CTA Paikka

Maahantuonnin arvonlisäverotus muuttuu

Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle vuoden alusta alkaen tilanteissa, missä maahantuojana on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty yksityis- tai oikeushenkilö.
5.12.2017

Samalla myös verotusmenettely muuttuu yritysten kannalta. Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityt tavaroiden maahantuojat laskevat veron perusteen ja suoritettavan veron itse ja ilmoittavat sen samassa oma-aloitteisten verojen veroilmoituksessa kuin muut arvonlisäverotiedot.

Tulli toimittaa näistä tuonneista tullauksen entiseen tapaan, mutta se ei enää vahvista maahantuonnista suoritettavaa arvonlisäveron määrää tai arvonlisäverottomuutta tullauspäätöksellä.
Maahantuonnin arvonlisäverotus ei poistu tullilta kuitenkaan kokonaan. Sille jää muiden kuin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen tuojien maahantuonnin arvonlisäverotus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi matkustajatuontien arvonlisäverotusta.

Tulli vastaa maahantuonnin arvonlisäverotuksesta myös silloin, kun tuojana on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty yksityishenkilö ja hän ei tee tuontia yrityksensä liiketoimintaa varten. Tuojan on käytettävä tällaisessa tuonnissa henkilötunnustaan, kun tavara tule hänelle yksityiskäyttöön. Tavaran maahantuonnilla tarkoitetaan tuontia Euroopan unioniin.

Jos tavara on Suomessa, kun se tuodaan unionin alueelle, maahantuonti tapahtuu Suomessa. Maahantuontia on myös tavaran tuonti EU:n tullialueelta, mutta veroalueen ulkopuolelta, eli vaikkapa esimerkiksi tomaattien ja muiden maataloustuotteiden tuonti Kanariansaarilta. Näiden lisäksi maahantuontina käsitellään esimerkiksi niin sanottua sisäistä passitusmenettelyä, mikäli tavara on Suomessa menettelyn päätyttyä. Tällainen sisäinen passitus voisi olla esimerkiksi EU:ssa valmistetun tavaran kuljetus Itävallasta Sveitsin kautta Suomeen.

Ahvenanmaan maakunta ei kuulu EU:n arvonlisä- eikä valmisteveroalueeseen, mutta kylläkin EU:n tulliliittoon ja -alueeseen. Ahvenanmaan maakunta on näin EU:n ulkopuolisen alueen asemassa suhteessa muuhun Suomeen.
Verohallinto voi määrätä väärinkäytöksiin syyllistyneen tai todennäköisesti syyllistyvän tuojan niin sanottuun erityismenettelyyn määräajaksi (AVL 100 a §). Erityismenettelyssä yritys ilmoittaa ja maksaa maahantuonnin arvonlisäveron erikseen Verohallinnolle ja saa tavarat haltuunsa Tullista vasta, kun arvonlisäveroilmoitus on annettu ja maksu on suoritettu.

Maahantuonnin arvonlisäveromenettelyn uudistuminen perustuu eduskunnan antamiin säädöksiin 523-527/2017. Kirjanpitolautakunta on puolestaan 31.10.2017 antanut yleisohjeen arvonlisäveron kirjaamisesta. Ohjeessa on käsitelty myös maahantuonnin uudistuvaa arvonlisäveromenettelyä.

Veron ilmoittaminen

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty maahantuoja ilmoittaa maahantuonnista suoritettavan veron oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella.

Tuoja kohdistaa maahantuonnin veron oikealle ilmoituskuukaudelle tullauspäätöksen perusteella. Tullauspäätöksen kohta ”Tullauspäivä” kertoo oikean kuukauden, kun tavara tuodaan muualta kuin Ahvenanmaalta tai kun tuojaan ei sovelleta niin sanottua erityismenettelyä. Tuoja kohdistaa samalta kuukaudelta annettavaan ilmoitukseen myös suoritettavaa veroa vastaavan vähennyksen. Mikäli tuodut tavarat tulevat kokonaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, tuojalle ei jää veroa maksettavaksi.

Tuojan ei siis aiempaan tapaan tarvitse maksaa maahantuonnin arvonlisäveroa Tullille. Uuteen menettelyyn siirtyminen kasvattaa alkuvuonna 2018 maahantuojan kassavirtaa. Yritys saa tammi-helmikuussa vähentää arvonlisäverotuksessa ne verot, jotka se on ennen vuodenvaihdetta maksanut Tullille. Vuodenvaihteen jälkeen tekemistään maahantuonneista se ei kuitenkaan joudu enää maksamaan arvonlisäveroa, mikäli se voi ilmoittaa maahantuonnista veroilmoituksellaan sekä suoritettavan veron, että sitä vastaavan vähennyksen.

Verohallinto lisää arvonlisäveroilmoitukseen seuraavat tietokentät maahantuonnin verojen ilmoittamista varten:

  • Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta” veron perusteen ilmoittamista varten ja
  • Vero tavaroiden maahantuonnista EU:n ulkopuolelta” maahantuonnista suoritettavan veron ilmoittamista varten.

Mikäli tuoja on hankkinut tavarat vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, tuoja ilmoittaa maahantuonnista suoritettavaa veroa vastaavan suuruisen vähennettävän veron samassa ilmoituksen kohdassa kuin tuojayrityksen muut vähennettävät verot.

Veron peruste maahantuonnissa

Veron peruste lasketaan samalla tavoin kuin aiemminkin. Yksikään laskentasääntö ei muutu 1.1.2018 voimaan tulevan uudistuksen yhteydessä. Maahantuonnissa veron perusteen laskenta lähtee Tullin määrittämästä tullausarvosta, johon lisätään myöhemmin mainittavat kustannukset.

Tullausarvo perustuu tavaran kauppa-arvoon eli hintaan, joka tavarasta tosiasiallisesti maksetaan. Tähän kauppahintaan lisätään tullausarvon laskemiseksi kuljetuskustannukset siihen paikkaan saakka, jonne tavarat ensimmäisenä saapuvat EU:n tullialueella.

Tullin määrittämään tullausarvoon lisätään maahantuonnin arvonlisäveron perusteen laskemista varten AVL 91 (kuljetus- yms. kustannukset), 93 (mm. tullit ja tuontimaksut) ja 93 a (palvelut esim. vapaavarastossa) pykälien edellyttämät erät. AVL 91 §:n 1 momentin mukaan tullausarvon lisätään tavaran:

  • kuljetus-
  • lastaus-
  • purkaus- ja
  • vakuutuskustannukset sekä
  • muut maahantuontiin liittyvät kustannukset kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan saakka

Jos jo veron suorittamisvelvollisuuden syntyhetkellä on tiedossa, että tavara kuljetetaan toiseen Suomessa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa olevaan määräpaikkaan, veron perusteeseen lisätään mainitut kustannukset tuohon toiseen määräpaikkaan saakka AVL 91 §:n 2 momentin nojalla.

Tullausarvo sisältää siis kuljetuskustannukset paikkaan, jonne tavarat ensin saapuvat EU:n alueella. Maahantuonnin arvonlisäveron perusteeseen kuljetuskustannukset lasketaan kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan saakka – ja edellä mainituin edellytyksin toiseen Suomessa tai muualla EU:n alueella olevaan määräpaikkaan.
Kuljetuskustannusten laskentaa tullausarvoa ja arvonlisäveron perustetta varten kuvaa seuraava esimerkki:

Tavarakontit kuljetetaan merirahtina Shanghaista Hampuriin, jossa ne puretaan pienemään konttialukseen tuotavaksi tullipassituksessa Itämeren yli Helsingin satamaan. Tavarat tullataan Helsingissä ja maahantuojan tilaama kuljetusliike kuljettaa ne heti maanteitse Kuopioon. Tullausarvon laskemiseksi tavaran kauppa-arvoon lisätään kuljetuskustannukset välillä Shanghai – Hampuri. Maahantuonnin arvonlisäveron perusteen laskemista varten tullausarvoon lisätään vielä kuljetuskustannukset välillä Hampuri-Kuopio.

Maahantuontiin liittyviä muita kustannuksia ovat muun muassa huolintapalkkio, konttien käsittely- ja terminaalimaksut satamassa sekä satamassa perittävät tavaramaksut.
Tullausarvoon lisätään myös valtiolle ja EU:lle tullauksen yhteydessä kannattavat verot, tullit, tuontimaksut ja muut maksut lukuun ottamatta arvonlisäveroa. Arvonlisäveron perusteeseen ei lisätä esimerkiksi autoveroa eikä öljynsuojamaksua.

Vaikka veron perusteen laskenta ei muutu aiemmasta, niin toimijat vaihtuvat. Yrityksen itsensä ja useimmiten sen käyttämän taloushallinnon ulkoistetun palveluntuottajan on laskettava ja ilmoitettava maahantuonnin arvonlisävero.

Tavaran maahantuonnissa käytetään yleisesti huolitsijaa, joka huolehtii päämiehen puolesta tullauksesta ja joka näin saa Tullilta tullauspäätöksen maahantuonnista. Tullauspäätös on päämiehen taloushallinnossa tarvittava dokumentti veron perusteen laskemista varten. Esimerkiksi kun laskutus huolitsijan ja päämiehen välillä tapahtuu verkkolaskutuksena, taloushallinnon vaatimus on, että päämies saa tullauspäätöksen joko verkkolaskun liitteenä tai muulla tavalla.

Veron perusteeseen sisältyvät palvelut ja käytännön haasteet laskutuksessa

Jos kuljetus-, lastaus- ja purkupalvelun sekä muun tavaran maahantuontiin liittyvän palvelun arvo sisällytetään maahantuodun tavaran veron perusteeseen edellä kuvatulla tavalla, tällaisen palvelun myynti on verotonta AVL 71 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan.

Tuoja lisää nämä verottomat ostot maahantuonnin veron perusteeseen ja laskee niiden perusteella maahantuonnista suoritettavan veron sekä tekee suoritettavaa veroa vastaavan vähennyksen, mikäli tavarat tulevat sille kokonaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

Käytännön haasteen kuljetusliikkeille ja muille palveluntuottajille on aiheuttanut niiden tilanteiden tunnistaminen, joissa palvelun suorittaminen liittyy tavaran maahantuontiin. Näin varsinkin silloin, kun maahantuoja on hankkinut tavaran maahantuontiin liittyviä kuljetus-, tullaus- ynnä muita sellaisia palveluita useilta eri toimijoilta yhden kokonaispalvelun sijaan. Käytännössä kuljetusliikkeet ovat laskuttaneet kotimaan kuljetuksen verollisena, kun nillä ei ole ollut tiedossa tai ne eivät ole pystynyt todentamaan sitä, että kuljetus liittyy tavaran maahantuontiin.

Vuodenvaihteen jälkeen tullausilmoitusta varten ei enää lasketa arvonlisäveron perustetta siihen sisältyvine kustannuksineen vaan tuo tieto annetaan vasta arvonlisäveroilmoituksella tullauspäivän mukaista kohdekuukautta seuravaan toisen kuukauden 12. päivä.

Aikaa veron perusteen laskemiseen on aiempaan enemmän, mutta veron perusteeseen sisältyvien kustannusten jälkikäteinen selvittely on aikaavievää ja tehotonta. Taloudellisempaa olisi, jos maahantuoja pystyisi välittämään tiedon palvelun liitttymisestä tavaran maahantuontiin heti tilauksen yhteydessä laskuttajille, joiden palvelut sisältyvät maahantuonnin veron perusteeseen. Jos maahantuoja hankkii palveluja yksitellen eri tahoilta tai jos palvelut ovat ketjuttuneita niin, että esimerkiksi osa palveluntuottajista käyttää alihankkijoita, tämä tuo kuitenkin edelleen tilauksiin ja laskutukseen käytännön haasteita. Todennäköisesti vuodenvaihteen jälkeenkin osa maahantuontiin liittyvistä palveluista laskutetaan virheellisesti verollisina edellä mainituista syistä.

Maahantuojat ja taloushallinnon palveluntuottajat odottavat Verohallinnolta linjausta siitä, tuleeko Verohallinto puuttumaan yksittäisiin virheisiin tilanteissa, joissa myyjä on myynyt palvelun verollisena ja yritys on vähentänyt verollisen laskun maahantuontiin liittyvästä kuljetus- tai muusta palvelusta.Toisin sanoen, edellyttääkö Verohallinto kaikissa tilanteissa ja kategorisesti, että maahantuoja puuttuu virheellisiin ostolaskuihin. Käytännön tilanteissa laskutus ei aina voi osua oikeaan, kuten edellä on esitetty nykyisistä ja myös tulevista haasteista.

