus voi daan antaa vain tilanteessa, jossa pesänselvitys osoittaa pesän olevan huomattavan ylivelkainen, eikä vireillä ole oikeudenkäyntejä, joiden johdosta pesän varojen määrä voi lisääntyä siinä määrin, että osakkeille riittääkin jaettavaa.Luovutustappio syntyy tällöin jo sinä vuonna, kun lopullinen arvonmenetys on selvitetty, ja se voidaan vähentää kyseisen vuoden ja viiden seuraavan verovuoden aikana kertyvistä luovutusvoitoista. Lähtökohtana on, että on määriteltävissä yksi ”oikea” verovuosi, jolloin luovutustappio syntyy, ja luovutustappio otetaan huomioon kaikkien osakkeenomistajien verotuksessa samana verovuonna.Jos riittävää selvitystä ei voida esittää, osakkeen arvonmenetys realisoituu luovutustappioksi vasta sinä verovuonna kun konkurssissa on annettu lopputilitys. Yhtiö katsotaan purkautuneeksi, kun lopputilitys on annettu, jolloin yhtiön osakkeet lakkaavat muodollisestikin olemasta (osakeyhtiölaki 20:25 §).Toisinaan täysimittaiseen konkurssimenettelyyn ei ryhdytä, vaan konkurssi raukeaa sen vuoksi, etteivät pesän varat riitä edes konkurssikustannusten kattamiseen, eikä kukaan velkojista ota kustannuksia vastatakseen tai pesän selvitystä jatketa ns. julkisselvityksenä (konkurssilaki 10:1 §). Jos konkurssin raukeaminen muodostuu lopulliseksi, eikä yhtiön toiminta jatku, osakkeiden arvonmenetys voidaan vähentää sinä vuonna, kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen konkurssin raukeamisesta.Osakkeen arvonmenetys voi koskea sekä julkisesti noteerattuja osakkeita että noteeraamattomia osakkeita. Arvonmenetyksen vähennyskelpoisuus ja luovutustappion syntymis­vuosi määräytyy periaatteessa samojen sääntöjen mukaan.Edestakaiset osakekaupatSijoittajalle voi olla kertynyt verovuonna verotettavaa luovutus­voittoa samalla kun hänellä on salkussaan osakkeita, joiden arvo on alle niiden hankintahinnan. Myymällä nuo osakkeet hänelle realisoituisi luovutustappio, jonka hän voisi vähentää kertyneestä luovutusvoitosta, eikä hän joutuisi maksamaan voitosta siltä osin veroa. Sijoittaja ei ehkä kuitenkaan halua luopua noista osakkeista, koska hän uskoo niiden arvon nousevan. Tällaisessa tilanteessa sijoittajalla voi olla houkutus ryhtyä järjestelyihin luovutustappion näyttämiseksi. Eräs käytännössä esiintynyt tapa on myydä osakkeet ja ostaa samat osakkeet heti takaisin (niin sanotut edestakaiset osakekaupat).Edestakaisten osakekauppojen tekeminen on käytännössä helppoa, jos kysymyksessä on pörssiosake. Sijoittaja voi tehdä myynti- ja ostotoimeksiannot kotikoneellaan. Luovutus­tappiolla tavoiteltava verohyöty voi olla niin suuri, ettei osakekaupan kuluilla ole merkitystä. Tällaisiin kauppoihin liittyy kuitenkin riski, että ne katsotaan veronkierroksi, jollei sijoittaja voi esittää tavoitellusta verohyödystä riippumatonta syytä edestakaisille osakekaupoille. Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n nojalla verotuksessa voidaan puuttua keinotekoisiin toimiin, jotka ovat sinänsä oikeudellisesti päteviä, mutta joilla tavoitellaan lain tarkoituksen vastaisia veroetuja.Edestakaisten osakekauppojen ongelma on siinä, että verovelvollisen tarkoituksena ei ole tosiasiassa luopua tietyistä osakkeista. Edestakaisilla osakekaupoilla verovelvollinen pyrkii kiertämään tuloverolain pääperiaatetta, että vain (aito) luovutus realisoi luovutustappion. Jos edestakainen­ kauppa katsotaan veronkierroksi, luovutustappiota ei hyväksytä.KHO:n tapauksessa 2012:56 verovelvolliselle oli verovuoden aikana kertynyt noin 400 000 euron luovutusvoitot. Hän myi verovuoden joulukuussa eri pörssiosakkeita, mistä myynneistä syntyi noin 80 000 euron luovutustappiot. Hän osti myyntipäivänä saman määrän samojen yhtiöiden osakkeita uudelleen lähes samaan hintaan. Kaupat tehtiin normaalissa pörssikaupassa. Verovelvollinen ei ollut esittänyt tavoitellusta verohyödystä riippumattomia syitä edestakaisille kaupoille. Verovelvollisen normaaliin salkunhallintaan ei myöskään kuulunut osakkeiden osto nopeasti myynnin jälkeen. Edestakaiset osakekaupat katsottiin veron kiertämiseksi ja luovutustappiota ei hyväksytty.Vanhemmassa tapauksessa KHO 2004:8 verovelvolliselle­ oli verovuonna kertynyt 2 211 541 markan luovutusvoitot. Hän myi verovuoden joulukuussa erään yhtiön pörssiyhtiön osakkeita, mistä syntyi 1 994 502 markan luovutus­tappio. Hän osti myyntipäivänä takaisin saman määrän saman yhtiön osakkeita uudelleen samaan hintaan. Kaupat tapahtuivat jälkipörssissä pankin kanssa sovittuina sopimuskauppoina. Edestakaiset osakekaupat katsottiin veron kiertämiseksi ja luovutustappiota ei hyväksytty.Tapauksessa KHO 2009:53 verovelvollinen teki 17.3. ­toimeksiannon ja myi pörssiosakkeita yhteensä 3 930 eurolla. Seuraavana päivänä 18.3. hän teki toimeksiannon ja osti takaisin saman määrä samoja osakkeita yhteensä 4 110 eurolla. Kaupat tapahtuivat normaaleina pörssikauppoina. Hän myi omistamansa kiinteistön 28.4. ja sai myynnistä luovutusvoittoa. KHO hyväksyi luovutustappiot vähennyskelpoiseksi. KHO:n perusteli ratkaisuaan arvopaperisijoittamisen yleisellä luonteella. Arvopaperisijoittamiselle on tyypillistä osakkeiden myyminen ja ostaminen omistusajan jäädessä lyhyeksi. Näissä oloissa veronkiertosäännöksen soveltamiselle ei KHO:n mukaan ollut edellytyksiä, vaikka tapausselostuksen mukaan verovelvollisen sijoitustoiminta ei tuossa tapauksessa perustunutkaan tällaiselle lyhytaikaiselle omistukselle.PäiväkauppaKHO:n ratkaisukäytännön perusteella ei voida kaikilta osin tarkoin rajata milloin edestakaiset kaupat katsotaan veronkierroksi. Tuntuisi luontevalta, että silloin kun myyjän ja ostajan kesken on jo ennalta sovittu osakkeiden takaisinostosta samaan hintaan, kuten tapauksessa 2004:8, luovutustappio tulee jättää hyväksymättä riippumatta siitä milloin takaisin­osto tapahtuu.Normaalissa kaupankäynnissä ainakin saman päivän aikana tapahtuneet edestakaiset kaupat tulkittaneen myös veronkierroksi. Kun KHO perusteli edestakaiset kaupat hyväksyvää ratkaisuaan 2009:53 arvopaperisijoittamisen luonteeseen kuuluvalla omistusten nopealla vaihtuvuudella, mutta näistä yleisistä argumenteista huolimatta päätyi katsomaan edestakaiset kaupat veronkierroksi myöhemmässä ratkaisussaan 2012:56, ei voitane pitää selvänä, ettei veronkiertosäännöstä sovelleta, jos takaisinosto tapahtuu vasta seuraavana päivänä. Varminta onkin, että sijoittaja lykkää samanlajisten osakkeiden takaisinoston selvästi myöhempään ajankohtaan, ellei hän voi osoittaa osakkeen takaisinostolle jotain todellista verotuksesta riippumatonta syytä, kuten myynnin jälkeen saatua uutta markkinatietoa, johon liittyy odotuksia osakkeen arvonnoususta.KHO:n tapauksissa sijoittajat eivät harjoittaneet kovin aktiivista arvopaperikauppaa. Jos verovelvollinen harjoittaa päiväkauppaa (day trader), jossa nimenomaan pyritään hyötymään lyhyen aikavälin kurssimuutoksista, edestakaista kaupankäyntiä ei lähtökohtaisesti tule tulkita veronkierroksi. Case ElqotecVerohallinto antanut ohjeita eräiden entisten pörssiyhtiöiden osakkeen arvonmenetyksen vähentämisestä verotuksessa. Elcotecin osaketta koskevassa ohjeessa todetaan, että osakkeen arvon menetystä voidaan pitää lopullisena, kun konkurssipesän hoitaja antaa ilmoituksen, että osakkeelle ei kerry jako-osuutta tai kun konkurssipesän lopputilitys tehdään (Verohallinnon ohje Elcotec SE:n osakkeiden arvonmenetys tuloverolain mukaisessa verotuksessa, 23.4.2012 Dnro A17/200/2012). Ohjeesta ilmenee, että tähän mennessä ei ole saatu selvitystä arvonmenetyksen lopullisuudesta, joten Elcotecin osakkeesta ei voida vielä hyväksyä luovutustappioita.Aikoinaan Verohallinto antoi ohjeen Skopin osakkeen arvomenetyksen vähentämisestä (4.3.2004, Dnro 493/32/2004). Skopin osakkeen noteeraus pörssilistalla, yleensä 1-2 sentin arvosta, jatkui vuosikausia, vaikka yhtiö oli selvitystilassa. Ohjeen mukaan arvonmenetys saatiin vähentää, kun pörssinoteeraus lopulta päättyi, eikä osakkeella ollut enää vähäistäkään myyntiarvoa, kun samalla oli käytettävissä selvitys siitä, ettei osakkeille tulisi kertymään jako-osuutta. 

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki