Matkakustannusten korvaus ja muuttuva verotus

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkoratkaisu kaipaa Verohallinnon uutta ohjeistusta.
22.1.2013

Seija Karttunen veroasiantuntija, Tax Partner, Ernst & Young Oy

Työnantaja voi verovapaasti korvata työntekijälle tilapäisistä työmatkoista aiheutuneet matka- ja muut kustannukset. Rakennusalalla maksettavien matkakustannusten korvausten verotusta on kuitenkin mahdollisesti muuttamassa korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkoratkaisu, joka koskee ulkomaista rakennustyövoimaa.

 

Tilapäinen työmatka

Verotuksessa työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka työntekijä tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle. Jos työntekijällä ei esimerkiksi työn liikkuvan luonteen vuoksi ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään myös matkaa, jonka työntekijä tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Pääsäännön mukaan työmatkaa voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun työskentely samassa työntekemispaikassa kestää enintään kaksi vuotta. Rakennuskohteissa ja muissa vastaavissa rajatun ajan kestävissä kohteissa aikaraja on kuitenkin kolme vuotta. Edellytyksenä kolmen vuoden aikarajan soveltumiselle on, että työn suorittaminen työntekemispaikalla päättyy, kun tilapäinen työ saadaan valmiiksi. Lisäksi edellytetään, että työskentelypaikka on yli 100 kilometrin etäisyydellä työntekijän asunnosta ja varsinaisesta työpaikasta, ja että työntekijä yöpyy kohteessa tilapäismajoituksessa.

Lisäksi telakoilla ja muilla sellaisilla työskenteleviä niin sanottuja komennusmiehiä koskevat omat erityissäännöksensä, joiden mukaan muualla kuin oman työnantajansa toimipaikassa työtä tekevän työntekijän katsotaan olevan työmatkalla, jos työntekijän työskentely samassa työn­tekemispaikassa ei ylitä kahden/kolmen vuoden aikarajaa. Lisäksi edellytetään, että työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työntekijän asunnosta ja työntekijä on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

 

Verovapaat matkakustannusten korvaukset

Tyypillisiä työmatkoihin liittyviä kustannuksia ovat matkustamisesta ja majoituksesta aiheutuneet kustannukset. Lisäksi lisääntyneiden elantokustannusten korvaukseksi työ­matkoista voidaan maksaa päivärahaa tai ateriakorvausta. Verohallinto vahvistaa vuosittain matkakustannusten korvausten verovapaat enimmäismäärät niin sanotussa kustannuspäätöksessään. Vuotta 2013 koskeva kustannuspäätös annettiin 18.12.2012.

Verohallinnon kustannuspäätöksessä vahvistetut matkakustannusten korvausten verovapauden perusteet ja vero­vapaat määrät ovat sitovia. Matkakustannusten korvaus, joka on suoritettu lievemmin perustein tai joka ylittää kustannuspäätöksessä mainitut euromäärät on työntekijälle veronalaista palkkatuloa. Jos taas työnantajan maksama korvaus on Verohallinnon kustannuspäätöksen mukainen, sitä ei voida katsoa veronalaiseksi tuloksi, vaikka työmatkasta työntekijälle aiheutuneiden kustannusten määrä olisi todellisuudessa ollut päätöksessä vahvistettua määrää pienempi.

Työntekijän on laadittava tekemästään työmatkasta ­matkalasku tai annettava muu luotettava selvitys, jonka perusteella työnantaja voi käsitellä työntekijälle maksamansa matkakustannusten korvaukset ennakkoperinnässä vero­vapaina suorituksina toimittamatta niistä ennakon­pidätystä ja suorittamatta työnantajan sosiaaliturvamaksua – ja tällöin ne ovat myös työntekijän lopullisessa verotuksessa hänelle verovapaita kustannusten korvauksia.

 

Matkakustannusten korvaukset erityisalalla

Ns. erityisalalla eli talon- ja maanrakennus- sekä metsäalalla päivittäisistä asunnon ja työkohteen välisistä matkoista voidaan verovapaasti korvata vain matkustamisesta aiheutuneet kustannukset sekä maksaa ateriakorvausta, jos ruokailua työmaan läheisyydessä ei ole järjestetty. Jos erityisalan työntekijä kuitenkin yöpyy työmatkalla, hänelle voidaan maksaa verovapaata päivärahaa. Edellytyksenä kuitenkin on, että työskentely kohteessa on tilapäistä enintään kolme vuotta kestävää työskentelyä.

Korkein hallinto-oikeus antoi 1.10.2012 ennakko­ratkaisun, joka on nyt mahdollisesti muuttamassa erityisalan matka­kustannusten korvausten verotusta. Ratkaisu koskee Suomessa työskenteleviä ulkomaisia rakennusalan työn­tekijöitä ja heille maksettuja päivärahoja.

 

KHO: 2012:85

Rakennusalalla toimiva yhtiö X Oy oli maksanut vuosina 2004–2007 useille palveluksessaan työskennelleille ulkomaisille työntekijöille päivärahoja toimittamatta suorituksista ennakonpidätystä. Kysymyksessä olevilla Suomessa yleisesti verovelvollisilla työntekijöillä oli vakituinen asunto ja useimmilla myös perhe kotimaassaan. Suomessa työntekijät majoittuivat yhteismajoituksessa, josta kävivät töissä vaihtuvissa kohteissa pääkaupunkiseudulla.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei työnantajan järjestämissä asunnoissa majoittumista voitu pitää työmatkalla yöpymisenä, vaan siitä muodostui työntekijöille niin kutsuttu ­kakkosasunto, josta he tekivät päivittäiset työmatkansa vaihtuviin työkohteisiin. Työnantaja oli siten velvollinen pidättämään ennakot maksamistaan päivärahoista siltä osin kuin ne ylittivät ateriakorvauksen määrän.

 

KHO:n ratkaisun vaikutukset verotukseen

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään ensinnäkin lanseerannut verotukseen aivan uuden kakkosasunnon käsitteen. Kun kysymyksessä on uusi käsite, jota ei ole lainsäädännössä tai Verohallinnon ohjeistuksessa millään tavoin tarkemmin määritelty, on jo syntynyt tulkintaongelmia siitä, voiko työntekijöille syntyä vastaava kakkosasunnon tilanne muissakin tapauksissa kuin KHO:n ennakkoratkaisun kanssa täysin identtisissä tilanteissa.

Lisäksi KHO:n päätös on jo synnyttänyt kysymyksen siitä, sovelletaanko päätöstä vain erityisalalla työskenteleviin työntekijöihin.

Kun KHO:n ennakkoratkaisu koskee vain rakennusalan eli erityisalan työntekijöitä, on päätöstä tämän vuoksi sovellettava vain erityisalan työskentelytilanteisiin. Kakkosasunnon muodostumista on erityisalan tilanteissakin kuitenkin sovellettava suppeasti vain vastaaviin työskentelytilanteisiin kuin mistä KHO:n päätöksessä on ollut kysymys. KHO:n päätöksessä oli kysymys tilanteesta, jossa ulkomaiset työntekijät asuivat vuosia työnantajan vuokraamassa asunnossa ja kävivät samasta asunnosta töissä eri paikkakunnilla ja vaihtuvissa työkohteissa. Tässä tilanteessa KHO katsoi, että työntekijälle muodostuu Suomeen kakkosasunto ja päivittäisistä matkoista ei voitu maksaa verovapaita päivärahoja.

Verohallinto on parhaillaan valmistelemassa tarkempaa ohjeistusta matkakustannusten korvausten verotuksesta ja erityisesti nyt annetun korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisun tulkinnasta. Ohjeen on arvioitu valmistuvan jo vuoden 2013 alkupuolella.

Asiassa tarvitaankin pikaisesti Verohallinnon uutta ohjeistusta, jotta tulkintalinjat saadaan selkeytettyä ja samalla saadaan pienennettyä riskiä siitä, että verotuskäytäntö eri puolilla maata muodostuisi hyvin epäyhtenäiseksi.

 

Tilapäinen työmatka

Työnantaja voi verovapaasti korvata työntekijälle tilapäisistä työmatkoista aiheutuneet matka- ja muut kustannukset kun tilapäisen työmatkan määreet täyttyvät.

 

Kakkosasunto

Työntekijät majoittuvat työnantajan tarjoamassa majoituksessa, josta he tekevät päivittäiset työmatkansa vaihtuviin työkohteisiin. Työnantaja on velvollinen pidättämään ennakot maksamistaan päivärahoista ateriakorvauksen ylittävältä osalta.

 

 

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki