Muutoksia tuloverotukseen

Vuoden 2013 talousarvioon liittyen eduskunnalle annetaan syksyllä 2012 yhteensä 14 verotusta tai verotusmenettelyä koskevaa hallituksen esitystä. Lisäksi tulee vielä kaksi verotusta koskevaa esitystä, joiden käsittely saattaa aikataulusyistä johtuen siirtyä vuoden 2013 ensimmäisen lisätalousarvion yhteyteen. Esitykset koskevat ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja kehittämistoimintojen palkkakustannusten perusteella ja ns. bisnesenkelivähennystä. Molemmat ovat lausuntakierroksella lehden painoon mennessä ja niiden lopulliseen sisältöön saattaa vielä tulla muutoksia. Muita kuin talousarvioon liittyviä verolainsäädäntöä koskevia esityksiä annetaan yhdeksän.Tässä esitellään tarkemmin yritystoiminnan tuloverotukseen ja palkkausjärjestelmiin liittyviä hallituksen esityksiä. Muuta verotusta koskevat esitykset jäävät lyhyen maininnan varaan. Lisäksi muina kuin budjettilakeina syksyn aikana annettavia esityksiä ovat kiinteistöverolakia koskeva muutosesitys, kansainvälistä tuloverotusta koskevat esitykset sekä kahdenkertaista rangaistavuutta (niin sanottu ne bis idem -kielto) koskeva veronkorotuksen määräämismenettelyyn liittyvä lakiesitys.Muita kuin tuloverotusta koskevia esityksiä ovat arvonlisäverolain kaikkien verokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 1.1.2013 alkaen, perintö- ja lahjaverolain asteikkokorotus suurten perintöjen ja lahjojen osalta, laki varainsiirtoverolain muuttamisesta, veronumeroa ja vero­numerorekisteriä koskeva lakipaketti, energiaverotusta koskeva valmisteverolain muutos ja verontilityslain mukaisen kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen.Julkisuudessa on ollut lisäksi kaksi lakiehdotusta, jotka eivät ole juuri tällä hetkellä toteutumassa. Nämä ovat niin sanottu työhyvinvointivähennys ja hankintameno-olettaman korottaminen 50 prosenttiin omistajayrittäjien lisäsijoitusten osalta.BudjettilakejaHallituksen esitys kilometrikorvausta koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön (HE 88/2012)Lain tarkoitus on purkaa kilometrikorvausten tämän­hetkistä ylikorvaavuutta. Nykyinen malli johtaa ylikompensaatioon erityisesti suurilla, 15 000 kilometriä vuodessa ylittävillä kilometrimäärillä. Siltä osin kuin ajokilometrit ylittävät 15 000 kilometriä Verohallinto vahvistaisi verosta vapaaksi määräksi 55 prosenttia laskennallisten kokonaiskustannusten määrästä, jolloin kilometrikorvaus olisi nykyisen 45 sentin sijaan 25 senttiä kilometriltä. Se osa verovapaista km-korvauksista, joka jää käyttämättä ensimmäisten 15 000 km:n aikana, saadaan sisällyttää 15 000 km ylittävistä kilometreistä maksettavaan korvaukseen. Eli jos työnantaja on maksanut korvauksena vähemmän kuin verovapaasti olisi saanut maksaa, voidaan korvauksia maksaa yli menevältä osalta verovapaasti vielä kertyneen erotuksen verran. Esimerkki edellä esitetyillä luvuilla: jos työantaja maksaa kilometrikorvausta koko ajan 35 senttiä/km, 15 000 km:n osalta ”jää käyttämättä” verovapaata korvausta 15 000 x 10 senttiä eli 45 sentin ja 35 sentin erotus. Seuraavilta 15 000 kilometriltä voitaisiin maksaa edelleen verovapaasti 35 senttiä, joka sisältää varsinaisen verovapaan korvauksen 25 senttiä/km ja ”käyttämättä jääneen” 10 senttiä/km. Tämä muutos tulisi voimaan vuoden 2014 alusta.Koska yksityisajoja ei ole otettu huomioon korvauksen laskentaperusteissa, myös yleistä korvaustasoa ehdotetaan alennettavaksi. Verovapaata kilometrikorvausta määrättäessä yksityisajojen osuutena vähennettäisiin 5 prosenttia laskennallisten kokonaiskustannusten määrästä, jolloin kilometrikorvauksen taso laskisi 45 sentistä 43 senttiin kilometriltä. Tämä muutos tulisi voimaan jo vuoden 2013 alusta. Ennakko­perintälakiin lisättäisiin samalla säännös, jonka mukaan suorituksen maksaja ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä silloin, kun suorituksen maksajan maksama kilometrikorvaus ei ylitä Verohallinnon vahvistamaa verovapaan korvauksen määrää.Eläketurvan järjestäminen työntekijälle. Hallituksen esitys laiksi tuloverolain 54 d ja 96 a §:n muuttamisesta (HE 90/2012)Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten ja pitkäaikaissäästämissopimusten samoin kuin kollektiivisen lisäeläke­turvan maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva ikäraja korotettaisiin työntekijän eläkelain mukaiseen lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaan ikään, joka on nykyisin 68 vuotta. Muutos koskisi myös työnantajan ottamia vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia.Muutos ei estä työnantajia järjestämästä alemmasta eläkeiästä alkavaa kollektiivista lisäeläketurvaa, jos työnantaja rahoittaa maksut kokonaan. Ennen lain voimaantuloa ­tehtyihin sopimuksiin sovelletaan vanhoja säännöksiä, kollektiivisten lisäeläkevakuutusten osalta vain henkilöihin, jotka ovat olleet lisäeläkejärjestelyn piirissä lain voimaantullessa.Varainsiirtoveron veropohjan korottaminen. Hallituksen esitys laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE 125/2012)Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöosakeyhtiön varainsiirtoverokanta korotetaan 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Vero laskettaisiin aikaisemmasta poiketen kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta lisättynä osakkeisiin kohdistuvalla yhtiölainalla. Veropohja laajennettaisiin ulkomaisen yhtiön osakkeisiin, jos yhtiön toiminta pääasiallisesti muodostuu asunto- tai kiinteistöosakkeiden tai Suomessa olevien kiinteistöjen suorasta tai välillisestä omistamisesta tai hallinnasta.Lisäksi veron laskentaperustetta tarkistettaisiin kaikkien arvopaperien osalta siten, että vastikkeeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä vastiikkeeton suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona. Tällainen suoritus voisi olla esimerkiksi ostajan suoritus myyjän velasta tämän velkojalle.Hallituksen esitys laiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013–2015 (HE 94/2012)Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena ­kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskisi uusia vuosina 2013–2015 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä.Korotettuja poistoja koskevia veronhuojennuslakeja on ollut voimassa myös aikaisemmin. Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista annettu laki koski viimeksi vuosina 2009 ja 2010 tehtyjä investointeja, joista sai tehdä korotetun poiston tätä esitystä vastaavasti enintään kahtena verovuotena. Nyt säädettävää poistojen korotusta koskevaa lakia sovellettaessa voidaan tulkinta-apuna käyttää aikaisempien lakien aikana syntynyttä oikeuskäytäntöä.Korkojen vähentämisrajoitus. Hallituksen esitys laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja verotus­menettelystä annetun lain 65 §:n muuttamisesta on annettu eduskunnalleYhteisöjen sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden nettokorkomenojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Nettokorkomenoilla tarkoitettaisiin korkotulot ylittäviä ­korkomenoja. Rajoitusta sovellettaisiin, jos nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa, eivätkä säännöksessä olevat perusteet rajoituksesta vapauttamisesta sovellu. Nettokorko­menot olisivat vähennyskelvottomia siltä osin kuin ne ylittävät 30 prosenttia velallisen elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkomenot, verotuksessa vähennyskelpoiset poistot, rahoitusomaisuuden menetykset ja arvonmuutokset sekä konserniavustuslain mukaiset saadut konserniavustukset ja josta on vähennetty annetut konserniavustukset.Vähennyskelvotonta olisi kuitenkin enintään etuyhteysyrityksille verovuonna maksettujen korkomenojen määrä. Verovuoden vähennyskelvottomat korkomenot voitaisiin vähentää seuraavien verovuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen määrään saakka. Rajoitusta sovellettaisiin vain elinkeinotulolähteessä.Korkovähennysoikeutta ei rajoitettaisi silloin, kun yhtiön oman pääoman suhde on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun koko konsernin taseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa. Korkojen vähentämistä koskeva lainsäädäntö ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2013 alusta alkaen siten, että sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.Businessenkelivähennys. Luonnos hallituksen esitykseksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosille 2013–2015Sijoittajalle myönnettävää verovähennystä koskeva esitysluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle marraskuun alkupuolella. Lopullista hallituksen esitystä ei siten ole vielä käytettävissä. Koska kysymys on vasta esitysluonnoksesta, jäljempänä esitettävään kuvaukseen saattaa tulla myöhemmin vielä muutoksia.Kysymyksessä on yksityisen riskipääomasijoittamisen tukemisen malli vuosille 2013–2015. Ehdotettava veron­huojennus koskee sijoituksia aloittamisvaiheessa oleviin kasvuyrityksiin, joiden voidaan ajatella työllistävän eniten tulevaisuudessa. Huojennus on tarkoitettu aktiivisille sijoittajille, businessenkeleille, jotka sijoittavat kohdeyhtiöön pääomasijoituksen lisäksi myös osaamisensa.Lain voimaantulon jälkeen osakeyhtiöön määräaikaisesti uutta osakepääomaa sijoittava yhtiön ulkopuolinen yksityishenkilö saisi tietyin edellytyksin vähentää pääomatuloista 50 % sijoitettavan pääoman määrästä. Sijoitus olisi tehtävä vähemmistösijoituksena listaamattomaan, uuteen, alle kuusi vuotta vanhaan, Euroopan unionin määritelmän mukaiseen pieneen osakeyhtiöön (enintään 50 työntekijää ja liikevaihto ja taseen loppusumma alle 10 miljoonaa euroa).Verovähennys myönnettäisiin 10 000–150 000 euron suuruisista sijoituksista
5 000–75 000 euron suuruisena. Vähennys voitaisiin siirtää vähennettäväksi seuraaville kolmelle verovuodelle, jos sijoittajalla ei ole pääomatuloverotuksessa veronalaista tuloa sijoitusvuonna. Vähentämättä jäävää määrää ei otettaisi huomioon alijäämähyvityksenä eikä vahvistettaessa pääomatulolajin tappiota.Yksittäisen sijoittajan enimmäisvähennys useampaan kohdeyritykseen olisi 250 000 euroa. Kohdeyhtiö voi saada valtiontukisäännösten perusteella eri sijoittajilta yhteensä enintään 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Huojennus palautuisi verotukseen osakkeita luovutettaessa.Huojennus on valtiotukisuuntaviivoissa tarkoitettu ­valtiontuki, joka edellyttää verotuen ilmoittamista Euroopan unionin komissiolle. Tämän vuoksi lain lopullinen ­voimaantulo lykkääntyy vielä sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Laki voidaan saattaa voimaan erillisellä voimaanpanoasetuksella vasta sen jälkeen, kun komission hyväksyntä on saatu. Verovähennyksen voi saada vasta lain voimaantulon jälkeen tehtyjen sijoitusten perusteella.Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan veronhuojennuksestaKasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi yhteisöille säädettäisiin tutkimus ja kehitystoimintaan liittyvä verohuojennus, jäljempänä t&k-kannustin. Hallituksen esitysluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle marraskuun alkupuolella. Koska kysymyksessä on vielä tässä vaiheessa luonnos, lain lopulliseen sisältöön voi vielä tulla myöhemmin muutoksia.EU:n määritelmän mukainen osakeyhtiömuotoinen pk-yritys (yhtiöllä enintään 250 työntekijää, liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa) saisi vuosina 2013–2015 tehdä lisävähennyksen, joka vastaisi 140 prosenttia yrityksen t&k-henkilöstön palkkakustannusten määrästä. Yhteisöverokanta huomioon ottaen tämä vähennyksen määrä vastaisi kustannusvaikutukseltaan suoraa noin 35 prosentin suuruista rahallista tukea yrityksen t&k-henkilöstön palkkakustannusten määrästä laskettuna.Vähennyksen enimmäismäärä olisi 400 000 euroa yritystä ja verovuotta kohden ja alaraja olisi 15 000 euroa. Vähennyksen saisi tehdä niiden palkkakustannusten perusteella, jotka ovat syntyneet lain voimaantulon jälkeen aloitetuissa t&k-hankkeissa. Verovuonna käyttämättä jäävä vähennys siirtyisi osana verovuoden elinkeinotoiminnan tappiota käytettäväksi kymmenen seuraavan verovuoden aikana tappion vähentämistä koskevan sääntelyn mukaisesti. T&k-menojen määritelmä perustuisi valtiontukinäkökohdan vuoksi EU:n sääntelyyn.Vähennyksen saisi perustutkimusta, teollista tutkimusta ja kokeellista kehittämistä tekevien yhtiön omien työntekijöiden palkkakustannusten perusteella. Palkkakustannuksiin ei sisältyisi optio- tai osakekannustimia eikä palkan sivukuluja. Vähennyksen laskentaperuste ei sisältäisi myöskään alihankinnasta maksettua määrää. Lisävähennystä ei voisi tehdä siltä osin kuin kysymys olisi konserniavustuksesta muodostuneesta elinkeinotoiminnan tuloksesta.Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi pankkiverostaHallituksen esitys on annettu eduskunnalle 22.11.2012.  Luonnosehdotus koskee pankkiveroa, jonka tuotto ohjataan valtion budjettiin. Vero kerättäisiin talletuspankeilta ja se perustuisi luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 57 §:n mukaisten riskipainotettujen erien määrään. Vero säädettäisiin määräaikaiseksi koskemaan vuosia 2013–2015. Se korvautuisi aikanaan direktiiviehdotuksen tultua hyväksytyksi tai vastaavalla kansallisella maksulla/verolla.Koulutusmenojen lisävähennys ja osakkeiden luovutusten hankintameno-olettaman korotus 50 %:iin eivät toteuduNiin sanottu työhyvinvointivähennyksen käsittely ei jatku tällä hetkellä. Asiasta neuvotellut kolmikantainen työryhmä ehdotti säädettäväksi elinkeinoverotuksessa tehtävästä lisävähennyksestä. Vähennys olisi määräytynyt ammatillisen osaamisen kehittämisestä työelämässä annettavan lain mukaisesta suunnitelmallisesta työntekijöiden koulutuksesta aiheutuvien yrityksen keskimääräisen työvoimakustannuksen perusteella. Sopimusta vähennyksen toteuttamisesta ei saatu aikaan.Hallituksen kehysriihessä keväällä oli esillä myös hankintameno-olettaman korottaminen 50 prosenttiin vuosina 2013–2015 listaamattomiin pk-yrityksiin tehdyistä osakesijoituksista. Huojennuksen olisivat saaneet sijoittajat, jotka eivät olisi oikeutettuja sijoitustoiminnan veronhuojennukseen. Valmistelutilanne on tällä hetkellä tämän sääntelyn osalta avoinna.Muut selvitystyötHallitus päätti kevään budjettiriihessään, että lisäksi selvitetään mahdollisuudet erillisen patentoinnin verokannusteen käyttöönotolle. Kysymyksessä on niin sanotun innovaatioboxin mahdollisen käyttöön ottamisen koskeva edellytyksistä. Tämä valmistelu on aloitettu tilaamalla käytössä olevia verojärjestelmiä koskeva kansainvälisen selitys.  Lisäksi hallitus päätti, että erikseen selvitetään sekä yleishyödyllisten yhteisöjen että osakeyhtiömuotoisen sijoittamisen verokysymykset. 25+4Syksyn 2012 aikana eduskunnalle annetaan 25 verolainsäädäntöä ja neljä tullilainsäädäntöä koskevaa hallituksen esitystä. Esitysten jakauma verolajeittain on seuraava:

• 1 arvonlisäverotusta koskeva esitys
• 8 tuloverotusta koskevaa esitystä
• 6 kansainvälistä tuloverotusta koskevaa esitystä
• 1 varainsiirtoverotusta koskeva esitys
• 1 kiinteistöverotusta koskeva esitys
• 1 perintö- ja lahjaverotusta koskeva esitys
• 5 verotusmenettelyä koskevaa esitystä
• 1 veron tilittämistä veronsaajille koskeva esitys
• 1 valmisteveroa koskeva esitys
• 4 tullilainsäädäntöä koskevaa esitystä (mm. hallintouudistus)