Ahvenanmaan veroraja

Tulli ei määritä tullausarvoa niissä Verohallinnon toimivaltaan kuuluvissa maahantuonneissa, joissa tavara tuodaan Ahvenanmaalta muualle Suomeen tai muualta Suomesta Ahvenanmaalle. Verovelvollisen on näissä tapauksissa itse määritettävä tullausarvo.

Tulli ei tee myöskään tullauspäätöstä Ahvenanmaan ja muun Suomen välisestä tuonnista, koska tuonnista ei kanneta tulleja. Näiden tuontien vero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella sille verokaudelle, jonka aikana Tullille on annettu tulli-ilmoituksena toimiva kauppalasku tai kuljetusasiakirja.

Verohallinto tulee päivittämään aiempaa ohjeistusta ”Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa” muutosten vuoksi.

Tilitoimistoille uusia osaamistarpeita

Aiemmin tavaroita maahantuonut yritys tai sen huolitsija on huolehtinut arvonlisäveron ilmoittamisesta ja maksusta tullauksen yhteydessä. Tilitoimisto on lisännyt maksutietojen pohjalta vähennettävän veron arvonlisäveroilmoitukselle. Jos tilitoimisto hoitaa asiakkaansa puolesta tämän oma-aloitteisten verojen ilmoitukset, sen on jatkossa osattava etsiä tullausarvo tullauspäätökseltä sekä kirjata ja ilmoittaa oikein kuljetus- ja huolintakulut ja vastaavat. Verohallinnon sivuilla julkaistava ohje maahantuonnin arvonlisäverotuksesta 1.1.2018 alkaen on pakollista iltalukemista kaikille maahantuontiyritysten kirjanpitoa hoitaville kirjanpitäjille.

Maahantuonnin vero taloushallinnon järjestelmissä

Sekä manuaalisesti OmaVero-palvelussa että automaattisesti tehtävät sähköiset arvonlisäveroilmoitukset perustuvat kirjanpitojärjestelmästä saataviin tietoihin. Tiedot perustuvat kirjanpitojärjestelmästä riippuen joko tiliin tai alv-koodiin. Kun ilmoitus perustuu kirjanpidon tileihin, tulee tilikarttaan lisätä uudistuneen ilmoituskäytännön mukaiset tilit. Myös alv-koodien määrä lisääntyy uudistuksen myötä. Molemmissa tapauksissa kirjanpitojärjestelmien toimittajien tulee päivittää järjestelmiään. Yhtä tärkeää on, että yritykset ja tilitoimistot opiskelevat nämä määritykset sekä muuttuneet kirjaustavat.

Jos oma ohjelmistotoimittaja ei informoi asiasta, kannattaa sen puoleen kääntyä ajoissa ja kysyä miten asia ratkaistaan. Suositeltavaa on, että ohjelmistotalot ohjeistavat asiakkaitaan konkreettisilla kirjausesimerkeillä.

Useimmista taloushallinnon järjestelmistä voidaan tuottaa oma-aloitteisten verojen ilmoitus sähköisesti Verohallinnolle. Sähköiselle ilmoitukselle tulee vuoden vaihteessa uusina kenttinä 304 Vero tavaroiden maahantuonnista EU:n ulkopuolelta sekä 310 Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta. Yllä kuvatut kirjanpito-ohjelmistojen päivitykset ovat perustana myös oikein tehtäville sähköisille ilmoituksille.

Käytännössä ratkaisut eroavat merkittävästi eri ohjelmistojen osalta. Tässä ohjelmistotalojen kirjausesimerkkejä:

Procountor:

Klikkaamalla kuva aukeaa isommaksi.

Klikkaamalla kuva aukeaa isommaksi. Muistion debet-vienti ohjaa Kp-arvo-sarakkeessa olevan saldon oma-aloitteisten verojen ilmoituksen kohtaan 310, joka on veron perustan arvo.
ALV-vähennys 100 % -sarakkeessa oleva prosentti kertoo, että kyse on 100 % vähennysoikeuden omaavasta hankinnasta.
ALV-status: Maahantuonti 24 % kertoo hankinnan verokannan ja laskee meille oikean arvon oma-aloitteisten verojen ilmoituksen kohtaan 304, joka on veron määrä.

Asiantuntijana
Janne Fredman johtava asiantuntija Taloushallintoliitto
Markku Ojala johtava asiantuntija Taloushallintoliitto
VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki