OmaVero kirjanpitäjän kurkistusluukkuna Verohallintoon

Verohallinto käynnisti vuonna 2013 Valmis-hankkeen, jonka tavoitteena oli yhtenäistää yli 70 erillistä verotusohjelmistoa yhdeksi. Toteutuksen perustaksi valittiin valmisohjelmistopohjainen ratkaisu, mikä nopeutti kehitysvauhtia ja vähensi ohjelmistokehitykseen liittyvää byrokratiaa ja kustannuksia merkittävästi. Samassa yhteydessä hankittiin valmisohjelmistopohjainen OmaVero. Maailmanlaajuisesti palvelulla on yli 200 miljoonaa käyttäjää neljällä eri mantereella.

Valmis-hankkeen yhteydessä toteutettiin laaja lainsäädäntöuudistus, jossa eri verolajien välistä verotusmenettelyä yhtenäistettiin ja muun muassa veronkantolakia uudistettiin merkittävästi. Tämä toi muutoksia myös verojen maksuun, palautuksiin, kuittaamissäännöksiin ja korkoihin.

Nyt olemme nähneet, että uudistus oli pääasiassa toimiva ja mahdollisti ison digitalisaatiouudistuksen, mutta joiltain osin erityisesti veronkannon lainsäädäntöä tulisi uudistaa. Petteri Orpon hallitusohjelmassa tähän asiaan on kiinnitetty huomiota, ja veronkannon lainsäädäntöuudistusta selvitetään.

Mikä on OmaVero?

OmaVero on asiakkaan ensisijainen kontaktipiste Verohallintoon. Se on palvelu, josta asiakas näkee verotuksellisen kokonaistilanteensa. OmaVerossa asiakas voi ilmoittaa, korjata ja täydentää tietoja, kysyä neuvoa sekä maksaa veroja.

Suomeen hankitussa versiossa Verohallinto on omalla työllään panostanut OmaVeron kehityksessä palvelun käytettävyyteen ja palvelun kehittämiseen yhdessä asiakkaiden kanssa. Valmis-hankkeen aikana suurin osa Verohallinnon sähköisistä asiointipalveluista korvattiin OmaVerolla sitä mukaa kuin uusi verolaji siirtyi taustalla uuteen verotusjärjestelmään. Valittu ratkaisu on avaintekijä sille, miksi valtava muutos saatiin toteutettua muutamassa vuodessa.

OmaVero on nykyään 3,3 miljoonalla uniikilla käyttäjällään tunnettu asiointipalvelu. Vuonna 2023 OmaVeroon kirjauduttiin 33,5 miljoonaa kertaa ja OmaVero kattoi 93 prosenttia kaikesta asioinnista Verohallintoon. OmaVero rakentuu sadoista erillisistä toiminnallisuuksista, joista näkyvimpiä ovat maksamisen toiminnallisuudet, selvityspyynnöt, yhteisön tuloveroilmoitus, henkilöasiakkaan verotusasiat sekä arvonlisäveroilmoitus.

OMAVERO ON NYKYÄÄN 3,3 MILJOONALLA UNIIKILLA KÄYTTÄJÄLLÄÄN TUNNETTU ASIOINTIPALVELU.

OmaVero on kirjanpitäjän tärkein työkalu veroasioiden hoitamiseen. Kirjanpitäjät ovat käyttäjäryhmä, jotka kirjautuvat OmaVeroon päivittäin, mikä poikkeaa muista käyttäjäryhmistä. Tämän vuoksi OmaVeron kehityksessä pyritäänkin ottamaan päivittäiskäyttäjien tarpeet huomioon mahdollisimman hyvin ja tekemään yhteistyötä sekä etujärjestöjen että suoraan käyttäjien kanssa. Verohallinnon uusi asiakasyhteisö Verofoorumi on avoin kaikille yhteiskehittämisestä kiinnostuneille käyttäjille. Palvelun löydät osoitteesta www.vero.fi/verofoorumi.

OmaVeron käyttöliittymä

OmaVeroon kirjaudutaan Verohallinnon internet-sivulta www.vero.fi. Kun käyttäjä klikkaa kirjaudu OmaVeroon -painiketta, ohjautuu hän suomi.fi-tunnistuksen sivustolle. Käyttäjä voi kirjautua palveluun mobiilitunnisteella, pankkitunnuksilla tai sähköisen henkilökortin avulla. Kirjautumisen jälkeen käyttäjä voi valita, asioiko hän omissa veroasioissa, toisen henkilön puolesta, yrityksen puolesta vai rajoitetussa palvelussa.

Yrityksen puolesta asioivalle kirjanpitäjälle aukeaa näkymä, josta kirjanpitäjä näkee kaikki asiakkaansa, joiden tietoihin hänellä on käyttöoikeus. Suomalainen erityispiirre on se, että yhdellä kirjanpitäjällä saattaa olla pääsy satojen tai tuhansien asiakasyritysten tietoihin.

Kirjanpitäjän työn helpottamiseksi OmaVeroon on toteutettu näkymä asiakkaiden tilannetiedoista, josta kirjanpitäjä näkee kerralla huomioita vaativat asiakkaat. Näkymästä kirjanpitäjä pääsee asiakkaan asioinnin etusivulle tai tarkastelemaan verojen ja maksujen yhteenvetoa, selvityspyyntöjä tai huomiota vaativia tehtäviä. Tämä työkalu toteutettiin asiakkailta tulleiden toiveiden mukaisesti vuonna 2023.

Kirjanpitäjä voi ilmoittaa tietoja verotusta varten yhä useammin myös käytössään olevan kirjanpito-ohjelmiston kautta, jos ohjelmistotoimittaja on hyödyntänyt Verohallinnon tarjoamia rajapintoja. Kun rajapinnan kautta annettu tieto on prosessoitunut verotusjärjestelmään, voi kirjanpitäjä tarkastella ja muokata tietoja myös OmaVerossa. Kaikessa asioinnissa hyödynnetään perusrekistereitä ja suomi.fi-palveluita. OmaVeroa kuitenkin tarvitaan edelleen, koska rajapintojen kautta ilmoittaminen ei ole täysin kattavaa. Tulevaisuudessa esimerkiksi Yrityksen digitalous -hanke ja faktalompakot saattavat muuttaa tilannetta merkittävästikin.

Asiakastyytyväisyyden seuranta

OmaVeron asiakastyytyväisyys on onnistuneen asiointikokemuksen perustana. Verohallinto seuraa OmaVeron palvelutapahtumakohtaista asiointia viisiportaisella tähtiluokituksella, jossa yksi tähti on huonoin arvosana ja viisi tähteä on paras. Lisäksi käyttäjä voi antaa vapaata palautetta asioinnin onnistumisesta ja tehdä myös kehitysehdotuksia palvelun parantamiseksi. Tavoitteena vuodelle 2024 on se, että neljän ja viiden tähden arvosanoja on vähintään 79 prosenttia kaikista annetuista arvioista. Tuloksia voi tarkastella muun muassa palvelutapahtumittain, ikäryhmittäin ja asiakasryhmittäin.

Asiakasryhmittäin tyytyväisyys OmaVeron palveluihin jakaantuu seuraavasti

Selkeästi tyytyväisimpiä asiakkaita ovat pienet ja keskisuuret yritykset sekä suuret yritykset ja merkittävät toimialat. Tyytymättömimpiä ovat monesta paikasta tuloja saavat. Yleisin tyytymättömyyden syy on laajojen vuokratulojen ilmoittamisen vaikeudet, arvopaperikauppojen selvittäminen ja kryptovarojen ilmoittamisen monimutkaisuus.

SELKEÄSTI TYYTYVÄISIMPIÄ ASIAKKAITA OVAT PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET SEKÄ SUURET YRITYKSET JA MERKITTÄVÄT TOIMIALAT.

Ikäryhmittäin henkilöasiakkaiden tyytyväisyys jakaantuu seuraavasti:

Ikäryhmissä eniten tyytymättömyyttä on alle 26-vuotiaissa ja yli 62-vuotiaissa. Tulokset ovat linjassa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Digiin-hankkeen tutkimustulosten kanssa. Yli 62-vuotiailla ongelmia on asioiden hahmottamisessa asiointipalvelussa ja alle 26-vuotiailla ongelmat liittyvät veroasioiden sisällön ymmärtämisen vaikeuksiin eivätkä niinkään asiointipalvelun käyttöön.

Yritykset ovat henkilöitä tyytyväisempiä OmaVeroon yrityksen iästä riippumatta.

EUROOPASSAKIN VEROHALLINNOT OVAT HERÄNNEET SIIHEN, ETTÄ KYMMENIEN TAI JOPA SATOJEN TIETOJÄRJESTELMIEN YLLÄPITOKUSTANNUKSET KARKAAVAT KÄSISTÄ.

Ruotsi

Ruotsissa henkilöille on 28 ja yrityksille 44 erillistä asiointipalvelua, jotka vaativat käyttäjältään tunnistautumisen. Lisäksi 19:ää palvelua voi käyttää ilman tunnistautumista. Osa asiointipalveluista ei ole käytettävissä kaikkina kellonaikoina. Erillisissä ilmoituspalveluissa on etuna se, että käyttäjä voi keskittyä vain yhteen verolajiin kerrallaan. Haittana on se, että verotuksellisen kokonaistilanteen hahmottaminen hankaloituu ja välillä saattaa joutua kirjautumaan ulos, jotta toisen veroasian hoitaminen onnistuu. Ruotsissa on käytössä myös mobiilisovellus rajoitetumpaan asiointiin iOS- ja Android-käyttöjärjestelmille.

Ruotsissa on käytössä myös erilliset verotilit henkilöille ja yrityksille. Käyttäjä näkee niistä viimeisimmät tapahtumat ja saldon. Käytännössä verotiliote vastaa sisällöltään OmaVeron tapahtumaotetta, mutta tiedot ovat huomattavasti selkeämmin jäsennelty.

Asiakas ei voi kohdentaa verotilillä mille verolle maksu kohdistuu eikä seurata, mitä veroja järjestelmä on kuitannut maksetuksi. Verotili täsmäytetään kerran kuukaudessa, jolloin myös lasketaan viivästys- ja hyvityskorot sekä asiakkaalle mahdollisesti palautettava määrä. Myös alijäämäinen saldo siirretään perittäväksi ulosottoviranomaiselle. Jos asiakkaalla on vähentämättä jäänyttä arvonlisäveroa, käytetään se ensisijaisesti maksamattoman saldon kattamiseen tai muussa tapauksessa palautetaan asiakkaalle.

Tanska

Tanskassa henkilöasiakkaille on TastSelv-palvelu ja yrityksille TastSelv Erhverv -palvelu. Valtio tarjoaa tunnistautumiseen välineen nimeltään MitID, jota myös yksityiset toimijat käyttävät. Tanskassa myös viranomaispostin vastaanottaminen on pakollista sähköisesti. Paperilla viranomaispostin saa vain perustellusta hakemuksesta. Nämä kaksi tekijää lisäävät digipostipalveluiden käyttöä ja sujuvoittavat myös sähköistä asiointia. Ilmoittamisen sähköisyysasteessa ei ole Suomeen verrattuna merkittäviä eroja.

Yrityksille tarjotaan verotili-palvelua, johon kootaan yrityksen maksut ja palautukset. Mahdollisissa palautustilanteissa Tanskan verohallinto maksaa palautuksen erilliseen NemKonto-nimiseen palveluun viiden pankkipäivän sisällä. Tanskan verohallinto maksaa myös henkilöasiakkaiden veronpalautukset NemKontoon, joka on pakollinen kaikille Tanskassa asuville henkilöille. NemKonto on käytännössä tavallinen pankkitili, joka rekisteröidään NemKontoksi pankissa.

Asiakas ei voi itse kohdentaa maksua tiettyyn veroon, vaan se käytetään erääntyneiden velvoitteiden suoritukseksi fifo-periaatteella. Jos asiakkaalla on palautettavaa veroa, käytetään se velvoitteiden suorittamiseksi. Asiakas on pyytää veroa palautettavaksi, jos asiakas on hoitanut ilmoittamisvelvollisuutensa kuntoon. Poikkeuksena on tilanne, jossa eräpäivä on tulossa viiden päivän kuluessa. Tällöin maksua ei palauteta edellä mainitun viiden päivän aikana.

Entä se verotiliote?

Verotili-palvelu oli ennen OmaVeroa ilmoittamiskanava osalle oma-aloitteisista veroista, joita olivat muun muassa arvonlisävero, arpajaisvero ja työnantajasuoritukset. Palvelusta puuttuivat esimerkiksi kiinteistövero, yrityksen ja henkilön tuloverotus sekä varainsiirtovero. OmaVeroon verrattuna palvelu oli siten suppea eikä palvelussa nähnyt asiakkaan verotuksellista kokonaiskuvaa.

Verotili-palvelussa julkaistiin kuukausittain verotiliote, johon oli koottu oma-aloitteisten verojen tapahtumat pankkitiliotteen kaltaisella ryhmittelyllä. Verotiliote ei kattanut kaikkia verolajeja. Verotiliotetta kritisoitiin paljon sen olemassaolon aikana epäselvyydestä ja vaikealukuisuudesta. Lisäksi verotiliote saattoi olla usean sivun mittainen, vaikka siihen oli koottu vain oma-aloitteisten verojen tapahtumat.

OmaVeroa kritisoidaan toisinaan siitä, että verotiliote korvattiin verojen ja maksujen yhteenvedolla, josta ei näy selkeästi kauden alku- ja loppusaldoa. Kirjanpidossa tällä tiedolla pystyisi tekemään täsmäytykset, mutta se ei itsessään varmista kirjanpidon oikeellisuutta. Nykyisessä rakenteessa, jossa OmaVero kattaa kaikki verolajit ja tapahtumien kirjaukset toimivat eri tavalla kuin Verotilillä, ei verotiliotteen kaltaista dokumenttia enää pystytä tuottamaan.

OmaVerossa verojen ja maksujen yhteenvetoa täydentävät tapahtumaote, johon on koottu kaikki kalenterikuukauden verotapahtumat kirjauspäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan, mukaan lukien historiatiedot. Lisäksi käytössä on saldoerittely sekä erittelyt suoritetuista maksuista ja palautuksista.

OmaVerossa on myös tapahtumahaku-niminen työkalu, jonka avulla kirjanpitäjä voi tarkastella maksujen käyttöä tapahtumakohtaisesti ja selvittää esimerkiksi palautuksen käytön hyvin tarkasti.

OmaVerossa maksujen ja tapahtumien näyttämistä tulisikin kehittää ensisijaisesti hyödyntämällä sähköisen asiointipalvelun mahdollisuuksia eikä tuottaa OmaVeroon lisää paperimaailmaan suunniteltuja tulosteita. Siten Verotili-palvelu ja sen myötä oma-aloitteisten verojen verotiliote jatkavat elämäänsä Verohallinnon digitaalisessa sovellusmuseossa.

OmaVeroon toteutetaan maksamisen kokonaisnäkymä, jossa kaikki kirjanpitäjälle tarpeelliset työkalut ovat saatavilla yhdestä paikasta. Maksu-, palautus-, perintä-, maksujärjestely- ja ulosottotilanteita on lukuisia erilaisia, jolloin yksi työkalu tai ratkaisu ei anna vastausta kaikkiin ongelmatilanteisiin. Tavoiteaikataulu uuden työkalun julkaisulle on vuoden 2024 aikana.